ENERVENT KUPLA

mutta...

TÄRKEIN: Jäätyy se Enerventtikin !!!

Naurata kirjoitti:

mutta...

TÄRKEIN: Jäätyy se Enerventtikin !!!

Onkokenties uusi asia, että vesi saattaa jäätyä alle 0C lämpötiloissa?

Rakennan samanlaisen asennuspaikan ja kerron sitten miten kävi. Koneeksi tulee pelican.

Suihkukosteuden määrä on HYVIN karkeasti vakio per suihkuttelija, mutta talon koko voi olla hyvinkin pieni, jolloin kostean ilman osuus muusta ilmasta voi olla suuri. En usko mainittuun sijaintisyyhyn, koska putkistossa ilma kyllä sekottuu riittävästi ennen konetta. Epäilen, että kyse koneympäristön säädöistä, jolloin hyötysuhde ei ole paras mahdollinen ja siihen, että säädetty suurin osa talon poistosta tuon suihkutilan kauttta prosentuaalisesti.

Hyvänä puolena, että suihkutila kuivuu kovasta ilmavirrasta nopeasti, mutta ehkä vähempikin riittäisi. On myös mahdollista saada pienellä nopeudella juuri se ilmiö, että suurin osa poistosta toimii suihkun kautta, koska pienellä teholla pieni poistopaine ei saa putkistoa toimimaan tasapainoisesti ---> ei riitä poistoa jokapaikkaan.

Löydetty ilmeisesti tietyllä talokoolla ja tietyillä säädöillä ja käytöllä herkullinen ääritapaus.

Edelleen ostan sen mitä mietitty.

rajaton ? kirjoitti:

Onkokenties uusi asia, että vesi saattaa jäätyä alle 0C lämpötiloissa?

...on se, että fysiikan lait ovat yhä voimassa.

Aika usein näkee kirjoituksia, joiden mukaan kiekkokone ei

a) jäädy, vaikka helvetti jäätyisi
b) jäätyy, mutta vasta jollain -15...-25°C pakkasilla, kun on käynyt puolijoukkueellinen miehiä saunomassa ja kone on sijoitettu saunan lähelle

Teoriassa jäätyminen voisi alkaa jo muutaman asteen pakkasilla, käytännössä tarvitaan enemmän, koska

- poistoilmavirta yl. suurempi kuin tuloilmavirta, jolloin poistoilman lämpötila laskee vähemmän kuin tuloilman mukaan laskettu lämpötilahyötysuhde antaisi odottaa
- kiekko haihduttaa osan keräämästään kosteudesta tuloilmavirtaan
- kiekon osittainen huurtuminen muuttaa virtausvastusta, jolloin voi käydä niin kätevästi, että tuloilmavirta tippuu -> eräänlainen sulatustoiminto tämäkin

Varsinainen ero kiekko- ja kuutiokoneiden välillä on siinä, että kuutiokoneissa on aina jonkinlainen sulatus- tai jäätymisenestoautomatiikka, koska kuutio on herkempi jäätymään. Sulatus/jäätymiseneston toteutustavalla ei ole hirveän suurta vaikutusta keskimääräiseen hyötysuhteeseen, mutta sitäkin enemmän viihtyvyyteen. Halvin ratkaisu, tuloilmapuhaltimen pätkiminen, imee (kirjaimellisesti). Ohituspellit tai puhaltimien tehon säätäminen ovat jo paljon fiksumpia, samoin esilämmityksen käyttö sähkölämmitteisessä talossa (sama kustannus riippumatta siitä, mihin kohtaan ketjua lämmitysenergia tuodaan).

näin ? kirjoitti:

Rakennan samanlaisen asennuspaikan ja kerron sitten miten kävi. Koneeksi tulee pelican.

Suihkukosteuden määrä on HYVIN karkeasti vakio per suihkuttelija, mutta talon koko voi olla hyvinkin pieni, jolloin kostean ilman osuus muusta ilmasta voi olla suuri. En usko mainittuun sijaintisyyhyn, koska putkistossa ilma kyllä sekottuu riittävästi ennen konetta. Epäilen, että kyse koneympäristön säädöistä, jolloin hyötysuhde ei ole paras mahdollinen ja siihen, että säädetty suurin osa talon poistosta tuon suihkutilan kauttta prosentuaalisesti.

Hyvänä puolena, että suihkutila kuivuu kovasta ilmavirrasta nopeasti, mutta ehkä vähempikin riittäisi. On myös mahdollista saada pienellä nopeudella juuri se ilmiö, että suurin osa poistosta toimii suihkun kautta, koska pienellä teholla pieni poistopaine ei saa putkistoa toimimaan tasapainoisesti ---> ei riitä poistoa jokapaikkaan.

Löydetty ilmeisesti tietyllä talokoolla ja tietyillä säädöillä ja käytöllä herkullinen ääritapaus.

Edelleen ostan sen mitä mietitty.

"Epäilen, että kyse koneympäristön säädöistä, jolloin hyötysuhde ei ole paras mahdollinen ja siihen, että säädetty suurin osa talon poistosta tuon suihkutilan kauttta prosentuaalisesti."

Tässä talossa ei ole ns. astma-asetusta, vaan kohtuullisen tasapainossa oleva ilmanvaihto.

JK


P.S astma-asetus on enerventin oma asetus, jossa poisto on niin suuri että saadaan mittariin 99,99% hyötysuhde. Nurkista ja raoista otetaan puuttuva korvausilma

kiekkouskovaisille kirjoitti:

...on se, että fysiikan lait ovat yhä voimassa.

Aika usein näkee kirjoituksia, joiden mukaan kiekkokone ei

a) jäädy, vaikka helvetti jäätyisi
b) jäätyy, mutta vasta jollain -15...-25°C pakkasilla, kun on käynyt puolijoukkueellinen miehiä saunomassa ja kone on sijoitettu saunan lähelle

Teoriassa jäätyminen voisi alkaa jo muutaman asteen pakkasilla, käytännössä tarvitaan enemmän, koska

- poistoilmavirta yl. suurempi kuin tuloilmavirta, jolloin poistoilman lämpötila laskee vähemmän kuin tuloilman mukaan laskettu lämpötilahyötysuhde antaisi odottaa
- kiekko haihduttaa osan keräämästään kosteudesta tuloilmavirtaan
- kiekon osittainen huurtuminen muuttaa virtausvastusta, jolloin voi käydä niin kätevästi, että tuloilmavirta tippuu -> eräänlainen sulatustoiminto tämäkin

Varsinainen ero kiekko- ja kuutiokoneiden välillä on siinä, että kuutiokoneissa on aina jonkinlainen sulatus- tai jäätymisenestoautomatiikka, koska kuutio on herkempi jäätymään. Sulatus/jäätymiseneston toteutustavalla ei ole hirveän suurta vaikutusta keskimääräiseen hyötysuhteeseen, mutta sitäkin enemmän viihtyvyyteen. Halvin ratkaisu, tuloilmapuhaltimen pätkiminen, imee (kirjaimellisesti). Ohituspellit tai puhaltimien tehon säätäminen ovat jo paljon fiksumpia, samoin esilämmityksen käyttö sähkölämmitteisessä talossa (sama kustannus riippumatta siitä, mihin kohtaan ketjua lämmitysenergia tuodaan).

Tottakai roottorin jäätyminen alkaa aikaisemmin kuin levysiirtimen, koska poiston lämpötila laskee alemmas. Syntyneen huurteen sulaminen ei levysiirtimessä vain tapahdu tasaisesti, siksi jäätä kertyy jatkuvasti lisää.
Hauska veto tuo virtausvastuksen muuttuminen huurtuessa, että se muka vaikuttaisi vain tuloilman pienenemiseen. huurretta kertyisi siis puolen kierrosta ja se haihtuisi heti siinä samassa kun se kohta kennoa siirtyy postopuolelle.

Eikä ole ollenkaan sama mihin kohtaan ketjua sitä sähkölämmitysenergiaa tuodaan, siksihän lto on laitettu. Lämmittäminen esim kiekkokojeessa lto:n jälkeen on kustannukseltaan tietenkin edullisempaa, esim. tp=+21/tu=-20/tsp=+18/hs=75% tarvitsee lämmittää roottorin jälkeen 7,25C, mutta ennen 29C eli juuri sen neljänneksen mitä lto ei saa napattua.

Kaikkea se tavoitehakuinen ajatusmaailma voi tuottaakin.

ihan melekein kirjoitti:

Tottakai roottorin jäätyminen alkaa aikaisemmin kuin levysiirtimen, koska poiston lämpötila laskee alemmas. Syntyneen huurteen sulaminen ei levysiirtimessä vain tapahdu tasaisesti, siksi jäätä kertyy jatkuvasti lisää.
Hauska veto tuo virtausvastuksen muuttuminen huurtuessa, että se muka vaikuttaisi vain tuloilman pienenemiseen. huurretta kertyisi siis puolen kierrosta ja se haihtuisi heti siinä samassa kun se kohta kennoa siirtyy postopuolelle.

Eikä ole ollenkaan sama mihin kohtaan ketjua sitä sähkölämmitysenergiaa tuodaan, siksihän lto on laitettu. Lämmittäminen esim kiekkokojeessa lto:n jälkeen on kustannukseltaan tietenkin edullisempaa, esim. tp=+21/tu=-20/tsp=+18/hs=75% tarvitsee lämmittää roottorin jälkeen 7,25C, mutta ennen 29C eli juuri sen neljänneksen mitä lto ei saa napattua.

Kaikkea se tavoitehakuinen ajatusmaailma voi tuottaakin.

"Eikä ole ollenkaan sama mihin kohtaan ketjua sitä sähkölämmitysenergiaa tuodaan, siksihän lto on laitettu."

Sulle ei oikein ole auennut jäätymisen eston toiminta. Jäätymisen estossa LTO:n hyötysuhdetta säädetään niin, ettei poistoilma jäähdy liikaa. Tämän voi tehdä joko

- ohjaamalla osa tuloilmasta LTO:n ohi -> LTO:n hyötysuhde laskee, poistoilman lämpötila nousee ja tuloilman lämpötila laskee / jälkilämmitystarve kasvaa

- muuttamalla suoraan LTO:n hyötysuhdetta esim. pyörimisnopeussäädöllä, jolloin tuloilman lämpötila laskee / jälkilämmitystarve kasvaa ja poistoilman lämpötila nousee

- esilämmittämällä LTO:lle tulevaa ilmaa, jolloin poistoilma jäähtyy vähemmän, vaikka itse siirtimen hyötysuhde säilyykin vakiona

Jos osaisit laskea, voisit todeta, että ilmanvaihdon lämmönhukan (= poistoilmavirta X ulko- ja poistoilman väl. lämpötilaero) muutos on kaikissa tapauksissa sama, ihan siitä yksinkertaisesta syystä, että loppujen lopuksi kaikki menetelmät nostavat jäteilman lämpötilaa, joten sähkölämmitteisessä talossa on ihan yks hailee, minne ylim. energia syötetään; esilämmityspatteriin, jälkilämmityspatteriin vaiko vasta huoneen lattialämmitykseen (jos tuloilman lämpötilan annetaan laskea, mikä tulee väistämättä eteen, jos koneessa ei ole edes jälkilämmityspatteria).

Kauko-, maa- tms. lämmöllä varustetussa talossa kannattaa lisälämmitystarve (LTO:n lisäksi) hoitaa sähköä halvemmalla energialla eli vesipatterilla IV-koneessa ja/tai huoneessa (lattialämmityksellä tms.) Tällöin on parempi käyttää ohitus/pyörimisnopeussäätöä sähköllä pelaavan esilämmityksen sijaan.

