Toivo

Ei se ole tästä maailmasta
eikä se elääkseen
paljon tarvitse.
ei mitään materiaa.
Ei edes lupausta.

Se elää muiston voimasta,
hymystä kasvoilla,
ilosta oven auetessa.
- Tai yhteisestä juustosta,
toisen kädestä annettuna.

***

Se oli avoimuutta
toisen läsnäololle
ja täyttä avoimuutta
omalle olemassaololle.

Se oli ihmeellistä
se oli täydellistä.

Mutta tunsin yksin niin.
6445
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

kerran jo luin...
sinä jotain nähnyt..suurempaako.

Ai,niin... Hyvää Iltaa.

Äänestä
Aloittaja

Koska kirjoitan yleensä suoraan ruutuun, tulee sanotuksi senhetkisen tunteen mukaisesti. Kadun viimeistä säettä, joka ei ole totta, vain omista menetyksentunteistani johtuvaa.
Sitä pyydän anteeksi.

Äänestä
  • itseltäsikö anteeksi pyydät...
    ei siinä mitään väärää tai katumusta näe..
    se siis ihan hyvä.

    Äänestä

  • Aloittaja

    Tulienkeli kirjoitti:

    itseltäsikö anteeksi pyydät...
    ei siinä mitään väärää tai katumusta näe..
    se siis ihan hyvä.

    En pyydä anteeksi itseltäni, vain runon kohteelta.
    Kun kärsii menetyksen kipua, vaikkapa omasta syystään.
    Jos oma tunne elää yhä, on helpompi etsiä syytä muualta. Vaikka niin ei olisi.

    Äänestä

  • old_profile_37211 kirjoitti:

    En pyydä anteeksi itseltäni, vain runon kohteelta.
    Kun kärsii menetyksen kipua, vaikkapa omasta syystään.
    Jos oma tunne elää yhä, on helpompi etsiä syytä muualta. Vaikka niin ei olisi.

    kauniisti kirjoitit...
    surullista ja kaunista...
    anna aikaa itsellesi..
    ei niiden ole tarkoituskaan
    kokonaan haihtua tai hävitä...mutta, huomaa kipeidenkin asioiden helpottaneen.

    Äänestä

  • old_profile_37211 kirjoitti:

    En pyydä anteeksi itseltäni, vain runon kohteelta.
    Kun kärsii menetyksen kipua, vaikkapa omasta syystään.
    Jos oma tunne elää yhä, on helpompi etsiä syytä muualta. Vaikka niin ei olisi.

    Onko jotain vielä sydämellä?

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


old_profile_37211 kirjoitti:

Ei se ole tästä maailmasta
eikä se elääkseen
paljon tarvitse.
ei mitään materiaa.
Ei edes lupausta.

Se elää muiston voimasta,
hymystä kasvoilla,
ilosta oven auetessa.
- Tai yhteisestä juustosta,
toisen kädestä annettuna.

***

Se oli avoimuutta
toisen läsnäololle
ja täyttä avoimuutta
omalle olemassaololle.

Se oli ihmeellistä
se oli täydellistä.

Mutta tunsin yksin niin.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu