Mulla on kaksi sakua, narttu 1,5 v ja uros täyttää neljä kohta. Uros on ollut meillä vasta puolisen vuotta ja olen sen ottaessani jo tiennyt, että on muita eläimiä kohtaan arvaamaton käytökseltään (ei siedä pieniä koiria, kissoja eikä suurinta osaa muista uroksista). Narttu on pehmeä, alistuja, ei pomottaja tyyppi. Eilen uros meni ilman mitään ihmisen silmään näkyvää syytä kirjaimellisesti nartun päälle. Narttu oli siis maissa ja huusi suoraa huutoa, mutta uros ei löysännyt. Eikä auttanut minun karjumiset vähääkään. Vähän arvelutti mennä tappelun väliin, mutta vedin urosta selkänahasta pois. Ei vaikutusta. Tuo puolen minuutin (?) tappelu tuntui ikuisuudelta, eikä loppunut ennen kuin hain kättä pidempää (en ehtinyt alkaa urosta hutkimaan, vaan läksi litomaan kun näki harjan kädessäni).
Ei lie ihan normaalia tervepäisen uroksen käytöstä? Vai mistä tässä on kyse? Onko käytökselle mitään tehtävissä? Muutoin koira on hyvinkin tottelevainen ja ihmisten (myös pienten lasten) kanssa aivan ihana. Harmittaa se, etten ehtinyt sitä paukuttamaan ko. tilanteessa.
Ei lie ihan normaalia tervepäisen uroksen käytöstä? Vai mistä tässä on kyse? Onko käytökselle mitään tehtävissä? Muutoin koira on hyvinkin tottelevainen ja ihmisten (myös pienten lasten) kanssa aivan ihana. Harmittaa se, etten ehtinyt sitä paukuttamaan ko. tilanteessa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
ei varmaan sitä kättä pidempää kannata käyttää.. yleensä koira tappelussa otetaan takajaloista irti koirat.Ihan vain sinunkin ja lapsien kannalta en suosittele pelästyttään koiraa kättä pidemmällä.
Oletko ihan oikea henkilö tulkitsemaan koirien käyttäytymistä ja leimaamaan koiraa reaktioidensa perusteella joksiksin muuksi kuin tervepäiseksi? Ei kai kukaan sentään niin alkeellisella tasolla ole, että kuvittelee koiran olevan täysin mustavalkoisesti tulkittava elikko käyttäytymiseltään? Ts. tervepäinen uros ei koskaan käy nartun päälle, tervepäinen koira ei koskaan pure lasta, tervepäinen koira sitä ja tätä...
Narttusi on heikko, eikä uroksesikaan ole mikään vahva koira, vaan sen on pönkitettävä egoaan tuon kaltaisin keinoin. Lisäksi auktoriteettisi on nähtävästi olematon, joten yhdistelmä on aika kuollut juttu.
Ei tuo uros ole mikään laumakoira, se olisi pitänyt jo uroksen aiemman elämän käyttäytymisestä ymmärtää. Jos narttuasi ajattelet, teet kyllä ratkaisun asian suhteen, ellet halua sen elävän jatkuvassa stressitilassa. Jommasta kummasta luopuminen tai koirien lähes täysi eristäminen (ottaen huomioon auktoriteettisi puutteen). Luultavasti normaali-ihmiselle on helpompaa ensin mainittu vaihtoehto.
olla hieman eri mieltä. Koira on tullut uuteen perheeseen aikuisena ja sille on ilmeisestikin vielä epäselvää, mikä sen paikka laumassa on. Kiinnostaisi tietää, minkälaista jälkeä tuli? Siis, puriko / repikö uros narttua, vai "pitikö vain paikallaan"?
Onko uros elänyt aiemmin yhden vai usean koiran kodissa ja mikä sen arvojärjestys ko. koiralaumassa on ollut?
En lähtisi ihan näin rankalle kannalle tietämättä asiasta enempää. Minkälainen uros on muuten, pelaako tottikset vai onko tuo korvattomuus ihan yleistä? Ei tässä tosiaan välttämättä ole ohjaajan ja koiran välisestä johtajuudesta kyse. Kyllä näitä tapellessa korvattomia löytyy kisakoiristakin.
Kommentti oli asiallinen, mutta itse en lähtisi vastaamaan yhtään mitään, ennen kuin tiedän tilanteesta ja koirista enemmän.
Uros on muuten hyvin tottelevainen (pysyy omalla tontilla, bh-suoritettu, treenataan ahkerasti ensi kesän kokeisiin).
Verta tai vekkejä ei tullut. Aiemmassa perheessä ollut 2 muutakin koiraa, narttuja, joista uros ollut lauman alimmaisena.