Myös tuloilmapuhaltimen pätkiminen on eräänlaista, alkeellista, ohitussäätöä.

parempi onni ensi kerralla kirjoitti:

"Eikä ole ollenkaan sama mihin kohtaan ketjua sitä sähkölämmitysenergiaa tuodaan, siksihän lto on laitettu."

Sulle ei oikein ole auennut jäätymisen eston toiminta. Jäätymisen estossa LTO:n hyötysuhdetta säädetään niin, ettei poistoilma jäähdy liikaa. Tämän voi tehdä joko

- ohjaamalla osa tuloilmasta LTO:n ohi -> LTO:n hyötysuhde laskee, poistoilman lämpötila nousee ja tuloilman lämpötila laskee / jälkilämmitystarve kasvaa

- muuttamalla suoraan LTO:n hyötysuhdetta esim. pyörimisnopeussäädöllä, jolloin tuloilman lämpötila laskee / jälkilämmitystarve kasvaa ja poistoilman lämpötila nousee

- esilämmittämällä LTO:lle tulevaa ilmaa, jolloin poistoilma jäähtyy vähemmän, vaikka itse siirtimen hyötysuhde säilyykin vakiona

Jos osaisit laskea, voisit todeta, että ilmanvaihdon lämmönhukan (= poistoilmavirta X ulko- ja poistoilman väl. lämpötilaero) muutos on kaikissa tapauksissa sama, ihan siitä yksinkertaisesta syystä, että loppujen lopuksi kaikki menetelmät nostavat jäteilman lämpötilaa, joten sähkölämmitteisessä talossa on ihan yks hailee, minne ylim. energia syötetään; esilämmityspatteriin, jälkilämmityspatteriin vaiko vasta huoneen lattialämmitykseen (jos tuloilman lämpötilan annetaan laskea, mikä tulee väistämättä eteen, jos koneessa ei ole edes jälkilämmityspatteria).

Kauko-, maa- tms. lämmöllä varustetussa talossa kannattaa lisälämmitystarve (LTO:n lisäksi) hoitaa sähköä halvemmalla energialla eli vesipatterilla IV-koneessa ja/tai huoneessa (lattialämmityksellä tms.) Tällöin on parempi käyttää ohitus/pyörimisnopeussäätöä sähköllä pelaavan esilämmityksen sijaan.

Myös tuloilmapuhaltimen pätkiminen on eräänlaista, alkeellista, ohitussäätöä.

havaisisit, että laskelmani oli oikea. Esilämmitys on energiataloudellisesti kaikkein hölmöin vaihtoehto, koska sillä pienennetään tehoon oleellisimmim vaikuttavaa tekijää joka, tiedoksesi, on lämpötilaero.
Keskity sinä siihen huurteen salamapoistamiseen, tuollainen on tosi viihdettä. Koiranikin nauroi sille aivan vääränä.

parempi onni ensi kerralla kirjoitti:

"Eikä ole ollenkaan sama mihin kohtaan ketjua sitä sähkölämmitysenergiaa tuodaan, siksihän lto on laitettu."

Sulle ei oikein ole auennut jäätymisen eston toiminta. Jäätymisen estossa LTO:n hyötysuhdetta säädetään niin, ettei poistoilma jäähdy liikaa. Tämän voi tehdä joko

- ohjaamalla osa tuloilmasta LTO:n ohi -> LTO:n hyötysuhde laskee, poistoilman lämpötila nousee ja tuloilman lämpötila laskee / jälkilämmitystarve kasvaa

- muuttamalla suoraan LTO:n hyötysuhdetta esim. pyörimisnopeussäädöllä, jolloin tuloilman lämpötila laskee / jälkilämmitystarve kasvaa ja poistoilman lämpötila nousee

- esilämmittämällä LTO:lle tulevaa ilmaa, jolloin poistoilma jäähtyy vähemmän, vaikka itse siirtimen hyötysuhde säilyykin vakiona

Jos osaisit laskea, voisit todeta, että ilmanvaihdon lämmönhukan (= poistoilmavirta X ulko- ja poistoilman väl. lämpötilaero) muutos on kaikissa tapauksissa sama, ihan siitä yksinkertaisesta syystä, että loppujen lopuksi kaikki menetelmät nostavat jäteilman lämpötilaa, joten sähkölämmitteisessä talossa on ihan yks hailee, minne ylim. energia syötetään; esilämmityspatteriin, jälkilämmityspatteriin vaiko vasta huoneen lattialämmitykseen (jos tuloilman lämpötilan annetaan laskea, mikä tulee väistämättä eteen, jos koneessa ei ole edes jälkilämmityspatteria).

Kauko-, maa- tms. lämmöllä varustetussa talossa kannattaa lisälämmitystarve (LTO:n lisäksi) hoitaa sähköä halvemmalla energialla eli vesipatterilla IV-koneessa ja/tai huoneessa (lattialämmityksellä tms.) Tällöin on parempi käyttää ohitus/pyörimisnopeussäätöä sähköllä pelaavan esilämmityksen sijaan.

Myös tuloilmapuhaltimen pätkiminen on eräänlaista, alkeellista, ohitussäätöä.

Lainaus:
>> ilmanvaihdon lämmönhukan (= poistoilmavirta X
>> ulko- ja poistoilman väl. lämpötilaero)

Ei ilmanvaihdon lämmönhukka noin määräydy vaan ulko-ja jäteilman lämpötilaerosta.

Esilämmityksen huono puoli on juuri se, että se leikkaa tehoa kauttaaltaan ja siitä mene suoraan lämpöä ulos. Paremmat toteutukset, kuten levysiirtimissä lohkojen käyttö ja roottorin kierrosnopeuden lasku, antavat varsinaisen lto:n toimia maksimilämpötilaeroissa, jolloin saadaan hyödynnetyksi myös kondenssista ja jäätymisestä aiheutuvat paremmat lämmön siirtymiset.
Hyödyllisempää kuin estää jäätyminen onkin antaa poistoilman jäätyä, mutta hoitaa jää tavalla tai toisella pois.

tuo oikein? kirjoitti:

Lainaus:
>> ilmanvaihdon lämmönhukan (= poistoilmavirta X
>> ulko- ja poistoilman väl. lämpötilaero)

Ei ilmanvaihdon lämmönhukka noin määräydy vaan ulko-ja jäteilman lämpötilaerosta.

Esilämmityksen huono puoli on juuri se, että se leikkaa tehoa kauttaaltaan ja siitä mene suoraan lämpöä ulos. Paremmat toteutukset, kuten levysiirtimissä lohkojen käyttö ja roottorin kierrosnopeuden lasku, antavat varsinaisen lto:n toimia maksimilämpötilaeroissa, jolloin saadaan hyödynnetyksi myös kondenssista ja jäätymisestä aiheutuvat paremmat lämmön siirtymiset.
Hyödyllisempää kuin estää jäätyminen onkin antaa poistoilman jäätyä, mutta hoitaa jää tavalla tai toisella pois.

Kyllä on vaikeeta, niin vaikeeta...

1) Kennoon kertyy jäätä, jos kostea poistoilma jäähtyy siinä pakkasen puolelle.

2) Jäätymisen estämiseksi pitää huolehtia, ettei ilma jäähdy kennossa liikaa.

3a) Kun LTO:n hyötysuhdetta säädetään niin, ettei poistoilma jäähdy liikaa, talosta ulos puhallettavan jäteilman lämpötila nousee ja lämmönhukka, ilman ominaislämpökapasiteettivirta X (jäteilman lämpötila - ulkoilman lämpötila), kasvaa.

3b) Kun kennolle tulevaa ulkoilmaa esilämmitetään, kennon poistoilmavirrasta ottama lämpöteho laskee, jolloin jäteilma jäähtyy vähemmän ja lämmönhukka, ilman ominaislämpökapasiteettivirta X (jäteilman lämpötila - ulkoilman lämpötila), kasvaa.

Totta vitussa esilämmitys "laskee" lämpöä ulos, koska se on esilämmityksen tehtävä - LTO:n hyötysuhteen heikentäminen. Esilämmitys on siitä hyvä, että sillä saadaan likimain portaaton säätö (oikein valitulla termostaatin asetusarvolla), kun muut pikkukoneissa käytetyt ratkaisut ovat mallia on/off, mikä nyt vähintäänkin johtaa tuloilman lämpötilan heilumiseen.

Isoissa koneissa esilämmitystä ei käytetä, koska tehontarpeet ovat niin suuria (jopa satoja kilowatteja) ja vesipatteri vaatisi jäätymättömän liuoksen lämmönvaihtimineen -> tulee halvemmaksi rakentaa portaaton säätö itse LTO-laitteeseen (ohitus/sulatuspellit, pyörimisnopeussäätö tms.).

Joko riitää rautalangan läpimitta?

osaisit ajatella kirjoitti:

havaisisit, että laskelmani oli oikea. Esilämmitys on energiataloudellisesti kaikkein hölmöin vaihtoehto, koska sillä pienennetään tehoon oleellisimmim vaikuttavaa tekijää joka, tiedoksesi, on lämpötilaero.
Keskity sinä siihen huurteen salamapoistamiseen, tuollainen on tosi viihdettä. Koiranikin nauroi sille aivan vääränä.

Luepa tuosta alta, miten homma menee.

luupäille kirjoitti:

Kyllä on vaikeeta, niin vaikeeta...

1) Kennoon kertyy jäätä, jos kostea poistoilma jäähtyy siinä pakkasen puolelle.

2) Jäätymisen estämiseksi pitää huolehtia, ettei ilma jäähdy kennossa liikaa.

3a) Kun LTO:n hyötysuhdetta säädetään niin, ettei poistoilma jäähdy liikaa, talosta ulos puhallettavan jäteilman lämpötila nousee ja lämmönhukka, ilman ominaislämpökapasiteettivirta X (jäteilman lämpötila - ulkoilman lämpötila), kasvaa.

3b) Kun kennolle tulevaa ulkoilmaa esilämmitetään, kennon poistoilmavirrasta ottama lämpöteho laskee, jolloin jäteilma jäähtyy vähemmän ja lämmönhukka, ilman ominaislämpökapasiteettivirta X (jäteilman lämpötila - ulkoilman lämpötila), kasvaa.

Totta vitussa esilämmitys "laskee" lämpöä ulos, koska se on esilämmityksen tehtävä - LTO:n hyötysuhteen heikentäminen. Esilämmitys on siitä hyvä, että sillä saadaan likimain portaaton säätö (oikein valitulla termostaatin asetusarvolla), kun muut pikkukoneissa käytetyt ratkaisut ovat mallia on/off, mikä nyt vähintäänkin johtaa tuloilman lämpötilan heilumiseen.

Isoissa koneissa esilämmitystä ei käytetä, koska tehontarpeet ovat niin suuria (jopa satoja kilowatteja) ja vesipatteri vaatisi jäätymättömän liuoksen lämmönvaihtimineen -> tulee halvemmaksi rakentaa portaaton säätö itse LTO-laitteeseen (ohitus/sulatuspellit, pyörimisnopeussäätö tms.).

Joko riitää rautalangan läpimitta?

Miksi kirjoittelet tällaista paskaa ja kuvittelet tietäväsi vielä asiasta jotain:

- kiekon osittainen huurtuminen muuttaa virtausvastusta, jolloin voi käydä niin kätevästi, että tuloilmavirta tippuu -> eräänlainen sulatustoiminto tämäkin

- (sama kustannus riippumatta siitä, mihin kohtaan ketjua lämmitysenergia tuodaan).

- ilmanvaihdon lämmönhukan (= poistoilmavirta X ulko- ja poistoilman väl. lämpötilaero)

nolottaako? kirjoitti:

Luepa tuosta alta, miten homma menee.

edelleen

utelias* kirjoitti:

Miksi kirjoittelet tällaista paskaa ja kuvittelet tietäväsi vielä asiasta jotain:

- kiekon osittainen huurtuminen muuttaa virtausvastusta, jolloin voi käydä niin kätevästi, että tuloilmavirta tippuu -> eräänlainen sulatustoiminto tämäkin

- (sama kustannus riippumatta siitä, mihin kohtaan ketjua lämmitysenergia tuodaan).

