Minä nimittäin tulin jo hiihtämästä.Suolla en tosin ollut, ihan vaan metsässä hiihtelin täällä Eteläisessä Suomessa. Ihanaa vihdoinkin saatiin talvi tännekin.
Siis eikun ulkoilemaan, kuka milläkin pelillä taikka ihan vain kävelypelillä.Meitä siunataan tänä vapaapäivänä ihanalla auringonpaisteella, ainakin täällä etelässä.
Pakko lähteä kohta uudestaan kävelypelillä ystävän kanssa, nyt ei kannata sisällä olla tänään.
Ruokaa välillä vain koneeseen, niin se kulkeepi taas.
Nainen 50
Siis eikun ulkoilemaan, kuka milläkin pelillä taikka ihan vain kävelypelillä.Meitä siunataan tänä vapaapäivänä ihanalla auringonpaisteella, ainakin täällä etelässä.
Pakko lähteä kohta uudestaan kävelypelillä ystävän kanssa, nyt ei kannata sisällä olla tänään.
Ruokaa välillä vain koneeseen, niin se kulkeepi taas.
Nainen 50
Vastaukset 10
Vanhimmat
Monot odottaa jo eteisessä, ruokaa tässä vähän sulattelin ennen lähtöä. Nyt sitten menoksi, ennenkuin aurinko painuu mailleeen.Aurinkoista iltapäivää kaikille ulkoilijoille.
Kävin jo lenkillä minäkin,ilman suksia tosin !Otin oikein aurinkoa tuolla rannassa,ei se varmaan rusketa,mutta kaikki valo on tervetullut.Kuitenkin vielä on edessäpäin sateisiakin kevätpäiviä ! Nauttikaa !
Vihdoin hiihtämään,vaikka suolle! Tuolla oli ainakin latuja pururadalla,joten sinne nyt aluksi.
ensin on lämmiteltävä,verryteltävä ja mikä siihen sopivampaa kuin lumityöt. Tunnin kun hyörin kolan kanssa pihalla niin jopa on lihakset lämmenneet tunnin puolentoista sauvakävelyyn.
Ei edes latuja tarvii, menoksi vaan.
suksia ympäri kävin.
Sauvakävellen:
yli teiden
läpi metsien
halki peltojen
joen vartta kulkien
ylös jyrkän mäen
kohta kodin jo näen.
Tällainen reitti, kera vaimon, aurinkoisessa, hiukan ahavassa säässä noin 11km. vaihtelevassa maalaismaisemassa.
Pakkasta 8-9 astetta.
lähössä..
Aurinko laskemassa horisontin taa, purppuroiden vitivalkoisen järvenselän.
Rannan puut vartiossa, uljaina uskolliset - ja jo niin pitkin varjoin, - pian saapuu taas ilta...
Heipskukkuu...nyt ulos..:)
on taas hetki sininen.
on se hetki ainakin täällä etelässä. Kello on 16.40.
sen huomasin mieki, en kahtonut kyllä kelloa..pitänöön huomenna ottaa aika meijjän sinisestä hetkestä :)
Kuu ja tähdet olivat lenkkiseurana..
olin minäkin. Harmittaa vaan, kun mies taas voiteli sukseni, vaikka jo hänelle kerran sanoin siitä. Eipä ollut luistoa sitten yhtään. Mäessäkin piti sauvoa täysin voimin. Tulihan noin kahdeksan kilometrin lenkistä sitten raskaampi ja kunto lisääntyi.
Ilma oli mitä ihanin. Tälläisille talvipäiville ei löydy vertaa. Hanget kimaltelee ja posket alkaa punoittaa. Olo on mitä taivaallisin. Tosi kivaa kun saatiin tänne eteläänkin lunta.