Täällä on kyllä naapurisopu pahasti koetuksella. Koetan selittää asian lyhyesti, surun sekaisin tuntein.
Muutimme kesällä maalle, rauhalliseen ja todella pieneen kylään maaseudulle.
Hommasimme pienen kääpiökoiran loppukesästä. Siitä tuli meidän koko perheelle tärkeä. Perheeseemme kuuluu 3 vuotias tytär ja minä sekä mieheni.
Jo syksyllä pihallamme kulki pariin otteeseen naapurista karannut, suuri koira. Jo syksyllä huomasimme, ettei koira kovin kiltiltä vaikuttanut ja koetimme parhaamme mukaan ajaa koiraa kotiinsa. Kerran pienellä koirallamme oli hyvin kipeä kylki ja kyljessä näkyi kuolaa. iso koira oli siis mitä ilmeisimmin hyökännyt koiramme kimppuun.
Koiramme oli hyvin tarkka pihapiiristään, eikä koskaan, ainuttakaan kertaa poikennut pihan alueelta pois. Koira oli lähes koko ajan meillä sisällä. Kävi silloin tällöin pissaamassa ja virkistäytymässä tuossa pihalla. Kauaa se ei ulkona viihtynyt.
Nyt viikonloppuna tämä naapurin koira oli jälleen karkuteillä. huomasimme sen liian myöhään: oma koiramme oli kadonnut pihalta ja tilalla seisoi naapurin koira vihaisesti haukkuen ja kuseksien. Arvasin heti, että nyt on käynyt pahasti. Koiramme löytyi kuolleena lumesta, jälkien perusteella iso koira oli ajanut sen pihalta metsän laitaan...
Kävin naapurissa ilmoittamassa asiasta. Koputin oveen, astuin eteiseen ja kerroin asian. Sanoin myös, että pelkään jo tyttärenikin puolesta ja otan yhteyttä viranomaisiin jos koira ei pysy kiinni. Koira oli edelleen tässä vaiheessa irti, meidän pihallamme, tuollakin hetkellä. naapuri oli humalassa ja sanoi, etteivät saa koiraansa kiinni, kun se karkaa. Häntä ei näyttänyt edes kiinnostavan ja hän käski meidän itse ottaa koiran kiinni, jos häiritsee.
Lähdin talosta surullisin mielin ja hyvin pettyneenä.
Illalla naapuri tuli, edelleen viinalle haisevana, uhkailemaan minua. Hän haukkui minua ja sanoi nostavansa minua vastaan kotirauhanrikkomis syytteen, koska kävin heillä päivällä. Ihmettelin asiaa ja sanoin, että enhän minä millään tavalla häiriköinyt tai ollut heillä väkisin. Kaiken lisäksi kerroin näistä asioista normaalilla äänellä, paikallani seisten ja käynti kesti n minuutin. pakkohan asiaan on puuttua, jos joutuu pelkäämään koiraa ja joka tulee tappamaan muiden koiria! Jo tieliikenteelle koira on irtiollessaan vaaraksi, koska se hyppii suoraan autojen eteen ja haukkuu kovasti (ilmeisesti vihaa autoja).
Olen nyt aivan ihmeissäni ja järkyttynyt. Miten tuollaisia ihmisiä voi olla olemassa? Miten nyt menettelen? Pitääkö jotain vielä vakavampaa sattua?
Poliisikin lienee täysin avuton asian edessä. laki sanoo, että koiran tulee olla kytkettynä ja että omistajan on hallittava irtioleva koiransa, eli saada se helposti kiinni. Tässä laki on minun puolella, mutta mitä poliisi voi tehdä, kun se koira kummiskin on kiinni? Se vain karkaa riimustaan ja kulkee kylillä päivä pari, kun omistajat eivät saa (eivätkä edes yritä saada) sitä kiinni.
Muutimme kesällä maalle, rauhalliseen ja todella pieneen kylään maaseudulle.
Hommasimme pienen kääpiökoiran loppukesästä. Siitä tuli meidän koko perheelle tärkeä. Perheeseemme kuuluu 3 vuotias tytär ja minä sekä mieheni.
Jo syksyllä pihallamme kulki pariin otteeseen naapurista karannut, suuri koira. Jo syksyllä huomasimme, ettei koira kovin kiltiltä vaikuttanut ja koetimme parhaamme mukaan ajaa koiraa kotiinsa. Kerran pienellä koirallamme oli hyvin kipeä kylki ja kyljessä näkyi kuolaa. iso koira oli siis mitä ilmeisimmin hyökännyt koiramme kimppuun.
Koiramme oli hyvin tarkka pihapiiristään, eikä koskaan, ainuttakaan kertaa poikennut pihan alueelta pois. Koira oli lähes koko ajan meillä sisällä. Kävi silloin tällöin pissaamassa ja virkistäytymässä tuossa pihalla. Kauaa se ei ulkona viihtynyt.