- ilmanvaihdon lämmönhukan (= poistoilmavirta X ulko- ja poistoilman väl. lämpötilaero)

- kiekon osittainen huurtuminen muuttaa virtausvastusta, jolloin voi käydä niin kätevästi, että tuloilmavirta tippuu -> eräänlainen sulatustoiminto tämäkin

Et ressukka vissiin ole huomannut, että tuloilmapuolella on jo lähtötilanteessakin suuremmat vastukset - eihän se tuloilmavirta muuten olisi poistoa pienempi. Jos kiekon huurtuminen kasvattaa sekä poisto- että tulon painehäviötä yhtä paljon, vaikkapa 50 Pa, niin poiston häviöiden muutos suhteessa lähtötilanteeseen on suurempi ja ilmavirta tippuu enemmän.

- (sama kustannus riippumatta siitä, mihin kohtaan ketjua lämmitysenergia tuodaan).

Rakennuksen ilmanvaihdon lämmönhukka riippuu loppujen lopuksi siitä, kuinka paljon ja kuinka lämmintä jäteilmaa rakennuksesta ulos päästetään. Tämän vuoksi jäätymisen eston voisi toteuttaa vaikka poistoilmaa lisälämmittämällä, mutta mukavuuden vuoksi on parempi käyttää ratkaisuja, joissa lisälämpö tuodaan tuloilmaan. Vaikka turhaahan minä jonkun amisviiksen kanssa väännän, mahdotonta tätä on selittää sellaiselle, joka ei osaa lämpötaselaskuja.

Kysy seuravalla tunnilla opelta, mikä on lämpökapasiteettivirta ja mihin sitä käytetään.

näin innokkaasti kirjoitti:

- kiekon osittainen huurtuminen muuttaa virtausvastusta, jolloin voi käydä niin kätevästi, että tuloilmavirta tippuu -> eräänlainen sulatustoiminto tämäkin

Et ressukka vissiin ole huomannut, että tuloilmapuolella on jo lähtötilanteessakin suuremmat vastukset - eihän se tuloilmavirta muuten olisi poistoa pienempi. Jos kiekon huurtuminen kasvattaa sekä poisto- että tulon painehäviötä yhtä paljon, vaikkapa 50 Pa, niin poiston häviöiden muutos suhteessa lähtötilanteeseen on suurempi ja ilmavirta tippuu enemmän.

- (sama kustannus riippumatta siitä, mihin kohtaan ketjua lämmitysenergia tuodaan).

Rakennuksen ilmanvaihdon lämmönhukka riippuu loppujen lopuksi siitä, kuinka paljon ja kuinka lämmintä jäteilmaa rakennuksesta ulos päästetään. Tämän vuoksi jäätymisen eston voisi toteuttaa vaikka poistoilmaa lisälämmittämällä, mutta mukavuuden vuoksi on parempi käyttää ratkaisuja, joissa lisälämpö tuodaan tuloilmaan. Vaikka turhaahan minä jonkun amisviiksen kanssa väännän, mahdotonta tätä on selittää sellaiselle, joka ei osaa lämpötaselaskuja.

Kysy seuravalla tunnilla opelta, mikä on lämpökapasiteettivirta ja mihin sitä käytetään.

Alkaako mennä pieni pää sekaisin näinkin yksinkertaisesta asiasta?

Ensin oli huure tulopuolla eräänlainen sulatustoiminto, nyt olet kääntänyt asian niin, että poiston suurempi pieneneminen onkin eräänlainen sulatustoiminto!

Mene pelle ulos reippailemaan välillä!



BUUUAAAHAAAAAAAAAAAAAAAAAA!!!!!!!!!!!!!!!

näin innokkaasti kirjoitti:

- kiekon osittainen huurtuminen muuttaa virtausvastusta, jolloin voi käydä niin kätevästi, että tuloilmavirta tippuu -> eräänlainen sulatustoiminto tämäkin

Et ressukka vissiin ole huomannut, että tuloilmapuolella on jo lähtötilanteessakin suuremmat vastukset - eihän se tuloilmavirta muuten olisi poistoa pienempi. Jos kiekon huurtuminen kasvattaa sekä poisto- että tulon painehäviötä yhtä paljon, vaikkapa 50 Pa, niin poiston häviöiden muutos suhteessa lähtötilanteeseen on suurempi ja ilmavirta tippuu enemmän.

- (sama kustannus riippumatta siitä, mihin kohtaan ketjua lämmitysenergia tuodaan).

Rakennuksen ilmanvaihdon lämmönhukka riippuu loppujen lopuksi siitä, kuinka paljon ja kuinka lämmintä jäteilmaa rakennuksesta ulos päästetään. Tämän vuoksi jäätymisen eston voisi toteuttaa vaikka poistoilmaa lisälämmittämällä, mutta mukavuuden vuoksi on parempi käyttää ratkaisuja, joissa lisälämpö tuodaan tuloilmaan. Vaikka turhaahan minä jonkun amisviiksen kanssa väännän, mahdotonta tätä on selittää sellaiselle, joka ei osaa lämpötaselaskuja.

Kysy seuravalla tunnilla opelta, mikä on lämpökapasiteettivirta ja mihin sitä käytetään.

Vähän sekavia ajatuksia, mutta kyseessä on varmaankin kuutiokoneen aiheuttaman ja hoitamattoman trauman jälkioireilua. :)
Jos kiekkokojeen moittimisesta on muodostunut pakkomielle, sopii kuvaan hyvin, että puhuu myös esilämmityksen puolesta.
Suosittelen pikaista poikkeamista valkotakkisten luo.

näin innokkaasti kirjoitti:

- kiekon osittainen huurtuminen muuttaa virtausvastusta, jolloin voi käydä niin kätevästi, että tuloilmavirta tippuu -> eräänlainen sulatustoiminto tämäkin

Et ressukka vissiin ole huomannut, että tuloilmapuolella on jo lähtötilanteessakin suuremmat vastukset - eihän se tuloilmavirta muuten olisi poistoa pienempi. Jos kiekon huurtuminen kasvattaa sekä poisto- että tulon painehäviötä yhtä paljon, vaikkapa 50 Pa, niin poiston häviöiden muutos suhteessa lähtötilanteeseen on suurempi ja ilmavirta tippuu enemmän.

- (sama kustannus riippumatta siitä, mihin kohtaan ketjua lämmitysenergia tuodaan).

Rakennuksen ilmanvaihdon lämmönhukka riippuu loppujen lopuksi siitä, kuinka paljon ja kuinka lämmintä jäteilmaa rakennuksesta ulos päästetään. Tämän vuoksi jäätymisen eston voisi toteuttaa vaikka poistoilmaa lisälämmittämällä, mutta mukavuuden vuoksi on parempi käyttää ratkaisuja, joissa lisälämpö tuodaan tuloilmaan. Vaikka turhaahan minä jonkun amisviiksen kanssa väännän, mahdotonta tätä on selittää sellaiselle, joka ei osaa lämpötaselaskuja.

Kysy seuravalla tunnilla opelta, mikä on lämpökapasiteettivirta ja mihin sitä käytetään.

"Jos kiekon huurtuminen kasvattaa sekä poisto- että tulon painehäviötä yhtä paljon, vaikkapa 50 Pa, niin poiston häviöiden muutos suhteessa lähtötilanteeseen on suurempi ja ilmavirta tippuu enemmän."

Huoh. siis unohdettaessa kokonaan sellainen pikkuseikka, kuten puhaltimien paineen riippuvuus ilmavirrasta. -> Lopputulos pitää katsoa käyristä ja näkyy pikku koneilla olevan ihan mitä vaan, yhdellä tippuu tulo enemmän, toisella poisto.

tohtori N.N. kirjoitti:

Vähän sekavia ajatuksia, mutta kyseessä on varmaankin kuutiokoneen aiheuttaman ja hoitamattoman trauman jälkioireilua. :)
Jos kiekkokojeen moittimisesta on muodostunut pakkomielle, sopii kuvaan hyvin, että puhuu myös esilämmityksen puolesta.
Suosittelen pikaista poikkeamista valkotakkisten luo.

Minä en ainakaan tajua etä kuka on kirjoittanut mitäkin kun nimimerkit on mitä on. Kai kirjoittajat itse tietävät....

Minusta tuo otsikolla "   Sä et vaan tajuu" on aika täydellinen kuvaus eri sulatusmenetelmistä. Kaikilla on sama lopputulos, vain se mistä energia sulatukseen otetaan vaihtelee. Jokainen menetelmä lopulta vie saman verran energiaa. Omakotitaloissa pitää vain valita otetaanko sulatusenergia sähköstä vai lämmitysjärjestelmästä (kauko/pelletti/puu/maalämpö). Jos lämmitysmuotona on sähkö niin yks hailee.

Ymmärrettävästi suurissa laitoksissa täytyy pitää huoli että iv-laitteiston energiankulutus on tasaista koska jotkin sulatusmenetelmät voivat hetkellisesti kymmenkertaistaa tehontarpeen. Tämä ei ole omakotitalossa mikään ongelma kun sulatustehontarve hetkellisesti on vai 2-3kW mutta suurissa laitteissa voi olla satoja kilowatteja.

päässäni kirjoitti:

"Jos kiekon huurtuminen kasvattaa sekä poisto- että tulon painehäviötä yhtä paljon, vaikkapa 50 Pa, niin poiston häviöiden muutos suhteessa lähtötilanteeseen on suurempi ja ilmavirta tippuu enemmän."

Huoh. siis unohdettaessa kokonaan sellainen pikkuseikka, kuten puhaltimien paineen riippuvuus ilmavirrasta. -> Lopputulos pitää katsoa käyristä ja näkyy pikku koneilla olevan ihan mitä vaan, yhdellä tippuu tulo enemmän, toisella poisto.

tunnustaminen, siis sähkökatkos, on lupaava alku.
Hieman ihmetyttää, miksi huudat ja nimittelet täällä toisia suu vaahdossa asioita, jotka ovat täysin ristiriidassa keskenään ja josta et ilmeisesti enää ole mitään mieltä.
:)

näin innokkaasti kirjoitti:

- kiekon osittainen huurtuminen muuttaa virtausvastusta, jolloin voi käydä niin kätevästi, että tuloilmavirta tippuu -> eräänlainen sulatustoiminto tämäkin

Et ressukka vissiin ole huomannut, että tuloilmapuolella on jo lähtötilanteessakin suuremmat vastukset - eihän se tuloilmavirta muuten olisi poistoa pienempi. Jos kiekon huurtuminen kasvattaa sekä poisto- että tulon painehäviötä yhtä paljon, vaikkapa 50 Pa, niin poiston häviöiden muutos suhteessa lähtötilanteeseen on suurempi ja ilmavirta tippuu enemmän.

- (sama kustannus riippumatta siitä, mihin kohtaan ketjua lämmitysenergia tuodaan).

Rakennuksen ilmanvaihdon lämmönhukka riippuu loppujen lopuksi siitä, kuinka paljon ja kuinka lämmintä jäteilmaa rakennuksesta ulos päästetään. Tämän vuoksi jäätymisen eston voisi toteuttaa vaikka poistoilmaa lisälämmittämällä, mutta mukavuuden vuoksi on parempi käyttää ratkaisuja, joissa lisälämpö tuodaan tuloilmaan. Vaikka turhaahan minä jonkun amisviiksen kanssa väännän, mahdotonta tätä on selittää sellaiselle, joka ei osaa lämpötaselaskuja.

Kysy seuravalla tunnilla opelta, mikä on lämpökapasiteettivirta ja mihin sitä käytetään.

Oletaan levysiirtimen hyötysuhteeksi 60% ja ilmavirroiksi 1 m3/s
Ts +20 ja tu –20. Oletetaan myös, että siirrin jäätyy kun tu = -10

Jos käytetään lohkottaista sulatusta esim 4:llä lohkolla (ilman ohitusta), on yksi sulatuksella joten hyötysuhde tuloilmalle on 2*0,75/(1+0,75)*60=51,4% joten kokonaislisälämmöntarve yhden lohkon sulatustilanteessa on
(0,486*40 ) *1,2*1 = 23,3 kW
Jos sen sijaan esilämmitetään –20-> -10 saadaan tehontarpeeksi
(10+0,4*30) *1,2*1 = 26,4 kW
Tämän mukaan kannattaisi lämmitys tehdä lto:n jälkeen eikä ennen.

oikein on? kirjoitti:

Oletaan levysiirtimen hyötysuhteeksi 60% ja ilmavirroiksi 1 m3/s
Ts +20 ja tu –20. Oletetaan myös, että siirrin jäätyy kun tu = -10

Jos käytetään lohkottaista sulatusta esim 4:llä lohkolla (ilman ohitusta), on yksi sulatuksella joten hyötysuhde tuloilmalle on 2*0,75/(1+0,75)*60=51,4% joten kokonaislisälämmöntarve yhden lohkon sulatustilanteessa on
(0,486*40 ) *1,2*1 = 23,3 kW
Jos sen sijaan esilämmitetään –20-> -10 saadaan tehontarpeeksi
(10+0,4*30) *1,2*1 = 26,4 kW
Tämän mukaan kannattaisi lämmitys tehdä lto:n jälkeen eikä ennen.

"Jos käytetään lohkottaista sulatusta esim 4:llä lohkolla (ilman ohitusta), on yksi sulatuksella joten hyötysuhde tuloilmalle on 2*0,75/(1+0,75)*60=51,4% joten kokonaislisälämmöntarve yhden lohkon sulatustilanteessa on
(0,486*40 ) *1,2*1 = 23,3 kW"

-> jäteilman lämpötila 20°C - 0,514*40°C = -0,6°C

"Jos sen sijaan esilämmitetään –20-> -10 saadaan tehontarpeeksi
(10+0,4*30) *1,2*1 = 26,4 kW"

-> jäteilman lämpötila +2°C

2,6°C ero jäteilman lämpötilassa *1,2*1 = 3,1 kW

Ero lämmitystehontarpeessa tulee yksinomaan siitä, kuinka tarkasti hyötysuhteen säätö pelaa.

tohtori N.N. kirjoitti:

Vähän sekavia ajatuksia, mutta kyseessä on varmaankin kuutiokoneen aiheuttaman ja hoitamattoman trauman jälkioireilua. :)
Jos kiekkokojeen moittimisesta on muodostunut pakkomielle, sopii kuvaan hyvin, että puhuu myös esilämmityksen puolesta.
Suosittelen pikaista poikkeamista valkotakkisten luo.

Kommentoisitko vielä varsinaista asiapuolta eli energiataselaskuja, vai menikö pahasti kansakoulun oppimäärän yli? Vai tyydytkö uskiskavereittesi kanssa vain luomaan yhä uusia säikeitä aiheesta "kuutio jäässä pakkasella"?

3,1 kW heitto kirjoitti:

"Jos käytetään lohkottaista sulatusta esim 4:llä lohkolla (ilman ohitusta), on yksi sulatuksella joten hyötysuhde tuloilmalle on 2*0,75/(1+0,75)*60=51,4% joten kokonaislisälämmöntarve yhden lohkon sulatustilanteessa on
(0,486*40 ) *1,2*1 = 23,3 kW"

-> jäteilman lämpötila 20°C - 0,514*40°C = -0,6°C

"Jos sen sijaan esilämmitetään –20-> -10 saadaan tehontarpeeksi
(10+0,4*30) *1,2*1 = 26,4 kW"

-> jäteilman lämpötila +2°C

2,6°C ero jäteilman lämpötilassa *1,2*1 = 3,1 kW

Ero lämmitystehontarpeessa tulee yksinomaan siitä, kuinka tarkasti hyötysuhteen säätö pelaa.

Eihän hyötysuhdetta säädetä mitenkään, mitä ihmettä siis tarkoitat?

Ero syntyy siitä, että koko ajan on lto-toiminto päällä vaikkakin osittain ja yllä esitetty hyöty on itse asiassa hitusen todellisuudessa suurempikin, johtuen siitä, että virtausnopeuden pienentyessä siirtimessä siirto tehostuu.
On syytä huomata. että käytännössä paljon käytetty ohituksen avaaminen lohkon sulkeutuessa vie hyödyn pois, mutta auttaa ilmavirtasuhteen säilymisessä.

Roottorilla hyötysuhteen nousu on vielä suurempi kuin levysiirtimellä, kun nopeutta pienennetään.

Pitäisi aivan ajatustoiminnollakin olla selvää, että jos esilämmitetään, niin on käytettävä energiaa enemmän kuin jos on esim lohkosulatus.

Väittämä siitä, että on sama minne energiaa laitetaan, on todellakin väärä.

hulluilla halvat huvit kirjoitti:

Kommentoisitko vielä varsinaista asiapuolta eli energiataselaskuja, vai menikö pahasti kansakoulun oppimäärän yli? Vai tyydytkö uskiskavereittesi kanssa vain luomaan yhä uusia säikeitä aiheesta "kuutio jäässä pakkasella"?

asioita on käsitelty eli voit poistua takaisin valkotakkisten huomaan, vai selvisitkö pillereillä?
Kumpaa muuten tällä hetkellä kannatat, tuloilman vai poistoilman píenenemistä eräänlaisena "sulatustoimintona"?

PS Laskutaito riittää.

mitä tekemistä? kirjoitti:

Eihän hyötysuhdetta säädetä mitenkään, mitä ihmettä siis tarkoitat?

Ero syntyy siitä, että koko ajan on lto-toiminto päällä vaikkakin osittain ja yllä esitetty hyöty on itse asiassa hitusen todellisuudessa suurempikin, johtuen siitä, että virtausnopeuden pienentyessä siirtimessä siirto tehostuu.
On syytä huomata. että käytännössä paljon käytetty ohituksen avaaminen lohkon sulkeutuessa vie hyödyn pois, mutta auttaa ilmavirtasuhteen säilymisessä.

Roottorilla hyötysuhteen nousu on vielä suurempi kuin levysiirtimellä, kun nopeutta pienennetään.

Pitäisi aivan ajatustoiminnollakin olla selvää, että jos esilämmitetään, niin on käytettävä energiaa enemmän kuin jos on esim lohkosulatus.

Väittämä siitä, että on sama minne energiaa laitetaan, on todellakin väärä.

Taitaa olla jo neljäs kerta, kun yritän tätä selittää... Toistakaa perässäni: Kaikki jäätymisenestomenetelmät vaikuttavan lämmöntalteenoton hyötysuhteeseen.

Jos LTO-kuutiossa on lohkopelti, joka sulkee *kylmän* ulkoilmavirran pääsyn neljäsosaan kuutiosta, ko. lohko lämpenee poistoilman lämpötilaan ja huurre sulaa. Toisaalta sulatettavan lohkon läpi pääsee lämmintä poistoilmaa, joten koko LTO-paketin keskim. hyötysuhde laskee. Tilannehan on aika pitkälti sama kuin käytettäessä neljää rinnan kytkettyä lämmönsiirrintä, joista yksi kerrallaan kytketään pois käytöstä -> kaikkien yhteenlaskettu hyötysuhde laskee.

Samoin toimii ohitussäätö, jopa on/off tyylisenä. Tuloilmaa päästetään (ajoittain) LTO:n ohi, jolloin keskimääräinen hyötysuhde laskee. Tällä keskimääräisellä hyötysuhteella on jopa oma nimi: vuosihyötysuhde. Koskaan kuullut moisesta?

Sinun logiikkasi on ihan nurinkurinen. Jos ilmamääriä (sekä tulo että poisto) pienennetään, hyötysuhde tosiaan kasvaa, mikä johtaa poistoilman jäähtymiseen entistä kylmemmäksi, mikä ei todellakaan vähennä huurtumista. Pelkän tuloilmavirran pienentäminen on puolestaan ohitussäätöä, jossa

- tuloilman lämpötila nousee lähemmäksi poistoilman lämpötilaa = parempi tuloilman lämpötilahyötysuhde, koska tuloilma "ehtii lämmetä enemmän" LTO:ssa

- poistoilman lämpötila nousee ja poistoilman lämpötilahyötysuhde laskee, koska suuremmassa poistoilmavirrassa on enemmän lämpöenergiaa kuin tuloilma pystyy sitomaan (jos ei käytetä lämpöpumppuun perustuvaa talteenottoa, millä tuloilman lämpötila voidaan nostaa poistoilmaa korkeammaksi)

- lämmönhukka kasvaa korkeamman jäteilman lämpötilan johdosta

- ratkaisu vertautuu ohitussäätöön, koska tuloilmavirran ollessa poistoilmavirtaa pienempi, osa ilmasta tulee sisään vuotoina rakenteiden läpi ja LTO:n ohi

Koita nyt viimeinkin piirtää energiataseraja talon ympärille ja laskea, mistä ilmanvaihdon lämmönhukka muodostuu. Olisiko mahdollisesti tulo vuotoilman massavirta = poistoilman massavirta (muuten talo räjähtää/rutistuu kasaan) * ominaislämpökapasiteetti * jäte- ja ulkoilman välinen lämpötilaero. Lopputuloksen kannalta on ihan yks hailee, mitä talon sisällä tapahtuu! Vai nukuitko tunnilla? Vai tarviiko edes kysyä...

muutamia kirjoitti:

asioita on käsitelty eli voit poistua takaisin valkotakkisten huomaan, vai selvisitkö pillereillä?
Kumpaa muuten tällä hetkellä kannatat, tuloilman vai poistoilman píenenemistä eräänlaisena "sulatustoimintona"?

PS Laskutaito riittää.

> Kumpaa muuten tällä hetkellä kannatat, tuloilman vai poistoilman píenenemistä eräänlaisena "sulatustoimintona"?

Kannatan sinun lähettämistäsi takaisin koulun penkille. Yritä kuitenkin sulattaa aivosi ensin. E hdotuksesi poistoilmavirran pienentämisestä sulatusratkaisuna kertoo, ettet ole oppinut ainakaan energiataselaskuja etkä kyllä paljoa muutakaan.

> PS Laskutaito riittää.

Osaat siis laskea yks plus kaks, mutta siihe se sitten jääkin, ks. yllä.

vuosihyötysuhde kirjoitti:

Taitaa olla jo neljäs kerta, kun yritän tätä selittää... Toistakaa perässäni: Kaikki jäätymisenestomenetelmät vaikuttavan lämmöntalteenoton hyötysuhteeseen.

Jos LTO-kuutiossa on lohkopelti, joka sulkee *kylmän* ulkoilmavirran pääsyn neljäsosaan kuutiosta, ko. lohko lämpenee poistoilman lämpötilaan ja huurre sulaa. Toisaalta sulatettavan lohkon läpi pääsee lämmintä poistoilmaa, joten koko LTO-paketin keskim. hyötysuhde laskee. Tilannehan on aika pitkälti sama kuin käytettäessä neljää rinnan kytkettyä lämmönsiirrintä, joista yksi kerrallaan kytketään pois käytöstä -> kaikkien yhteenlaskettu hyötysuhde laskee.

Samoin toimii ohitussäätö, jopa on/off tyylisenä. Tuloilmaa päästetään (ajoittain) LTO:n ohi, jolloin keskimääräinen hyötysuhde laskee. Tällä keskimääräisellä hyötysuhteella on jopa oma nimi: vuosihyötysuhde. Koskaan kuullut moisesta?

