Hei,ketään samassa tilanteessa kuin mie..olen viimeksi istunu koulunpenkillä 20v sit,lukuunottamatta lyhyitä kursseja välillä työt tietty.Nyt ois tiedossa kaksi vuotta opiskelua ja en tiedä miten jaksan,vaikka motivaatio on tosi korkealla.Olenhan jo 40"vanha"nainen,jonka pitä suunnitella eläkepäiviä..ja alakin on vielä ihan uusi.
Osaanko enää...
ezel
7644
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Minun luokalla yksi 45 vuotias ja 50 vuotias opiskelija. Itse olen 23 vuotias ja rätkätetään nuiden naisten kanssa pahemmin ku ne ainoat teinit meidän luokassa.:) Olen toista ammattia opiskelemassa ammattiopistossa.Merkonomi pitäisi tulla vuonna 2008. Aika jännää, kun luokassamme on vain 4 peruskoulusta suoraan tullutta loput 20 on joko koulun aikasemmin keskeyttäneitä tai sitten uutta ammattia opiskelemassa. Minäkin olin aluksi ihan pihalla uuden alan opiskelusta, mutta kyllä se siitä lähti meneen. Vähän toista ku kokin opinnot aikonaan. Tsemppiä! :)
Minkä nuorena oppii, sen "vanhana" taitaa.
itse olen vähän yli 40 kymppinen ja tein viime vuonna kanssa radikaali ratkaisun. Syksyllä aloitin uuden ammatin opiskelun ja siellä "räkänokkien" seassa. En löydä mitään pahaa sanottavaa, elämä on riemukasta tällä hetkellä. Ja kyllä sitä oppii jos vain intoa riittää, siitä olen elävä esimerkki. Itse olen kanssa viimeksi istunut koulun penkillä tuo 20 vuotta sitten jos ei mukaan lasketa joitakin ed. ammatin täydennyskoulusta. Edessä on vielä reilu kaksi vuotta koulua mutta se menee kuin siivillä, tiedän sen. Sillä nautin elämämästä tällä hetkellä niin paljon. Mene ihmeessä, älä mieti vaan rohkeasti vain.
Hei!
Itse palailin myös koulunpenkille 40:senä ja ajattelin, etten osaa enää ollenkaan opiskella. Ensimmäinen puoli vuotta teetti paljon työtä. En ollut oikein sinut tietokoneen kanssa ja sillähän ne kaikki työt piti tehdä. Kielioppini oli aivan onneton, onneksi minulla oli yksi sinnikäs opettaja, joka jaksoi niihin puuttua ja siten auttaa muuttamaan puhekieleni kirjoitettavaan muotoon. Lainasin kirjan jossa oli oppimaan oppimisesta ja siitä opin nopean lukemisen tekniikan. Ryhmätyötä on nykyisin kouluissa paljon, mutta aikaa niiden tekemiseen annetaan tosi vähän.Ryhmätyöt ovat hoituneet pitkälti siten, että jaetaan työt ja sitten jokainen kirjoittaa osuutensa kotoa käsin ja lähettää toisilleen ja joku vetää ne yhteen ja se esitetään.
Ole sinnikäs ja usko siihen, että alussa on hankalaa, mutta varsin pian olet jo mukana kaikessa täysillä, etkä enää muistakaan alun hankaluuksia!
Olen 44 v ja valmistuin ylioppilaaksi syksyllä 2005.Kyllä sitä oppii vanhempanakin jos motivaatiota löytyy.Itselläni oli aiemmista opinnoista 25 vuotta aikaa.Päivät töissä,illat koululla .Alku oli opiskelun opettelemista,mutta nopeasti siihen tottui.Nyt mieleni tekisi vielä opiskelemaan.Tsemppiä
No voe tok tokkiisa. Itse kirjoitin ylioppilaaksi 42-vuotiaana. Edellisestä opiskelusta oli ainakin 25-vuotta. Nyt olen 45 ja ensimmäistä vuotta ammattiopistossa opiskelemassa ihan uutta ammattia.
Kaiken lisäksi ammatti on sellainen, että siinä on hirveästi kemiaa ja fysiikkaa joissa en todellakaan ole nero. Töitä se teettää, mutta sisulla eteenpäin. Jos sinulla riittää motivaatiota, niin ei kun menoks.
ja aloin opiskelemaan Lähihoitajaksi. Jos on motivaatiota ja innostusta niin anna mennä vaan ja koulukavereilta saat sitä lisää kun vaan aloitat opiskelun.Ryhmässä on voimaa!!! Tsemppiä!!