Nyt viikonloppuna tämä naapurin koira oli jälleen karkuteillä. huomasimme sen liian myöhään: oma koiramme oli kadonnut pihalta ja tilalla seisoi naapurin koira vihaisesti haukkuen ja kuseksien. Arvasin heti, että nyt on käynyt pahasti. Koiramme löytyi kuolleena lumesta, jälkien perusteella iso koira oli ajanut sen pihalta metsän laitaan...
Kävin naapurissa ilmoittamassa asiasta. Koputin oveen, astuin eteiseen ja kerroin asian. Sanoin myös, että pelkään jo tyttärenikin puolesta ja otan yhteyttä viranomaisiin jos koira ei pysy kiinni. Koira oli edelleen tässä vaiheessa irti, meidän pihallamme, tuollakin hetkellä. naapuri oli humalassa ja sanoi, etteivät saa koiraansa kiinni, kun se karkaa. Häntä ei näyttänyt edes kiinnostavan ja hän käski meidän itse ottaa koiran kiinni, jos häiritsee.
Lähdin talosta surullisin mielin ja hyvin pettyneenä.
Illalla naapuri tuli, edelleen viinalle haisevana, uhkailemaan minua. Hän haukkui minua ja sanoi nostavansa minua vastaan kotirauhanrikkomis syytteen, koska kävin heillä päivällä. Ihmettelin asiaa ja sanoin, että enhän minä millään tavalla häiriköinyt tai ollut heillä väkisin. Kaiken lisäksi kerroin näistä asioista normaalilla äänellä, paikallani seisten ja käynti kesti n minuutin. pakkohan asiaan on puuttua, jos joutuu pelkäämään koiraa ja joka tulee tappamaan muiden koiria! Jo tieliikenteelle koira on irtiollessaan vaaraksi, koska se hyppii suoraan autojen eteen ja haukkuu kovasti (ilmeisesti vihaa autoja).
Olen nyt aivan ihmeissäni ja järkyttynyt. Miten tuollaisia ihmisiä voi olla olemassa? Miten nyt menettelen? Pitääkö jotain vielä vakavampaa sattua?
Poliisikin lienee täysin avuton asian edessä. laki sanoo, että koiran tulee olla kytkettynä ja että omistajan on hallittava irtioleva koiransa, eli saada se helposti kiinni. Tässä laki on minun puolella, mutta mitä poliisi voi tehdä, kun se koira kummiskin on kiinni? Se vain karkaa riimustaan ja kulkee kylillä päivä pari, kun omistajat eivät saa (eivätkä edes yritä saada) sitä kiinni.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Ottakaa koira jotenkin kiinni ja toimittakaa se löytöeläimenä kuntanne viranomaisille. Naapurille ei asiasta tarvitse sanoa mitään (kohan hävis....). Eikä sitä viranomiasillekkaan koko totuutta tarvitse kertoa.
Mene myös hyvä ihminen tekemään ilmoitus poliisille naapuristasi ja tapetusta koirastasi!! Ja kunnon korvaus vaatimus siitä koirasta. Heti jos deeku naapuri yrittää ottaa pienintäkään yhteyttä niin samoin ilmoitus kotirauhanrikkomisesta.
Kuten itsekkin tiedät mitä laki sanoo irti juoksevista koirista, saati sitten siitä jos ne ovat uhka ympäristölle.
Ei kun kova kovaa vastaan vaan!!
Itselläni on 2 kissaa ja koira (dobermann) ja siitä pidän tiukasti huolen että elukat pysyy omalla tontilla pyörimässä.
Eläintä en kyllä sinun tapauksessasi syytä. Aina tuollaisen häirikkökoiran käytökseen löytyy sieltä hihnan toisesta päästä. Valitettavasti!
Halusin vaan lisätä että humalatilassa olevien ihmisten kanssa ei minkäänlaisiin järkeviin ratkaisuihin pääse, koska ilmeisesti alkoholi vaikuttaa ihmisen älykkyysosamäärään jotenkin siten että se laskee vähintään puoleen. Se on vähän sama kuin yrittäisi jonkun simpanssin kanssa neuvotella, jos humalikolle yrittää jotain tehdä selväksi.
Sille koirapedollekin olisi parempi kuin pääsee isännästään eroon. Eikä todellakaan kannata äijälle mennä sanomaan että me sinun koirasi vietiin pois, kun siitä voi sitten ukkeli tulla tappovimmaiseksi... Todennäköisesti se kyllä hankkii uuden koiran heti kun voi, mutta siinäpä sitten vaan korjaa talteen joka koiran niin kauan kuin jaksaa sitä touhua.