Sinun logiikkasi on ihan nurinkurinen. Jos ilmamääriä (sekä tulo että poisto) pienennetään, hyötysuhde tosiaan kasvaa, mikä johtaa poistoilman jäähtymiseen entistä kylmemmäksi, mikä ei todellakaan vähennä huurtumista. Pelkän tuloilmavirran pienentäminen on puolestaan ohitussäätöä, jossa

- tuloilman lämpötila nousee lähemmäksi poistoilman lämpötilaa = parempi tuloilman lämpötilahyötysuhde, koska tuloilma "ehtii lämmetä enemmän" LTO:ssa

- poistoilman lämpötila nousee ja poistoilman lämpötilahyötysuhde laskee, koska suuremmassa poistoilmavirrassa on enemmän lämpöenergiaa kuin tuloilma pystyy sitomaan (jos ei käytetä lämpöpumppuun perustuvaa talteenottoa, millä tuloilman lämpötila voidaan nostaa poistoilmaa korkeammaksi)

- lämmönhukka kasvaa korkeamman jäteilman lämpötilan johdosta

- ratkaisu vertautuu ohitussäätöön, koska tuloilmavirran ollessa poistoilmavirtaa pienempi, osa ilmasta tulee sisään vuotoina rakenteiden läpi ja LTO:n ohi

Koita nyt viimeinkin piirtää energiataseraja talon ympärille ja laskea, mistä ilmanvaihdon lämmönhukka muodostuu. Olisiko mahdollisesti tulo vuotoilman massavirta = poistoilman massavirta (muuten talo räjähtää/rutistuu kasaan) * ominaislämpökapasiteetti * jäte- ja ulkoilman välinen lämpötilaero. Lopputuloksen kannalta on ihan yks hailee, mitä talon sisällä tapahtuu! Vai nukuitko tunnilla? Vai tarviiko edes kysyä...

Omaa traumaasi?

Laskelmassa nimenomaan lto:n hyötysuhde alenee, etkö sitä pysytnyt tuolta lukemaan?.
Mutta alenema on pienempi(toista perässäni: ALENEMA ON PIENEMPI) koska lämmönsiirtokyky ei-ohituksella olevissa lohkoissa kasvaa, kuin idioottimaista etulämmitystäsi käytettäessä.

vaan jauhat kirjoitti:

Omaa traumaasi?

Laskelmassa nimenomaan lto:n hyötysuhde alenee, etkö sitä pysytnyt tuolta lukemaan?.
Mutta alenema on pienempi(toista perässäni: ALENEMA ON PIENEMPI) koska lämmönsiirtokyky ei-ohituksella olevissa lohkoissa kasvaa, kuin idioottimaista etulämmitystäsi käytettäessä.

No ihan kiva, mutta kun omakotitaloissa käytettävissä koneissa ei ole lohkosulatusta eikä kiekoissa pyörimisnopeussäätöjä. Etulämmitys on fiksu ratkaisu verrattuna siihen tavanomaisimpaan eli tuloilmapuhaltimen pätkimiseen lämpötilamittausten perusteella - ei aiheuta vetohaittoja ja eikä edes lisää lämmityskustannuksia sähkölämmitteisessä talossa.

Sitäpaitsi, ei lohkopelleilläkään saa jäteilmasta yhtään enempää energiaa irti kuin siinä on. Sinun esittämäsi parempi lämmönsiirtokyky (muissa kuin sulatettavissa lohkoissa) = alempi jäteilman lämpötila. Jos ulkoilma on tarpeeksi kylmää, laskee jäteilman lämpötila pakkasen puolelle jopa (lohko)sulatustoiminnon aikana -> lohko näyttää äkkipäätä paljon paremmalta kuin vaikkapa etulämmitys, millä tuloilmaa lämmitetään niin paljon, ettei jäteilman lämpötila mene pakkasen puolelle.

Todellisuudessa ero tulee ohjauksen fiksuudesta. Tyhmällä ohjauksella joudutaan pelaamaan varman päälle ja pitämään jäteilman lämpötila esim. 3°:ssa, vaikka ilma olisi kuivaa. Fiksulla ohjauksella, missä mitataan joko huurteen kertymistä (esim. paine-ero) tai edellytyksiä sille (jäteilman kosteus ja lämpötila) voidaan kuivasta ilmasta rutistaa enemmän lämpöä irti.

Kyllä etulämmitystäkin voisi säätää niin, että jäteilma menee pakkaselle, mutta umpeen huurtuminen estettäisiin lämpötilaa hienosäätämällä. Ettei vain lopputuloksena olisi aivan sama keskim. hyötysuhde kuin lohkopelleilläkin? Pikku koneissa ei vain ole näin hienoa säätöautomatiikkaa ja isoissa etulämmitys tulisi liian kalliiksi (satojen kilowattien sähköpatteri tai jäätymättömällä liuoksella ja omalla lämmönsiirtimellään varustettu nestekiert. patteri) verrattuna lohko- tai ohituspeltien tai kiekon pyörimisnopeussäädön hintaan.

pätkiikö? kirjoitti:

No ihan kiva, mutta kun omakotitaloissa käytettävissä koneissa ei ole lohkosulatusta eikä kiekoissa pyörimisnopeussäätöjä. Etulämmitys on fiksu ratkaisu verrattuna siihen tavanomaisimpaan eli tuloilmapuhaltimen pätkimiseen lämpötilamittausten perusteella - ei aiheuta vetohaittoja ja eikä edes lisää lämmityskustannuksia sähkölämmitteisessä talossa.

Sitäpaitsi, ei lohkopelleilläkään saa jäteilmasta yhtään enempää energiaa irti kuin siinä on. Sinun esittämäsi parempi lämmönsiirtokyky (muissa kuin sulatettavissa lohkoissa) = alempi jäteilman lämpötila. Jos ulkoilma on tarpeeksi kylmää, laskee jäteilman lämpötila pakkasen puolelle jopa (lohko)sulatustoiminnon aikana -> lohko näyttää äkkipäätä paljon paremmalta kuin vaikkapa etulämmitys, millä tuloilmaa lämmitetään niin paljon, ettei jäteilman lämpötila mene pakkasen puolelle.

Todellisuudessa ero tulee ohjauksen fiksuudesta. Tyhmällä ohjauksella joudutaan pelaamaan varman päälle ja pitämään jäteilman lämpötila esim. 3°:ssa, vaikka ilma olisi kuivaa. Fiksulla ohjauksella, missä mitataan joko huurteen kertymistä (esim. paine-ero) tai edellytyksiä sille (jäteilman kosteus ja lämpötila) voidaan kuivasta ilmasta rutistaa enemmän lämpöä irti.

Kyllä etulämmitystäkin voisi säätää niin, että jäteilma menee pakkaselle, mutta umpeen huurtuminen estettäisiin lämpötilaa hienosäätämällä. Ettei vain lopputuloksena olisi aivan sama keskim. hyötysuhde kuin lohkopelleilläkin? Pikku koneissa ei vain ole näin hienoa säätöautomatiikkaa ja isoissa etulämmitys tulisi liian kalliiksi (satojen kilowattien sähköpatteri tai jäätymättömällä liuoksella ja omalla lämmönsiirtimellään varustettu nestekiert. patteri) verrattuna lohko- tai ohituspeltien tai kiekon pyörimisnopeussäädön hintaan.

kun laskelmat on tehty 1m3/s ilmavirroille, ei ehkä ole kysymys omakotitalosta.

Tottakai poistolämpötila muissa laskee alemmas sulatustoiminnan aikana, sehän on päivän selvää. Se on muuten juuri sitä, mihin lämmöntalteenotossa pyritään.

Jo aikaisemmin olen todennut, että on edullisempaa antaa huurtua ja poistaa huurretta kuin estää huurtuminen. Hyvä jos tuo pikku hiljaa aukeaisi.

Ei ero tule ohjauksen fiksuudesta vaan ltokuution paremmasta käyttämisestä ts täyden lämpötilaeron hyväksikäytöstä koko ajan.

mut puheet on leveet kirjoitti:

> Kumpaa muuten tällä hetkellä kannatat, tuloilman vai poistoilman píenenemistä eräänlaisena "sulatustoimintona"?

Kannatan sinun lähettämistäsi takaisin koulun penkille. Yritä kuitenkin sulattaa aivosi ensin. E hdotuksesi poistoilmavirran pienentämisestä sulatusratkaisuna kertoo, ettet ole oppinut ainakaan energiataselaskuja etkä kyllä paljoa muutakaan.

> PS Laskutaito riittää.

Osaat siis laskea yks plus kaks, mutta siihe se sitten jääkin, ks. yllä.

lääkäriin.

Vastaa sitä ennen kuitenkin:
Kumpaa muuten tällä hetkellä kannatat, tuloilman vai poistoilman píenenemistä eräänlaisena "sulatustoimintona"?

Missä minä olen ehdottanut poistoilman pienentämistä sulatusratkaisuna, tollo? Itse ole sekoillut minkä milloinkin pienentämisessä sulatusratkaisuna aivan riittämiin ja sekoilu jatkuu kunnes valkotakkiset armahtavat sinut hoitoonsa.

havainto kirjoitti:

kun laskelmat on tehty 1m3/s ilmavirroille, ei ehkä ole kysymys omakotitalosta.

Tottakai poistolämpötila muissa laskee alemmas sulatustoiminnan aikana, sehän on päivän selvää. Se on muuten juuri sitä, mihin lämmöntalteenotossa pyritään.

Jo aikaisemmin olen todennut, että on edullisempaa antaa huurtua ja poistaa huurretta kuin estää huurtuminen. Hyvä jos tuo pikku hiljaa aukeaisi.

Ei ero tule ohjauksen fiksuudesta vaan ltokuution paremmasta käyttämisestä ts täyden lämpötilaeron hyväksikäytöstä koko ajan.

Ei kun ero tulee nimenomaan ohjauksen fiksuudesta. Jos jäätymisen eston ohjaus hoidataan jollain epätarkalla bi-metallitermostaatilla, täytyy a) lämpötila säätää niin, ettei varmasti jäädy, vaikka poistoilma olisi kuinka kosteaa hyvänsä ja b) jättää vielä pelivaraa mittauksen epätarkkuudelle termostaatin hystereesille -> jäteilma keskimäärin vaikka 3°C.

Tietysti sen jäätymisenestotermostaatin voi säätää pakkasenkin puolelle, mutta tällöin on vaarana koko siirtimen kilahtaminen umpijäähän, kun poistoilman kosteus nousee vaikka saunomisen seurauksena.

Jos taasen pystytään mittaamaan / ennustamaan huurtumista tarkasti, voidaan kuiva poistoilma ajaa pakkasen puolelle (kiekolla reilustikin) ja ainoastaan hyvin harvakseltaan sulatella huurteet pois (lohkopellillä tai tilapäisesti koko LTO:n hyötysuhdetta säätämällä, esim. pyörimisnop. säädöllä, niin, että jäteilma menee plussan puolelle). Portaaton / moniportainen (lohkopellit) säätö on hyvä, koska

- jälkilämmitystä ei tarvitse mitoittaa ulkolämpötilan mukaan, kun LTO lämmittää tuloilmaa sulatusjaksonkin aikana
- jos tuloilman lämpötila halutaan pitää vaikka 17 (ilmastoitu rakennus), ollaan ulkolämpötilan pyöriessä kymmenen asteen tienoilla ( /- 5°C) tilanteessa, jossa täydellä teholla toimiva LTO lämmittäisi tuloilman liian lämpimäksi ja ilman LTO:ta tarvittaisiin lisälämmitystä

"Tottakai poistolämpötila muissa laskee alemmas sulatustoiminnan aikana, sehän on päivän selvää. Se on muuten juuri sitä, mihin lämmöntalteenotossa pyritään."

