Olisi tällainen suhteellisen avoin ideointiprojekti käynnissä. Tarkoitus olisi ideoida uuden asuinalueen mahdollista rakentamista.
Kommenttia ja toivetta kaikilta, joille asunto jotakin merkitsee. Mitä on huomioitava? Yksityiskohdista kokonaisuuteen, asunnon koosta huonemäärästä huonekaluista. Sana vapaa.
Kommenttia ja toivetta kaikilta, joille asunto jotakin merkitsee. Mitä on huomioitava? Yksityiskohdista kokonaisuuteen, asunnon koosta huonemäärästä huonekaluista. Sana vapaa.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Aihe on laaja, mutta yksi pointti. Heinäallergikkona en halua asua minkään heinäpellon tai niityn laidalla. Koneellinenkaan ilmanvaihto ei poista allergiaoireita.
Jos sattuu olemaan vielä pujokin allergiaskaalassa, niin menee koko kesä pilalle.
Kiitoksia kommentista. Tuollaista asiaa ei tule helposti mieleen. Heinäpellot, niityt ja nurmet ovat monien mielestä mukavia, mutta allergikot tosiaan on otettava huomioon.
päätä ensi teetkö kerrostaloja vai matalampaa ja sitten vain piirtämään ja metroasema olisi hyvä olla lähellä, ainakin Espoossa.
Olen ajatellut, että kuinka viihtyisivät ihmiset tiiviissä useampikerroksisessa pien-/kytketty pientalo ympäristössä.
Tekisi rakennukset 1,5 kerroksisiksi syystä että silloin rakennuspohja jää pieneksi eikä alueesta tule slummia.
Toinen asia sijoittaisi rakennukset toisistaan eri linjaan kadulta. Katunäkymään tulisi vaihtelua eikä näkyisi vain suora potkö.
...mitä jos kävisit opiskelemassa asiaa, vaikkapa arkkitehdiksi lukisit? Aikaa kuluu 6-7 vuotta, mutta asia tulee tuumittua kunnolla.
On itse asiassa tullut opiskeltua jo kauemminkin. Joskus vaan se piirrustuspöydän ääressä todellisuus hämärtyy, kun ajattelee vaan viivoja. Tarkoitus olisi kuulla ilmaan heitettyjä yksittäisiä täkyjä ihmisiltä, joille asuminen on lähellä sydäntä.
Slummiutuminen ei välttämättä ole ilmiö, joka johtuu suuresta rakennuspohjasta. Usein syynä on se, että halpoihin asuntoihin muuttaa köyhiä ihmisiä ja tehokkaasti rakentaminen on usein halvempaa, kuin väljästi. USA:ssa esimerkiksi löytyy omakotitaloslummeja ja toisaalta rikas eliitti saattaa asuttaa tiiviimpiä keskustoja. Omaan ajatteluuni sopii parhaiten se, että alueelle tulee sijoittaa sekaisin kallista ja halpaa asumista, jottei asujaimiston sosiaalinen tausta olisi liian yksipuolista. Jos tehdään asuin alueita vain rikkaillle, niin jonnekin syntyy asuinalueita vain köyhille.
Kannattaa myös kallistaa päätä ylöspäin ja kuvitella miltä näyttää jos ei siinä näy mitään ylimääräistä.
Eli. Ilmakaapelit ovat ilmatilan saastetta. Pienenllä ennakoinnilla on estettävissä ilmajohdot ja niiden pylväät.
Tästä on kokemusta. Teimme neljän talon ryppään noin 5 hehtaarin alueelle. Viimeinen ilmajohtopylväs on näkymättömissä kaikilta ja siitä lukien on jutut maassa. Myös antennisysteemi tehtiin yhteinen. Eli katoilla ei sojota mitään.
Aluevalaisimet on myös hankittavissa "matalaluminanssi"-tyyppisinä. Esimerkiksi Cupola on mainio koruton valaisin minne vain eikä häikäise joka suuntaan kuten tavalliset puistopylväät. Talojen ulkoseiniin pitäisi välttää asentamasta häikäiseviä valaisimia. Upotetut kuistivalaisimet ja vastaavat ovat hyviä. Valonlähteet eivät toisin sanoen saa näkyä kauas missään.