Mihinkä väite perustuu,että humalaisen älykkyysosamäärä laskee puoleen? Ei oikeuslaitos katso humalaa koskaan lieventäväksi asianhaaraksi.
Kuinka tästä eteenpäin. Olet saanut hyviä neuvoja toimi myös aivan heti,siis polisille ilmoitus.Miten pystyy asumaan tälläisen naapurin kanssa.Ilmeisesti ei auta kuin aina soitto polisille kun koira on irrallaan.Meillä myös ongelma samansuuntainen.Tämän takia ymmärrän millaista on asua vihaisten koirien naapurina.
Olen pahoillani koiranne vuoksi.
Sen tiedän, etteivät naapurien uhkailut mitään lakipykäliä ole ja maailmaan kyllä meteliä mahtuu. Joten jätä hänen mölinänsä omaan arvoonsa.Muuta et hänen suhteensa voi enää suoraan tehdä, mutta velvollisuutesi on joka tapauksessa ilmoittaa koirasta poliisille. Muista, että jokainen ilmoitus vie kohti koiran huostaanottoa tai peräti lopettamista ja hyvässä lykyssä lähiseudulla voi olla muutkin tympääntyneitä juopon naapurisi meininkiin.Kysele huviksesi onko kukaan muu huomannut saman kuin sinä?
Toinen luvattomampi keino on ottaa koira kiinni ja viedä se karkulaisena lähimpään eläinsuojeluyhdistykseen. Kysehän on melkein eläinrääkkäyksestä, jos omistaja ei välitä lemmikistään ja antaa sen juosta vapaana missä sattuu. Tai ainakin voit kysyä eläinsuojeluyhdistyksestä mitä voit tehdä, koska siellä ollaan varmasti yhtä kiinnostuneita koiran kohtalosta kuin tekin olette ja maaseutu on tunnetusti lemmikkien suhteen joskus pahempi kuin kaupunki. Siellä ei naapurisuhteiden vuoksi puututa mihinkään ja pidetään koiria jatkuvasti pienissä häkeissä, juoksunaruissa tai päästetään villiintymään antamalla niiden juosta minne sattuu.
Ja muista: naapureita, eikä sukulaisia voi valita. On huonoa tuuria saada hullu lähitienoolle, mutta heistä selviää parhaiten jättämällä puheet omaan arvoonsa. Olen itse selvinnyt naapureista, joista oli kiva lähetellä uhkakirjeitä ja he kulkivat viranomaisia myöten valittamassa pääsemättä kuitenkaan puusta pitkälle. Kun vaan antaa heidän aikansa mölistä ja sitten kirkuu omissa oloissaan pahan olon pois, mutta älä ikinä näytä haavoittuvuuttasi.Se innostaa heitä samoin kuin jos yrittää antaa samalla mitalla.
P.S. Muistitko näyttää koiraanne eläinlääkärille, joka voi kirjoittaa todistuksen kuolinsyystä? Se on tärkeä paperi myös poliisille.
kauhean agressiivinen tyyppi? Itse olisin pätkinyt pesismailalla sen isomman koiran ja sen omistajan viimeistään siinä vaiheessa kun kehtasi tulla mossottamaan sun oves taakses!
Tee heti ilmoitus poliisiin,kerrot kuolleesta koirastasi ja että haluat tehdä siitä rikosilmoituksen.
Kerro että olette asiasta omistajalle useaan kertaan maininneet muttei hän välitä.
Naapurisopua ei kannata ylläpitää väkisin.
tänäpäivänä meitä koiraihmisiä on maalla myös monenlaisia.Minun tietääkseni polisi on ensimmäinen eläinvalvoja ei sinun tarvi enään tehdä tämän asian suhteen mitään.Kiitos että jaksoit mennä viemään asian polisille.Näitä hankalia naapureita joilla on koiria asuu joka puolella.Näinhän pitäisi tehdä kun ostaa asunnon mennä tutustuun myytävän asunnon naapureihin.Tai kysyä myyjältä minkälaisia ovat naapurit.Ei ainakaan auttaisi ostaa asuntoa jos naapurissa asustaa niinsanottu koirala.Kyllä juoppojen kanssa pärjää paremmin kun koiralan jaheikolahjasten ihmisten.Kirjoitan kokemuksesta.Tästä surusta ei pääse eroon kuin ajankanssa ja ottamalla uusi koira.
Minulla meni kerrassaan hermot eilen, joten soitin lopulta poliisille. Kyllästyin siihen, että minulla oli koko ajan selkäpiissä sellainen karmiva tunne, että entä jos se naapuri tulee vielä tänne kännissä riehumaan. Sekään ei kovin houkuttelevalta tunnu, että se koira kummiskin ennen pitkää on irti. Ei välttämättä ihan heti, mutta varmasti vielä kevään aikana, kun hormonit hyrrää.
