näytin varmaan koomiselta, jos sitä teen ilman niitäkin. Mutta eilen illalla eräs vanha kaverini tuli kysymään, josko lähtisin verestämään muistoja tuohon läheiselle kentälle. Minä innoissani hakemaan vanhoja hokkareitani, onneksi en ole niitä heittänyt roskiin, ja hyvinhän noi istuivatkin vielä. Taistelun jälkeen sain ne jopa sidottua jalkoihin.
Mutta sitten se painajainen alkoikin.
Luulin todellakin ettei kerran opittu asia katoa koskaan, mutta jouduikin toteamaan tuon ajatuksen kovin vääräksi. Kolme ensimmäistä potkaisua onnistui täydellisesti, kääntyminenkin jotenkin mutta pysähtyminen ei sitten ollenkaan. Aitaa päin täräytin niin että sormi vääntyi sijoiltaan. Polvilumpio ei onneksi hajonnut, vaikka sekin tutkittiin terveyskeskuksessa. Jalkaa vain ei pysty taivuttamaan ollenkaan. Leukaankin tuli haava mutta siihenkään ei tarvinnut lääkärin laittaa muuta kuin laastari. Tikkejä ei ollut syytä neuloa.
Muutenhan oli kiva taas muistella ja tehdä sitä, mitä joskus nuorena tein oikein vakavissani Ilveksessä.
Mutta sitten se painajainen alkoikin.
Luulin todellakin ettei kerran opittu asia katoa koskaan, mutta jouduikin toteamaan tuon ajatuksen kovin vääräksi. Kolme ensimmäistä potkaisua onnistui täydellisesti, kääntyminenkin jotenkin mutta pysähtyminen ei sitten ollenkaan. Aitaa päin täräytin niin että sormi vääntyi sijoiltaan. Polvilumpio ei onneksi hajonnut, vaikka sekin tutkittiin terveyskeskuksessa. Jalkaa vain ei pysty taivuttamaan ollenkaan. Leukaankin tuli haava mutta siihenkään ei tarvinnut lääkärin laittaa muuta kuin laastari. Tikkejä ei ollut syytä neuloa.
Muutenhan oli kiva taas muistella ja tehdä sitä, mitä joskus nuorena tein oikein vakavissani Ilveksessä.
Vastaukset 27
Vanhimmat
naurattaa kyllä hieman kun mietin tuota tapahtumaketjua,verestit muistoja sitten kirjaimellisesti =)No,vieläkin olet sentään yhtenä kappaleena joten eihän siinä edes huonosti käynyt.
ainoa ongelma on tämä kirjoittaminen kun sormi on paketissa. Onneksi sentään pikkusomi.
Muistojen verästäminen kesti muuten tasan kaksi minuuttia.
on ja onhan pikaluistelukin laji muitten joukossa =)eikös oo muuten harvinaisen pas***maista kirjoitella jos sormi ei toimi..ärsyttävää.
etusormillahan mä vaan kirjoittaa osaankaan. Ei toi vasemman käden pikkusomen tukilasta nyt niin hirveesti tätä haittaa.
totta että eihän tässä välttämättä kaikkia sormia tarvita,itse vaan olen tottunut käyttämään jokaista,laiska kun oon =)
;-)))
...kipeeseen sormeen ja omatuntoon ;)
no leikitä puhein, hieman hymyilytti kun sieluni silmin näin ison miehen menevän päistikkää aitaa vasten... se on kovaa peliä tuo kuntourheilukin
onneksi ei käynyt pahemmin, parantelehan rauhassa niin saa Justiinakin hoivata :)
vaan itsetuntoon. Siihen se kipeimmin koski.
Vielä kun ajattelee että mä olin seuratasolla, tosin junioreissa, tampereen parhaita kiekkoilijoita.
Olisi pitänyt jatkaa harjoittelua eikä lähteä kylmiltään. Onhan siitä kaverin kanssa puhuttu jo pitkään että mennään kokeilemaan. Nyt kun kohta on pakko ruvata lastenlapsienkin kanssa luistelemaan.