Esimerkkisi olivat tervetulleita. Varsinkin valaisimien osalta olen samaa mieltä. Ihmisten on tarkoitus nähdä jotain, joka valaistaan, ei lamppua itseään. Silmiin tuikuttava lamppu on pahin.
Ilmajohdoista on joitakin muistikuvia parinkymmenen vuoden takaa. (Lähinnä puhelinjohdot olivat silloin vielä usein ilmassa). Pääskyset istuskelemassa johdoilla oli kaunis näky. Ulkomailla liikennevaloja ja joskus katuvalojakin ripustetaan vaijereilla ja niistä tulee sellainen mielenkiintoinen verkko. Olen kuitenkin samaa mieltä siitä, että pääosin tekniikka piilossa ja hyvä niin. Kunhan huolto pelaa.
Jospa kuitenkin ottaisit jonkun ammattilaisen edes konsultiksi. Se että PYSTYT suunnittelemaan jonkun alueen, ei tarkoita sitä, että siitä automaattisesti tulee hyvä. Esimerkkejä amatöörisuunnittelusta on niin monia ettei niitä haluaisi enää paljoa nähdä. Ei arkkitehdit vuosikaupalla koulussa istu ihan huvikseen...
Eihän siellä koululla ihan vaan huvikseen ole oltu. Tältä palstalta haen ennemminkin käytännönläheisiä oivalluksia, tapauksia tosielämästä ja ihmisten toiveita. Jos haluan neuvoja kaavoitukseen tai rakennus- ja maankäyttölakiin, avaan RT-kortiston. Joskus taas tulee tarpeeseen kääntyä maisemasuunnittelijan puoleen.
Joko pääsit jyvälle. Tämä palsta ei ole asiantuntijoille. Koska asiantuntijat eivät tiedä mitään. Kaikki tasakatoista lähtien on asiantuntijoiden mokia.
Asiantuntijat tietävät yllättävän paljon. Hyvä suunnitelmaa ei yleensä huomaa, pienen kiusallisen virheen huomaa sitäkin helpommin. Taksikuskin kyydissä on mukavaa, pieni sivuluisu tai kolhaisu on iso asia. Jos hammaslääkäri paikkaa hampaan kunnolla, ei se mitään muuta jne.
Täällä olen kuullut hienoja viisauksia ei-ammattilaisilta. Monesti olen hammasta purren sulkenut koneen, jotten räjähtäisi jonkun tyhmäilyille. Suurimmat typeryydet korjaa moni muukin.
Suunnittelualan ammattilainen on usein projektin päällysmies. Niinkuin mestari on rakennuksilla. Ei mestarin tarvitse timpurille joka naulan kohdalla muistuttaa, että muistapa taas lyödä siihen tylppään päähän.
Tasakatot ovat muuten osoittautuneet virheeksi. Siitä kiistellään, että kenenkä virhe se on. Arkkitehti ei missään vaiheessa ole halunnut vuotavaa ja homehtuvaa tasakattoa. Rakentajat taas eivät tiedä kuinka hyvä sellainen rakennetaan. Arkkitehti tietää että sellainen on mahdollista, mutta ei voi mitenkään tietää mitä kaikkia yksityiskohtia sen tekemisessä on huomioitava.
Mahdollisimman vähän läpikulkuteitä alueelle, monipuolista rakentamista (puutaloa, tiilitaloa, yms.) eli sovittaisiin vain talojen korkeus ja paikka yhtenäiseksi, muuten vapaat kädet rakentajille / rakennuttajille. Tilavat pihat, ei ahdeta rakennuksia vieri viereen. Autojen parkkipaikat piiloon, joskus tuntuu, että koko piha-alue suunnitellaan niin, että ensin mietitään autojen parkkipaikat sitten muut "vähemmän" tärkeät asiat.