Ei, vaan jäteilman (poistoilma LTO:n jälkeen) lämpötila *nousee* sulatuksen aikana. Jos lohkosäätöä ei ole, pitää tavalla tai toisella, esim. tuloilmavirtaa pienentämällä, LTO:n ohituksella, kiekon pyörimisnopeutta pienentämällä tms. menetelmällä heikentää lämmöntalteenottoa niin, että siirtimien kylmimpienkin osien lämpötila nousee plussan puolelle (jolloin, väistämättä, jäteilmakin on tukevasti plussan puolella) ja huurre sulaa. Ja nousee se jäteilman lämpö lohkopelleilläkin, mutta vähemmän, kun suurin osa siirtimestä toimii sulatuksenkin aikana täydellä teholla. Jos siitä LTO-kuutiosta voisi jättää siivun pois ilman mitään vaikutusta hyötysuhteeseen, tämä tehtäisiin jo tehtaalla.

mene jo kirjoitti:

lääkäriin.

Vastaa sitä ennen kuitenkin:
Kumpaa muuten tällä hetkellä kannatat, tuloilman vai poistoilman píenenemistä eräänlaisena "sulatustoimintona"?

Missä minä olen ehdottanut poistoilman pienentämistä sulatusratkaisuna, tollo? Itse ole sekoillut minkä milloinkin pienentämisessä sulatusratkaisuna aivan riittämiin ja sekoilu jatkuu kunnes valkotakkiset armahtavat sinut hoitoonsa.

Mitä sinä olet tähän keskusteluun tuonut, muuta kuin kehoituksia mennä lääkäriin? Virhe jota nyt ilkut on itseni havaitsema ja tunnustama - itse et ole pystynyt esittämään mitään konkreettistä löpinöittesi tueksi, ainoastaan vanhoja kiekkouskovaisten mantroja.

Ehkä on parasta, että keskityt vain luomaan uusia säikeitä aiheesta "kuutio kilahti jäähän" - tämän homman sentään hallitset.

havainto kirjoitti:

kun laskelmat on tehty 1m3/s ilmavirroille, ei ehkä ole kysymys omakotitalosta.

Tottakai poistolämpötila muissa laskee alemmas sulatustoiminnan aikana, sehän on päivän selvää. Se on muuten juuri sitä, mihin lämmöntalteenotossa pyritään.

Jo aikaisemmin olen todennut, että on edullisempaa antaa huurtua ja poistaa huurretta kuin estää huurtuminen. Hyvä jos tuo pikku hiljaa aukeaisi.

Ei ero tule ohjauksen fiksuudesta vaan ltokuution paremmasta käyttämisestä ts täyden lämpötilaeron hyväksikäytöstä koko ajan.

ikäänkuin väärään viestiin.

Et ilmeisesti tunne lohkosulatuksen toimintaa lainkaan, kun väität, että siivu voitaisiin jättää pois jo tehtaalla tai että tuloilmavirtaa pitäisi pienentää etc.

Tiedoksesi: Lohkosulatuksessa suljetaan tuloilma kunkin lohkon kohdalta vuorotellen siten, että lohkon kohdalla edelleen kulkeva poistoilma sulattaa syntyneen huurteen.

Sulatuksessa olevan lohkon kohdalla tietenkin poistoilman lämpötila nousee hetkellisesti lähes poiston lämpötilaan.

Poistoilmavirta pysyy kunkin lohkon kohdalla koko ajan samana.

Tuloilmavirta jakaantuu toisin, eli muiden lohkojen kohdalla tuloilma kasvaa, josta johtuen poistoilman lämpötila laskee alemmas koska kunkin lohkon kohdalla ilmavirtasuhde muuttuu.
Väittämäsi, että poiston lämpötila lohkon kohdalla nousisi, on järjetön.

Asiat ovat nyt pahasti sekaisin, kun väität, että lohkosulatusta käytetään tehonsäätöön, sillä lohkosulatusta ei käytetä tehonsäätöön vaan sulatukseen.
Jos halutaan säätää levysiirtimen tehoa, se tehdään aina ohituksella, jolla varsinaisesti ei ole mitään tekemistä lohkosulatuksen kanssa.

kiekkouskovaisella kirjoitti:

Mitä sinä olet tähän keskusteluun tuonut, muuta kuin kehoituksia mennä lääkäriin? Virhe jota nyt ilkut on itseni havaitsema ja tunnustama - itse et ole pystynyt esittämään mitään konkreettistä löpinöittesi tueksi, ainoastaan vanhoja kiekkouskovaisten mantroja.

Ehkä on parasta, että keskityt vain luomaan uusia säikeitä aiheesta "kuutio kilahti jäähän" - tämän homman sentään hallitset.

aivan riittävästi työtä korjatessa asennevammaisen harhaisen vääriä uskomuksia.
Lue: Olen tuonut tähän faktaa sekaan.

Mitähän harhaa jauhat kilahtelemisista?

Se vaan on yksinkertaisesti paska. Yksi tuhannesta...hihihmuuahahahha!

en ymmärrä. Tuossa jutussa sanottiin, että pesuhuoneen läheisyys vaikuttaa ilman sekoittumiseen. En ymmärrä...sama määrä sitä ei pesuhuone ilmaan sinne koneelle tulee riippumatta missä se kone sijaitsee.

Tuossa eristysjutussa sen sijaan on järkeä.

selitys kirjoitti:

Se vaan on yksinkertaisesti paska. Yksi tuhannesta...hihihmuuahahahha!

taltalla ja vasaralla sitä umpijääkuutioasi.
Taitaa teikäläiselläkin olla parasta mikä seisoo tuloilmapuhallin.

Harhautetun enerventin ostajan ensimmäinen julkinen tunnustus, kuinka kone jäätyy alle 10 asteen pakkasella...

Pitäisikö tälle miehelle käydä tekemässä ne "astma-asetukset", jossa tulopuhallin väännetään niin pienelle että poistovirta jaksaa pitää kennon sulana. Niin ja ostetaan tälle miehelle mittari, joka näyttää kokoajan 99,99% hyötysuhdetta.

En ole kuullut muiden koneiden jäätyvän kuin pyöriväkennoisten. Muissa koneissa on jäätymissuojat(kun ne muuten olisivat aina jäässä), joten konetta ei päästetä jäätymään.

Ongelma koskee siis lähinnä pyöriväkennoisia joissa ei ole jäätymissuojausta. Miten käy eneventin niissä malleissa joissa on jäätymissuojaus, kuinka tiheään sulattelu tapahtuu ja missä olosuhteissa?

Mielestäni parempi että kone suojaa itsensä jäätymiseltä kuin se että jonakin yönä kovalla pakkasella pitäisi itse lähteä sulattamaan kennoa. Askarruttaa vain että kuinka hyvin enerventin jäätymissuojaus toimii. (Minulla olisi iv-koneen hankkiminen edessä)

kieroliero kirjoitti:

En ole kuullut muiden koneiden jäätyvän kuin pyöriväkennoisten. Muissa koneissa on jäätymissuojat(kun ne muuten olisivat aina jäässä), joten konetta ei päästetä jäätymään.

Ongelma koskee siis lähinnä pyöriväkennoisia joissa ei ole jäätymissuojausta. Miten käy eneventin niissä malleissa joissa on jäätymissuojaus, kuinka tiheään sulattelu tapahtuu ja missä olosuhteissa?

Mielestäni parempi että kone suojaa itsensä jäätymiseltä kuin se että jonakin yönä kovalla pakkasella pitäisi itse lähteä sulattamaan kennoa. Askarruttaa vain että kuinka hyvin enerventin jäätymissuojaus toimii. (Minulla olisi iv-koneen hankkiminen edessä)

Mulla on LTR6ACE-CG:n manuaalissa jupinaa siitä että se alkaa pätkiä tulopuhallinta jos jäätymiselle otollinen kosteus% ja lämpötila saavutetaan.

Ja sen toiminnon voi kytkeä pois.

Meillä tulee kosteista tiloista vain murto-osan talon ilmanvaihdon poistoilmasta joten en jaksa uskoa että meillä ikinä kone alkaisi "pätkimään" tuloa.

(jos se alkaa pätkimään niin mulla on sille varalle semmoinen systeemi että tuloilma tulee tuolloin ilmanvaihtokoneen ohi erikseen suodatettuna ja lämpää teknisen tilan lattialämmöllä)

raksaaja--sh kirjoitti:

Mulla on LTR6ACE-CG:n manuaalissa jupinaa siitä että se alkaa pätkiä tulopuhallinta jos jäätymiselle otollinen kosteus% ja lämpötila saavutetaan.

Ja sen toiminnon voi kytkeä pois.

Meillä tulee kosteista tiloista vain murto-osan talon ilmanvaihdon poistoilmasta joten en jaksa uskoa että meillä ikinä kone alkaisi "pätkimään" tuloa.

(jos se alkaa pätkimään niin mulla on sille varalle semmoinen systeemi että tuloilma tulee tuolloin ilmanvaihtokoneen ohi erikseen suodatettuna ja lämpää teknisen tilan lattialämmöllä)

Sinulla kai on jo kone käytössä(Luin kivitalo-puolelta että olet muuttanut :) Onnea tupaan uuteen)

Nyt kun Oulun seutuvilla on ollut kovaakin pakkasta niin onko kone mennyt sulatusmoodiin? Jos niin millaisessa tilanteessa? Ei kai sulatus niin tyhmästi toimi että se lähtisi päälle heti kun jäteilma menee pakkaselle(?). Vai onko sinulla ko toiminto kytkettynä pois. Itselläni oli mielessä että miten mahtaa käydä kun liesituuletin/keskuspöläri päällä ja koneella tuloilman lisäys niin meneeköhän jäähän/sulatus päälle.

Olisi ikävä ilmiö kun pyydät takkakytkimellä lisää ilmaa, jotta takka syttyy kunnolla. Kone sitten jäätyy helpommin ja päättää lopettaa ilman antamisen kokonaan ja takka vetää savut sisään. Tämän vuoksi ilton takkakytkimellä ei ole mitään virkaa pakkasella. Ja kukapa sitä takkaa muulloin lämmittäisi kuin pakkasella.

Tuohon korvausilmatoimintoon liittyy toinenkin ongelma. Esim 15 asteen pakkasella tarvitaan melkoinen teho korvausilman lämmitykseen(edes haaleaksi) ja juuri missään koneessa jälkilämmityspatteri ei silloin riitä. Kämppä on kuitenkin sen verran tiivis että pidän tuota toimintoa hyödyllisenä.

Jos jäätymisen aiheuttaja on korvausilmatoiminto niin seuraava voisi toimia. Asennetaan ulkoilma kanavaan esilämmityspatteri(löytyy enerventin hinnastosta) jonka termostaatti on tuloilmakanavassa. Kun tuloilma laskee esim. alle 10 asteen(jälkilämmityksestä huolimatta) niin esilämmitys avittaa ja samalla estää jäätymisen. Tämähän tietenkin laskee hyötysuhdetta mutta asialla ei ole juuri merkitystä kun imurin ja liesituulettimen käyttötunnit pakkasella on pieru saharassa.

(En haluaisi "iltoa" seuraavaan kämppääni)

kieroliero kirjoitti:

Sinulla kai on jo kone käytössä(Luin kivitalo-puolelta että olet muuttanut :) Onnea tupaan uuteen)

Nyt kun Oulun seutuvilla on ollut kovaakin pakkasta niin onko kone mennyt sulatusmoodiin? Jos niin millaisessa tilanteessa? Ei kai sulatus niin tyhmästi toimi että se lähtisi päälle heti kun jäteilma menee pakkaselle(?). Vai onko sinulla ko toiminto kytkettynä pois. Itselläni oli mielessä että miten mahtaa käydä kun liesituuletin/keskuspöläri päällä ja koneella tuloilman lisäys niin meneeköhän jäähän/sulatus päälle.

