Miksi putket jäätyy aina silloin kun pakkaskauden jälkeen kelit lauhtuu? Jossakin joku itseänsä asiantuntijaksi kertoi,että se olisi vain harhaa ja jäätyminen johtuisi vain kylmän kulkemisesta rakenteessa vielä kelien lauhduttuakin ja lopputulos olisi sama vaikka kelit pysyisivät samana.
En ole pitänyt selitystä uskottavana koska itellä jäätyminen alakerrassa ei noudata mitään säännöllistä aikaväliä vaan nimenomaan lauhtumista.Tosin pitkällä pakkaskaudella ne toki jäätyy jossakin vaiheessa mutta tuo pakkaskauden jälkeinen lauhtuminen on lähes vakio.
Mistä johtuu kertokaa joku? ja mitä asialle voi tehdä?
En ole pitänyt selitystä uskottavana koska itellä jäätyminen alakerrassa ei noudata mitään säännöllistä aikaväliä vaan nimenomaan lauhtumista.Tosin pitkällä pakkaskaudella ne toki jäätyy jossakin vaiheessa mutta tuo pakkaskauden jälkeinen lauhtuminen on lähes vakio.
Mistä johtuu kertokaa joku? ja mitä asialle voi tehdä?
Vastaukset 20
Vanhimmat
kyllä siinä yleensä käy niin notta,kun ilma lauhtuu,niin kylmä siirtyy siisäänpäin,joku lämpöterminen ilmiö.Näinhän se on ollut,ja näinhän tulee olemaan,tiedä häntä?
Putkessa oleva "jäätulppa" laajenee lämmetessään ja sillä mekanismilla tukkii koko putken. Laajetessaan tulppa hidastaa virtausta ja samalla jäädyttää lisää vettä. Lopulta putki on tukossa.
Maanpinnalla voi olla pakkaskauden jälkeen jopa metrin paksu kerros,jonka lämpötila on esim. -10astetta. Ilman lauhtuessa pinta sulaa ja "kuivuu". Kuiva maakerros jääkerroksen päällä toimii eristeenä ja estää lämmön pääsyä jääkerrokseen. Näinollen eristävän maakerroksen alla oleva jääkakku jäähdyttää edelleen alla olevaa maata ja roudan tunkeutuminen syvemmälle jatkkuu yhä, vaikka ilman lämpötila olisi jo reilusti plussan puolella.
Tuo jäätyminen melko pian ilman lauhtumisen jälkeen. Kuvaamasi mekanismi on liian hidas. Jäätyminenkin vapauttaa melkoisesti lämpöä, joten kuvaamasi homma ei toimi.
niinhän se on. Aineen olomuodon muuttuessa nesteestä kiinteäksi pysähtyy molekyylien liike ja niitten liikeenergia muuttuu lämpöenergiaksi joten aine lämpiää olomuodon muuttuessa nesteestä kiinteäksi. Vastaavasti aineen muuttuessa kiinteästä nesteeksi tarvitaan "lisäenergiaa" molekyylien liikettä varten.
Eiköhän se ole kuitenkin niin, että kun aine muuttuu nesteestä kiinteäksi, se yleensä luovuttaa energiaa eli jäähtyy!!
maalaiset selitellä fysiikan ilmiöitä mettäläisen tietotaidolla.
Aineen muuttaessa olomuotoaan vaatii se energiaa. Esim. jään muuttuessa nesteeksi.
Eli. Putken lähistöllä olevan jäätyneen maan sulaessa ottaa sen olomuodon muuttuminen ympäristöstään energiaa jolloin kylmä putki menettää energiaa, kylmenee entisestään ja saattaa jäätyä.
lämmittimet reakoida ilman lauhtumiseen nopeasti, eivätkä tuota lämpöä enää niin tehokkaasti kuin kovalla pakkasella. jonka johdosta kylmä ilma liikuu rakeenteessa sisäänpäin, jolloin putket jäätyy.
ootas kun hiukan mietin. Siis......
tuota pysty tämän hetken tietämyksen mukaan ratkaisemaan. Jospa ne siellä Sernissä löytävät sen Gravitoonin ja Hiksin hiukkasen. Sitten ehkä.
kunnolliset eristykset putkiin ja ei lämmityskaapelistakaan haittaa olis...