Taitaa jäädä nyt se juttu muiden harteille.
itsetuntoon piti ollakkin :)
noo eiköhän se kuitenkin olisi parasta jos salaa päin jatkaisit sitä harjoittelua jossain syrjäkentällä tai sitten unohtaisit koko touhun :)
touhun. Saa joku muu mennä lasten kanssa kentälle luistelemaan.
Menkööt isänsä. Niin minäkin tein omien lapsieni kanssa.
...no vähän tuo kertomasi alkoi hymyilyttää, ei voinut mitään...
Oisko mahdollista että nuo säilössä olleet hokkarisi ois ollut tylsät, ja sentähden eivät toimineet toivotulla tavalla
oli liian terävät. Ei pystynyt sliipata ollenkaan vaan kun yritin pistää hokkarit sivuttain, terät töksäytti siihen paikkaan ja minä pää edellä aitaa päin.
Oisko sitte ollut vauhdilla jotain tekemistä tapahtuneen kanssa, ois ehkä ollut parempi alottaa vähän iisimmin ;))
No tuossa tilanteessa meijän isäntä olisi kyllä syyttänyt luistimia, jäätä tai jotain muuta kun itseään... ;)))
ja viisaudella, tai oikeammin sen puutteella.
Minä en pysty kyllä syyttämään muuta kuin itseäni. En vaikka se kuinka nololta tuntuukin.
ilveksen miehiä ollaan...juu-u. Onneksi nyt ei käynyt pahemmin, mutta taitaa tuolla ilvestaustalla olla joku kirous asiaan:) Minä kun pidän näistä porkkanahousuista...
No pikaista paranemista kuitenkin..
Olen katsos nuoruudessa pelannut niin KooVeessä, Tapparassa kuin Ilveksessäkin. Tässä viimeksimaitussa aloitin, Tapparassa lopetin vuonna -71.
Sen jälkeen ole käynyt kyllä luistimilla, mutta viimeksi joskus 20 vuotta sitten.
Minulla on pikaluistit. En kyllä maksustakaan enää suostuisi koklaamaan menetettyä taitoa uudelleen.
Jopa pulkalla lasku ei enää ole samanlaista kuin silloin joskus.
Talviurheilu on hengen vaarallista toimintaa.
on edelleenkin sanontana totisinta totta.
Ei muuta kun jäälle vain sinäkin. Lupaan plla nauramatta kun seuraavana päivänä selostat ettet pääse enää liikkumaan. Joka paikka on kipeänä ja raajoja murtunut.
Koita sentään olla tekemättä niitä piruettejä heti alkuunsa.
En taaskaan lukenut ajatuksella.
Siis pikaluistimethan sulla on. Ei kaunosellaiset. Niillä onkin tosi paha tehdä mitään piruettejä. Mutta myöskin niillä on paha pysähtyä, mikä minullekin oli kohtalokasta.
pikalaskulla en minäkään ole 20 vuoteen luistellut,enkä kyllä ikinä enää aiokkaan,siinähän tulee kylmä =)
Mulle tuli ainakin hiki jo pelkästään luistimia jalkaan laittaessa. Ja se kahden minuutin spurtti vain kiihdytti hientunnetta.
Pelkäsin niin pirusti, ja aiheesta.
ja vielä pelkokin,ei siis mun laji ollenkaan,katsos kun tarttis ekaksi luistella että tulisi lämmin mutta pelottaa liikaa edes aloittaa joten jäätyy.
aikoinaan mainiosti esille "naisen logiikan".
Eipä tähän siis ole mitään sanottavaa.
valita moottoritien, sillä liikkeelle päästyäni kyllä en kaarroksia haluaisi nähdä. Suoraan vain ja vauhdilla etiäpäin. Se meno mitään haitanne, mutta se äkkipysäys se äkkipysäys.
Äkkipysähdys viidentoista kilometrinkin tuntivauhdista on melkoinen puista laitaa vasten.
pikaista paranemista. kumma että nuorempana vaikka läsähti pyllylleen niin ei edes sattunut.
nyt en uskalla kuvitellakkaan kuin sattuisi vaikka on enemmän "pehmustettakin" siinä.
olen monesti suunnitellut lähteväni luistelemaan kun rakastin sitä nuorempana mutta en taida uskaltaa :-(
kuin Umallekin.