Olisi ikävä ilmiö kun pyydät takkakytkimellä lisää ilmaa, jotta takka syttyy kunnolla. Kone sitten jäätyy helpommin ja päättää lopettaa ilman antamisen kokonaan ja takka vetää savut sisään. Tämän vuoksi ilton takkakytkimellä ei ole mitään virkaa pakkasella. Ja kukapa sitä takkaa muulloin lämmittäisi kuin pakkasella.

Tuohon korvausilmatoimintoon liittyy toinenkin ongelma. Esim 15 asteen pakkasella tarvitaan melkoinen teho korvausilman lämmitykseen(edes haaleaksi) ja juuri missään koneessa jälkilämmityspatteri ei silloin riitä. Kämppä on kuitenkin sen verran tiivis että pidän tuota toimintoa hyödyllisenä.

Jos jäätymisen aiheuttaja on korvausilmatoiminto niin seuraava voisi toimia. Asennetaan ulkoilma kanavaan esilämmityspatteri(löytyy enerventin hinnastosta) jonka termostaatti on tuloilmakanavassa. Kun tuloilma laskee esim. alle 10 asteen(jälkilämmityksestä huolimatta) niin esilämmitys avittaa ja samalla estää jäätymisen. Tämähän tietenkin laskee hyötysuhdetta mutta asialla ei ole juuri merkitystä kun imurin ja liesituulettimen käyttötunnit pakkasella on pieru saharassa.

(En haluaisi "iltoa" seuraavaan kämppääni)

Eikös tuo ilton takkakytkin kuitenkin toimi niin, että pysäyttää poistopuhaltimen joksikin ajanjaksoksi? Eli ei sinällään lisää tuloilmaa, mutta tuo poiston poistaminen :-) auttaa takan hormia vetämään paremmin. Näin olen ymmärtänyt mä. Vai onko sinulla jokin vanhempi ilto, jossa tuo on toteutettu toisin?

kieroliero kirjoitti:

Sinulla kai on jo kone käytössä(Luin kivitalo-puolelta että olet muuttanut :) Onnea tupaan uuteen)

Nyt kun Oulun seutuvilla on ollut kovaakin pakkasta niin onko kone mennyt sulatusmoodiin? Jos niin millaisessa tilanteessa? Ei kai sulatus niin tyhmästi toimi että se lähtisi päälle heti kun jäteilma menee pakkaselle(?). Vai onko sinulla ko toiminto kytkettynä pois. Itselläni oli mielessä että miten mahtaa käydä kun liesituuletin/keskuspöläri päällä ja koneella tuloilman lisäys niin meneeköhän jäähän/sulatus päälle.

Olisi ikävä ilmiö kun pyydät takkakytkimellä lisää ilmaa, jotta takka syttyy kunnolla. Kone sitten jäätyy helpommin ja päättää lopettaa ilman antamisen kokonaan ja takka vetää savut sisään. Tämän vuoksi ilton takkakytkimellä ei ole mitään virkaa pakkasella. Ja kukapa sitä takkaa muulloin lämmittäisi kuin pakkasella.

Tuohon korvausilmatoimintoon liittyy toinenkin ongelma. Esim 15 asteen pakkasella tarvitaan melkoinen teho korvausilman lämmitykseen(edes haaleaksi) ja juuri missään koneessa jälkilämmityspatteri ei silloin riitä. Kämppä on kuitenkin sen verran tiivis että pidän tuota toimintoa hyödyllisenä.

Jos jäätymisen aiheuttaja on korvausilmatoiminto niin seuraava voisi toimia. Asennetaan ulkoilma kanavaan esilämmityspatteri(löytyy enerventin hinnastosta) jonka termostaatti on tuloilmakanavassa. Kun tuloilma laskee esim. alle 10 asteen(jälkilämmityksestä huolimatta) niin esilämmitys avittaa ja samalla estää jäätymisen. Tämähän tietenkin laskee hyötysuhdetta mutta asialla ei ole juuri merkitystä kun imurin ja liesituulettimen käyttötunnit pakkasella on pieru saharassa.

(En haluaisi "iltoa" seuraavaan kämppääni)

>Sinulla kai on jo kone käytössä(Luin kivitalo-puolelta että olet muuttanut :) Onnea tupaan uuteen)

Meinasin että en laita sitä toimintaan ennenkuin myös kellari on valmis.

Mutta on tuoa tuuletus ikkunoiden kautta ilman vaihtaminen sen verran hanurista että kunhan tässä tulee lauhempia kelejä niin pitää nostaa kone paikalleen tuolla ullakolla.
(ei ihan pikkuhomma kun sille oheisvälppeille pitää rakentaa sinne jonkinlainen eristetty kaappi ... nooh ... jokin viikonloppu mäyräkoira)


>sulatus... Vai onko sinulla ko toiminto kytkettynä pois.

Eli ei käytössä kone vielä. Kotopuolessa on vaimon serkulla pingviini puutalossa. Siellä on nyt ollut -30 asteen kelejä. Pitääpä taas haastatella että joko nyt ois jotain oireillut.

>Itselläni oli mielessä että miten mahtaa käydä kun liesituuletin/keskuspöläri päällä ja koneella tuloilman lisäys niin meneeköhän jäähän/sulatus päälle.

Mielestäni tuossa on potentiaalinen mahdollisuus että roottori alkaa jäätyä.
Siksi minua on alkanut houkuttaa rakentaa korvausilman tulo joka ohjaa ilmaa ohi LTO:n tarvittaessa.

>Olisi ikävä ilmiö kun pyydät takkakytkimellä lisää ilmaa, jotta takka syttyy kunnolla. Kone sitten jäätyy helpommin ja päättää lopettaa ilman antamisen kokonaan ja takka vetää savut sisään.

Jep jep. Muutenkin ostoenergian säästämiseksi vituttais polttaa ilmaisia puita vain havaitakseen että enerventti alkoi käyttää samaan aikaan jälkilämmitysvastusta koska poisto pieneni tai tulo isoni.

>Tämän vuoksi ilton takkakytkimellä ei ole mitään virkaa pakkasella. Ja kukapa sitä takkaa muulloin lämmittäisi kuin pakkasella.

Juuri näin.

Olin aiemmin uskonut ammattilaisia siinä että takka ei tarvitse korvausilmakanavaa. Mutta se on peruja hatarammista taloista. Jos talo on tiivis niin korvausilma pitäisi olla saatavilla. Ja mun logiikan mukaan se tulisi suodattaa ensin ja sitten lämmittää edullisella energialla ja polttaa takassa likaista sisäilmaa.

Minulla on keskellä "modernia kivirintsuani" piipun kylkeä pitkin menevä kuilu jonne saanen vielä sen korvausilmakanavankin mahdutettua armaflex eristein.

>Jos jäätymisen aiheuttaja on korvausilmatoiminto niin seuraava voisi toimia. Asennetaan ulkoilma kanavaan esilämmityspatteri(löytyy enerventin hinnastosta) jonka termostaatti on tuloilmakanavassa. Kun tuloilma laskee esim. alle 10 asteen(jälkilämmityksestä huolimatta) niin esilämmitys avittaa ja samalla estää jäätymisen. Tämähän tietenkin laskee hyötysuhdetta mutta asialla ei ole juuri merkitystä kun imurin ja liesituulettimen käyttötunnit pakkasella on pieru saharassa.

Jees.
Enerventtiiliin olisi hyvä parannus jos siinä olisi jo valmis ohjaus esilämmittimelle tuloilman pätkimistoiminnon rinnalla

(ja extremeviherpiipertäjä esilämmittäisi ilman lämpökaivosta otetulla lämmöllä)

raksaaja--sh kirjoitti:

>Sinulla kai on jo kone käytössä(Luin kivitalo-puolelta että olet muuttanut :) Onnea tupaan uuteen)

Meinasin että en laita sitä toimintaan ennenkuin myös kellari on valmis.

Mutta on tuoa tuuletus ikkunoiden kautta ilman vaihtaminen sen verran hanurista että kunhan tässä tulee lauhempia kelejä niin pitää nostaa kone paikalleen tuolla ullakolla.
(ei ihan pikkuhomma kun sille oheisvälppeille pitää rakentaa sinne jonkinlainen eristetty kaappi ... nooh ... jokin viikonloppu mäyräkoira)


>sulatus... Vai onko sinulla ko toiminto kytkettynä pois.

Eli ei käytössä kone vielä. Kotopuolessa on vaimon serkulla pingviini puutalossa. Siellä on nyt ollut -30 asteen kelejä. Pitääpä taas haastatella että joko nyt ois jotain oireillut.

>Itselläni oli mielessä että miten mahtaa käydä kun liesituuletin/keskuspöläri päällä ja koneella tuloilman lisäys niin meneeköhän jäähän/sulatus päälle.

Mielestäni tuossa on potentiaalinen mahdollisuus että roottori alkaa jäätyä.
Siksi minua on alkanut houkuttaa rakentaa korvausilman tulo joka ohjaa ilmaa ohi LTO:n tarvittaessa.

>Olisi ikävä ilmiö kun pyydät takkakytkimellä lisää ilmaa, jotta takka syttyy kunnolla. Kone sitten jäätyy helpommin ja päättää lopettaa ilman antamisen kokonaan ja takka vetää savut sisään.

Jep jep. Muutenkin ostoenergian säästämiseksi vituttais polttaa ilmaisia puita vain havaitakseen että enerventti alkoi käyttää samaan aikaan jälkilämmitysvastusta koska poisto pieneni tai tulo isoni.

>Tämän vuoksi ilton takkakytkimellä ei ole mitään virkaa pakkasella. Ja kukapa sitä takkaa muulloin lämmittäisi kuin pakkasella.

Juuri näin.

Olin aiemmin uskonut ammattilaisia siinä että takka ei tarvitse korvausilmakanavaa. Mutta se on peruja hatarammista taloista. Jos talo on tiivis niin korvausilma pitäisi olla saatavilla. Ja mun logiikan mukaan se tulisi suodattaa ensin ja sitten lämmittää edullisella energialla ja polttaa takassa likaista sisäilmaa.

Minulla on keskellä "modernia kivirintsuani" piipun kylkeä pitkin menevä kuilu jonne saanen vielä sen korvausilmakanavankin mahdutettua armaflex eristein.

>Jos jäätymisen aiheuttaja on korvausilmatoiminto niin seuraava voisi toimia. Asennetaan ulkoilma kanavaan esilämmityspatteri(löytyy enerventin hinnastosta) jonka termostaatti on tuloilmakanavassa. Kun tuloilma laskee esim. alle 10 asteen(jälkilämmityksestä huolimatta) niin esilämmitys avittaa ja samalla estää jäätymisen. Tämähän tietenkin laskee hyötysuhdetta mutta asialla ei ole juuri merkitystä kun imurin ja liesituulettimen käyttötunnit pakkasella on pieru saharassa.

Jees.
Enerventtiiliin olisi hyvä parannus jos siinä olisi jo valmis ohjaus esilämmittimelle tuloilman pätkimistoiminnon rinnalla

(ja extremeviherpiipertäjä esilämmittäisi ilman lämpökaivosta otetulla lämmöllä)

esim pandeon koneen ohjeissa on esitetty helppo tapa säätää ilmavirrat siten, että nostetaan poiston kierroslukua yhtä pykälää suuremmaksi kuin tulon.
Otetaan esimerkki, mitä se tarkoittaa käytännössä:
Tulo on 70 l/s mikä saadaan juuri mukavasti teholla 2
Poisto on 75 l/s, jotta talo on mukavasti alipaineinen. Siihen tarvitaan teho kolme joka on venttiileistä säädetty 75 l/s:in.