Sinähän vastasit jo aika pitkälti omaan kysymykseesi. "Miksi putket jäätyvät sekä a) pakkasen kestäessä pitkää että b) lyhyen pakkasjakson jälkeen, sään jo lauhduttua". Olisiko molemmissa tapauksissa ajanjakso pakkaskauden alusta putkien jäätymiseen samaa luokkaa? Kas kun siltä "kylmäpulssilta" menee aikansa edetä maaperässä tai massiivisissa rakenteissa putkiin asti. Esim. maaperässä useiden metrien syvyydessä alin lämpötila saavutetaan alkukesästä, jolloin maanpinta on jo lämmennyt reippaasti, mutta pinnan alla on vielä kylmää maata, joka imee lämpöä sekä pinnasta että syvemmältä -> syvällä lämpö laskee edelleen.
Lisäksi soppaan voidaan vielä heittää vaikkapa mahd. sulanapitolämmityksen poiskytkeminen "tarpeettomana" sään lämmettyä sekä talojen lämmityksen säätö, joka pelaa yleensä ulkolämpötilan mukaan ts. lämmitystehoa vähennetään heti sään lauhtuessa, vaikka "rakenteisiin on vielä varastoitunut kylmää" pakkasten jäljiltä.
Keinoja jäätymisen estämiseksi täällä jo onkin mainittu.
Mutta se yksinkertaisin selitys tuolle jäätymiselle on tässä!
Putkissa oleva vesi jäätyy hitaasti, kunnes putki siltä kohtaa on kokonaan jäässä.
Ympäristön lämpötilan alkaessa nousta, jää alkaa sulaa. Niissä paikoissa, joissa sulanut vesi ei pääse etenemään, putki saattaa haljeta, koska vesi yksinkertaisesti laajenee lämmetessään!
MOT
putki halkeaa siinä vaiheessa kun se on kokonaan jäässä, sillä veden tilavuus kasvaa siinä vaiheessa kun se jäätyy.
koulun penkille:
http://www.julkaisut.fi/vihtiopetus3/index.php?action[]=IArticleShow::showArticle(2176)
toin kylmästä autotallista jossa lattian rajassa miinuksella oluet sisään niin ne jämähti jäähän pistin äkkiä jääkaappiin etteivät halkia ja homma toimi.
Selitys on äärimmäisen yksinkertainen: jää laajenee lämmetessään.
Näkyyhän tämä järven meren jäälläkin, ei tätä ihmettä tarvitse mennä putken sisään tiirailemaan:
"Jäähän syntyy railoja, kun jään kylmetessä sen tilavuus pienenee ja se halkeilee. Kovilla pakkasilla jään voi kuulla paukkuvan ja jyrisevän. Sisäsaaristossa railojen leveys on aina alle puoli metriä, mutta ulompana railot voivat olla jopa useamman metrin levyisiä.
Vastaavasti jää laajenee lämmetessään. Puristuksen vaikutuksesta jäähän muodostuu harjanteita, jotka voivat nousta ylös tai painua muun jään alle."
Vesi laajenee jäätymisen yhteydessä noin 11 %.
Jää laajenee lämmetessään olemattoman vähän. Tämä vähäinen lämpölaajeneminen ja pienet aste-erot lämpötiloissa eivät todellakaan riitä rikkomaan putkia.
Selitys on se, että vesi jäätyessään rikkoo putket, mutta jää ei pahasti virtaile. Kun jäätulppa sulaa, tulee vesi putkesta paineella pihalle.
vastaus tuli jo tuolla edellä mutta ei tunnu menevän jakeluun eli kun jää sulaa niin sulamiseen tarvitaan lämpöenergiaa ja parhaiten sitä saa rakennuksen alta jolloin sielä olevat heikosti eristetyt putket jäätyvät. Putket tosiaankin jäätyvät vasta kun kova pakkanen äkisti lauhtuu ei siis silloin kun pakkasjakso kestää vaikka viikkokaupalla.
mutta ei kyllä näy vesilaitosten ja putkia sulattavien yksityisten firmojen kiireissä. Töitä tehdään pakkasilla yötä päivää. Keväällä otetaan aurinkoa.