Rivitalorakentamisesta tulee mieleeni se, että alettaisiinpas taas tekemään niihin kunnon etu- ja takapihat. Ei sellaista, että etupiha = etuovi ja takapiha sellainen kammottavat metri * metri kolo, jossa piha on eroitettu pienellä aidanpätkällä naapurista. Lisäksi rivitaloihin myös lämmintä säilytystilaa, pieni (kylmä ja kostea) ulkovarasto ainoana tavaroiden varastotilana on ihan yhtä tyhjän kanssa. Rivitaloihin myös samantyylistä lämmintä varastotilaa, kun on kerrostaloissa nuo verkkokellarit. Toteutustapa ei tarvitse olla samanlainen. Lisäksi pakolliseksi rivitaloihin kunnon, iso vaatehuone.
Eikä alle 10 neliön huoneita kiitos, eikä saunatiloja yläkertaan. 70 neliön kokoiset kolmiot ovat liian pieniä, enemmän neliötä niihin! Suomessa on hemmetisti tilaa vielä ja aina vaan rakennetaan liian pieniä huoneita ja liian pieniä asuntoja ja liian pieniä pihoja. Musta se on ihan käsittämätöntä, metsää löytyy maasta pilvin pimein ja asunnoista tehdään pieniä?
Eli tilaa, tilaa sekä sisälle, että ulos.
Kiitoksia kauheasti vastauksesta. Kommentoin ehdotuksiasi jossakin valossa, kaikki ovat huomionarvoisia.
Läpikulkuteistä olen kanssasi tiettyyn pisteeseen samaa mieltä. Kuitenkin alueen elävyyden kannalta olisi järkevää, että ainoastaan aivan pienimmät tiet olisivat umpikujia. Alueen vetovoimaa lisää, jos siellä liikkuu muitakin ihmisiä, kuin kotiin tulevat.
Talojen korkeus ja paikka ovat ihan riittävä alueen yhtenäisyyden sitoja, jossain se voi olla väri tai materiaali. Yhtenäisyys on kuitenkin alueen viihtyvyyden ja ilmapiirin kannalta tärkeää.
Tilavista pihoista olen kanssasi rakenteellisesti eri mieltä. Jos asutus leviää liian laajalle alueelle, ihmisten väliset kontaktit vähenevät. Naapureita näkee vähemmän ja näin heihin on myös vaikeampi tutustua. Tällaista seikkaa ei tule ajatelleeksi kovin helposti. Kyse on paljon ihmisten persoonasta, mutta ympäristö jossa asumme, vaikuttaa persoonallisuuteemme. Ihmiset jotka asuvat lähempänä toisiaan toimivat sosiaalisemmin.
Parkkipaikkojen piilottaminen on kaksijakoinen seikka. Toki kukaan ei pidä mielyttävänä asuinalueella kulkiessaan sitä, että alue näyttää isolta parkkipaikalta. Toisaalta, jos ihmiset ajavat autonsa 'piiloon' ja menevät sieltä 'vaivihkaa' koteihinsa, asuinalueen sosiaalinen elämä ja mahdollisuus tavata joku ja toivottaa vaikkapa hyvät huomenet, vähenee entisestään.
Iso vaatehuone on sellainen piirre, jonka sietäisi yleistyvän kaikentyyppisissä asunnoissa. Tilakysymykset ovat aina siitä keljuja (huoneiden koot, säilytys jne.) että rakennuskustannukset lasketaan neliöissä ja myynnistä saatavaan hintaan vaikuttaa huoneiden lukumäärä, ihmiset jotka tienaavat leipänsä myymällä asuntoja tietävät tämän hyvin (ainakin luulevat tietävänsä, että näin on). Kaksilapsinen perhe tarvitsee kolmion. Asunto jossa on kaksi makuuhuonetta ja iso vaatehuone maksaisi saman verran.
Tila on tärkeää, myönnän. Kuitenkin ihmiset tarvitsevat myös toisten ihmisten läheisyyttä, kaikilla sosiaalisen elämän asteilla.