Humisevalta harjulta.
Lasken suksilla.
Päämääränä avaruus.
Tuoksuu metsän puut.
Narina honkain kaikuu.
Tuulikin tuttavallisesti tervehtää.
Harjun päältä viilettäjää.
Pysynkö pystyssä?
On mäki aika jyrkkä.
Jännitys tiivistyy.
Ooh, pyllähdys.
Ja äkki pysäys.
Kävi niinkuin monesti.
Kaaduin kun sitä odotin.
Naurulla ei rajoja.
Mut rakastan tätä oloa.
Ylös ja suksille.
On meno alaspäin liukasta.
Päämäärä häämöttää.
Avaruus, vapaus.
Elämä ja järven jää.
Lasken suksilla.
Päämääränä avaruus.
Tuoksuu metsän puut.
Narina honkain kaikuu.
Tuulikin tuttavallisesti tervehtää.
Harjun päältä viilettäjää.
Pysynkö pystyssä?
On mäki aika jyrkkä.
Jännitys tiivistyy.
Ooh, pyllähdys.
Ja äkki pysäys.
Kävi niinkuin monesti.
Kaaduin kun sitä odotin.
Naurulla ei rajoja.
Mut rakastan tätä oloa.
Ylös ja suksille.
On meno alaspäin liukasta.
Päämäärä häämöttää.
Avaruus, vapaus.
Elämä ja järven jää.
Vastaukset 4
Vanhimmat
kiitos,
Heii Margitta.
Vatsan pohjasta ihan ottaa,
alas kun viilettää.
"Pysyykö pystyssä"?
Hauska , elävästä elämästä .
Kiitos ja hyvää päivän jatkoa.Liisa
kuuraiset puut, kivasti kerroit hiihtomatkastasi hyvin runoillen "elämä ja järvenjää" mukaansa tempaavaa, kiitos siitä Margitta!
minut ulos
houkuttelit
suksille puisille
sinivalkoraitaisille
lumipyryyn
punaposkipakkaseen
metsään puhuvaan
muistoon tuosuvaan
mäkeen lapsuuden
pilviin ulottuvaan