Poliisi oli mielissään ilmoituksestani. Keskustelimme pitkään, poliisi sattui olemaan viimeisen päälle koiraihmisiä. Koira saa nykyään olla vain ja ainoastaan kotipihallaan irti (poikkeus metsästyskoirat ajon aikana) ja koiran tulee olla helposti hallittavissa. Poliisi aikoi ottaa yhteyttä naapuriin ja sovimme, että ilmoitan poliisille välittömästi jos näen sen koiran irrallaan. Jos koira vaikuttaa vihaiselta, se lopetetaan. Muussa tapauksessa, valitettavasti, poliisi voi vain antaa varoituksia ja pieniä sakkoja. Minusta koko koira joutaisi kokonaan pois tuolta omistajaltaan.
Naapuri ei myöskään voi syyttää minua kotirauhan rikkomisesta. Mutta minä takuuvarmasti syytän, jos se vielä tulee tänne kännissä! Ovetkin laitan nykyään ihan varotoimena lukkoon paljon herkemmin kuin ennen. Tämä on niin hiljainen kylä, että täällä ennen tätä uskalsi ovet jättää auki kyläkauppareissunkin ajaksi.
Kylläpä on paha mieli, kun katsoo kalenteria. Sinne olen merkinnyt, että koiramme olisi täyttänyt vasta 4 vuotta huhtikuussa. On suuri ikävä sitä pikku tassuttelijaa, se oli aina perässä joka paikassa.
Sekin tuntuu pahalta, etten varmaan koskaan enää uskalla pitää omaa koiraani irti tässä kotipihalla. Seuraava koira saa minusta kyllä ylihuolehtivaisen emännän.
ilmoitus myös eläinsuojeluviranomaisille. Omistaja kun ei pidä kovin hyvää huolta koirastaan, kun antaa sen juoksennella vapaana pitkin kyliä (on siis vaarallista koirallekin, kun voi vaikka jäädä auton alle). Kertomasi perusteella omitaja ei muutenkaan vaikuta ihan kykenevältä hoitamaan koiraa. Kerro heillekin myös oman koirasi kohtalosta.
Ehkä he vaikka ottaisivat koiran pois omistajalta...
Minua ihmetyttää tuo helvetin nössöttelynne koko asiassa. Mietin jo, että oletteko oikeasti ollenkaan oman koiranne puolella? Miksi ihmeessä vitkutitte ja vitkutitte ennen kuin soititte poliisille, sen kun olisitte heti tehneet ilmoituksen, niin asia olisi selvä. Nyt sitten selittelette ja selittelette miksi pelkäätte koiraa, voi vittu kun ottaa päähän! Teette aivan päivänselvistä asioista niin helvetin vaikeita, että tässä alkaa pitää itseään hulluna, kun on lain puolella. Oletteko itse normaaleja? Aioitteko kasvattaa saman pelon lapseenne? Ostakaa sinne pihallenne rotikka tai dobermanni, joka on koulutettu, niin ei tarvi pelätä enää. Ei semmosta kylää olekaan, missä enää uskaltaa jättää ovet auki kun menee kauppaan, ei vaara ole olemassa teidän kylässä, vaan se tulee autolla pihaan jostain muualta.
Jokatapauksessa yrittäkää nyt jotenkin lakata nössöilemästä, ota miestäsi niskasta kiinni ja sano sille, että perkele äijä, soot isäntä tää! Ei maalla auta kuin itse näyttää kenen tontilla on ja sillä selvä.
Minun kotona kävi lapsena puliukkoja kuseskelemassa kukkapuskiin, kunnes isä otti kauluksista kiinni ja sanoi, että perkele jos tänne viä tuutte kännis, niin on taulu uudes kunnos, ja siihen loppu.
Semmosen neuvon annan, että kun maalla asuu, niin isäntä pitää olla talos isäntä, eikä paskahousu ja jos ei oo isäntää, niin rehellistä ja työtä tekevää emäntää kunnioittaa muut isännät. Kokemusta on!
Ei saa loukkaantua tästä, mutta kun asuu ihan maalla, niin siellä on ihan omat pelisäännöt, vaikka laki on sama kaikille, mutta siellä pitää olla kova niille, jotka peljättelee uutta tulokasperhettä, koska ne luulee, että niillä on siihen oikeus, vaikka ei olekaan.
poliisille ja eläinsuojeluvalvojalle. Eihän tollanen sika saa määräillä muiden elämää. Jos hän ei pysty omasta koirastaan pitämään huolta niin, ettei se karkaile muiden koirien (tai jopa ihmisten) kimppuun, niin pitäähän se koira ottaa siltä pois. Varsinkin jos suhtautuu vielä noin välinpitämättömästi teidän menetykseen ja koko asiaan yleensä. Kyllä luulisi lakien olevan sinun puolella tässä asiassa.