Kaikki näyttää hyvältä, kunnes laitetaan takkakytkentä päälle. Tällöin tulo menee teholle 3 ja poisto teholle 1.
Näitä vastaavat ilmavirrat ovat tässä tapauksessa: tulo n 105 l/s poisto n 30 l/s.
Onhan se toki alipaineinen, mutta hieman liioittelun makua joka kestää kiinteän 15 minuuttia.

Pitäisi siis joko olla aseteltavissa, mihin kierroslukuihin (jännitteille) koje hyppää takkatilanteessa, tai antaa poiston pienentyä yhden tehopykälän.

raksaaja--sh kirjoitti:

>Sinulla kai on jo kone käytössä(Luin kivitalo-puolelta että olet muuttanut :) Onnea tupaan uuteen)

Meinasin että en laita sitä toimintaan ennenkuin myös kellari on valmis.

Mutta on tuoa tuuletus ikkunoiden kautta ilman vaihtaminen sen verran hanurista että kunhan tässä tulee lauhempia kelejä niin pitää nostaa kone paikalleen tuolla ullakolla.
(ei ihan pikkuhomma kun sille oheisvälppeille pitää rakentaa sinne jonkinlainen eristetty kaappi ... nooh ... jokin viikonloppu mäyräkoira)


>sulatus... Vai onko sinulla ko toiminto kytkettynä pois.

Eli ei käytössä kone vielä. Kotopuolessa on vaimon serkulla pingviini puutalossa. Siellä on nyt ollut -30 asteen kelejä. Pitääpä taas haastatella että joko nyt ois jotain oireillut.

>Itselläni oli mielessä että miten mahtaa käydä kun liesituuletin/keskuspöläri päällä ja koneella tuloilman lisäys niin meneeköhän jäähän/sulatus päälle.

Mielestäni tuossa on potentiaalinen mahdollisuus että roottori alkaa jäätyä.
Siksi minua on alkanut houkuttaa rakentaa korvausilman tulo joka ohjaa ilmaa ohi LTO:n tarvittaessa.

>Olisi ikävä ilmiö kun pyydät takkakytkimellä lisää ilmaa, jotta takka syttyy kunnolla. Kone sitten jäätyy helpommin ja päättää lopettaa ilman antamisen kokonaan ja takka vetää savut sisään.

Jep jep. Muutenkin ostoenergian säästämiseksi vituttais polttaa ilmaisia puita vain havaitakseen että enerventti alkoi käyttää samaan aikaan jälkilämmitysvastusta koska poisto pieneni tai tulo isoni.

>Tämän vuoksi ilton takkakytkimellä ei ole mitään virkaa pakkasella. Ja kukapa sitä takkaa muulloin lämmittäisi kuin pakkasella.

Juuri näin.

Olin aiemmin uskonut ammattilaisia siinä että takka ei tarvitse korvausilmakanavaa. Mutta se on peruja hatarammista taloista. Jos talo on tiivis niin korvausilma pitäisi olla saatavilla. Ja mun logiikan mukaan se tulisi suodattaa ensin ja sitten lämmittää edullisella energialla ja polttaa takassa likaista sisäilmaa.

Minulla on keskellä "modernia kivirintsuani" piipun kylkeä pitkin menevä kuilu jonne saanen vielä sen korvausilmakanavankin mahdutettua armaflex eristein.

>Jos jäätymisen aiheuttaja on korvausilmatoiminto niin seuraava voisi toimia. Asennetaan ulkoilma kanavaan esilämmityspatteri(löytyy enerventin hinnastosta) jonka termostaatti on tuloilmakanavassa. Kun tuloilma laskee esim. alle 10 asteen(jälkilämmityksestä huolimatta) niin esilämmitys avittaa ja samalla estää jäätymisen. Tämähän tietenkin laskee hyötysuhdetta mutta asialla ei ole juuri merkitystä kun imurin ja liesituulettimen käyttötunnit pakkasella on pieru saharassa.

Jees.
Enerventtiiliin olisi hyvä parannus jos siinä olisi jo valmis ohjaus esilämmittimelle tuloilman pätkimistoiminnon rinnalla

(ja extremeviherpiipertäjä esilämmittäisi ilman lämpökaivosta otetulla lämmöllä)

Onhan se toki alipaineinen, mutta .... pitäää tietenkin olla:
Onhan se toki ylipaineinen, mutta ...

otli kirjoitti:

Eikös tuo ilton takkakytkin kuitenkin toimi niin, että pysäyttää poistopuhaltimen joksikin ajanjaksoksi? Eli ei sinällään lisää tuloilmaa, mutta tuo poiston poistaminen :-) auttaa takan hormia vetämään paremmin. Näin olen ymmärtänyt mä. Vai onko sinulla jokin vanhempi ilto, jossa tuo on toteutettu toisin?

Homma menee niinkuin kerroit, mutta sulatus sotkee koko homman. Kun takkakytkimellä ohjataan poisto seis niin tuloilma jäähdyttää kennon ulkoilman lämpötilaan. Tässä vaiheessa sulatustermostaatti napsauttaa koneen sulatuskselle ja silloin tulo sammutetaan. Eli kone toimii juuri päinvastoin kuin käyttäjä haluaisi.

Ongelma ei ole ilmeisesti niin suuri valokennoversiolla, mutta siinäkin huonolla onnella kenno on juuri sulatusta vaille huurtumassa, juuri silloin kun sattuu takkakytkintä painamaan.

kieroliero kirjoitti:

Homma menee niinkuin kerroit, mutta sulatus sotkee koko homman. Kun takkakytkimellä ohjataan poisto seis niin tuloilma jäähdyttää kennon ulkoilman lämpötilaan. Tässä vaiheessa sulatustermostaatti napsauttaa koneen sulatuskselle ja silloin tulo sammutetaan. Eli kone toimii juuri päinvastoin kuin käyttäjä haluaisi.

Ongelma ei ole ilmeisesti niin suuri valokennoversiolla, mutta siinäkin huonolla onnella kenno on juuri sulatusta vaille huurtumassa, juuri silloin kun sattuu takkakytkintä painamaan.

Niin minulla ei ole iltossa takkakytkintä, eikä valokennoa. Tuo mainittu ilmiö on tuttavallani.

on erehtynyt kirjoitti:

esim pandeon koneen ohjeissa on esitetty helppo tapa säätää ilmavirrat siten, että nostetaan poiston kierroslukua yhtä pykälää suuremmaksi kuin tulon.
Otetaan esimerkki, mitä se tarkoittaa käytännössä:
Tulo on 70 l/s mikä saadaan juuri mukavasti teholla 2
Poisto on 75 l/s, jotta talo on mukavasti alipaineinen. Siihen tarvitaan teho kolme joka on venttiileistä säädetty 75 l/s:in.

Kaikki näyttää hyvältä, kunnes laitetaan takkakytkentä päälle. Tällöin tulo menee teholle 3 ja poisto teholle 1.
Näitä vastaavat ilmavirrat ovat tässä tapauksessa: tulo n 105 l/s poisto n 30 l/s.
Onhan se toki alipaineinen, mutta hieman liioittelun makua joka kestää kiinteän 15 minuuttia.

Pitäisi siis joko olla aseteltavissa, mihin kierroslukuihin (jännitteille) koje hyppää takkatilanteessa, tai antaa poiston pienentyä yhden tehopykälän.

Olin joskus aiemmin lueskellut enerventtiilin manuaalin läpi ja piti ihan tarkistaa uudestaan.

Mikä ongelmasi ydin olikaan? Jos käsitin oikein niin sinulla on takkakytkennällä tulo 3 ja poisto 1 ja se on huono asetus. Nuo puhaltimien tehot on asetettavisssa ihan miten vain halua. Muutat vain poiston tai tulon asentoon 2 niin ei ole liian ylipaineinen. Manuaalin sivulla 26 tuo näytti lukevan. Siinä oli esimerkissä tulo 6 ja poisto 1.

raksaaja--sh kirjoitti:

>Sinulla kai on jo kone käytössä(Luin kivitalo-puolelta että olet muuttanut :) Onnea tupaan uuteen)

Meinasin että en laita sitä toimintaan ennenkuin myös kellari on valmis.

Mutta on tuoa tuuletus ikkunoiden kautta ilman vaihtaminen sen verran hanurista että kunhan tässä tulee lauhempia kelejä niin pitää nostaa kone paikalleen tuolla ullakolla.
(ei ihan pikkuhomma kun sille oheisvälppeille pitää rakentaa sinne jonkinlainen eristetty kaappi ... nooh ... jokin viikonloppu mäyräkoira)


>sulatus... Vai onko sinulla ko toiminto kytkettynä pois.

Eli ei käytössä kone vielä. Kotopuolessa on vaimon serkulla pingviini puutalossa. Siellä on nyt ollut -30 asteen kelejä. Pitääpä taas haastatella että joko nyt ois jotain oireillut.

>Itselläni oli mielessä että miten mahtaa käydä kun liesituuletin/keskuspöläri päällä ja koneella tuloilman lisäys niin meneeköhän jäähän/sulatus päälle.

Mielestäni tuossa on potentiaalinen mahdollisuus että roottori alkaa jäätyä.
Siksi minua on alkanut houkuttaa rakentaa korvausilman tulo joka ohjaa ilmaa ohi LTO:n tarvittaessa.

>Olisi ikävä ilmiö kun pyydät takkakytkimellä lisää ilmaa, jotta takka syttyy kunnolla. Kone sitten jäätyy helpommin ja päättää lopettaa ilman antamisen kokonaan ja takka vetää savut sisään.

Jep jep. Muutenkin ostoenergian säästämiseksi vituttais polttaa ilmaisia puita vain havaitakseen että enerventti alkoi käyttää samaan aikaan jälkilämmitysvastusta koska poisto pieneni tai tulo isoni.

>Tämän vuoksi ilton takkakytkimellä ei ole mitään virkaa pakkasella. Ja kukapa sitä takkaa muulloin lämmittäisi kuin pakkasella.

Juuri näin.

Olin aiemmin uskonut ammattilaisia siinä että takka ei tarvitse korvausilmakanavaa. Mutta se on peruja hatarammista taloista. Jos talo on tiivis niin korvausilma pitäisi olla saatavilla. Ja mun logiikan mukaan se tulisi suodattaa ensin ja sitten lämmittää edullisella energialla ja polttaa takassa likaista sisäilmaa.

Minulla on keskellä "modernia kivirintsuani" piipun kylkeä pitkin menevä kuilu jonne saanen vielä sen korvausilmakanavankin mahdutettua armaflex eristein.

>Jos jäätymisen aiheuttaja on korvausilmatoiminto niin seuraava voisi toimia. Asennetaan ulkoilma kanavaan esilämmityspatteri(löytyy enerventin hinnastosta) jonka termostaatti on tuloilmakanavassa. Kun tuloilma laskee esim. alle 10 asteen(jälkilämmityksestä huolimatta) niin esilämmitys avittaa ja samalla estää jäätymisen. Tämähän tietenkin laskee hyötysuhdetta mutta asialla ei ole juuri merkitystä kun imurin ja liesituulettimen käyttötunnit pakkasella on pieru saharassa.

Jees.
Enerventtiiliin olisi hyvä parannus jos siinä olisi jo valmis ohjaus esilämmittimelle tuloilman pätkimistoiminnon rinnalla

(ja extremeviherpiipertäjä esilämmittäisi ilman lämpökaivosta otetulla lämmöllä)

"(ei ihan pikkuhomma kun sille + oheisvälppeille pitää rakentaa sinne jonkinlainen eristetty kaappi ... nooh ... jokin viikonloppu + mäyräkoira)"

Aika erikoinen sijoituspaikka. Kai sille on jokin mäyräkoiraa painavampi syy.

Naapurilla ja yhdellä tuttavalla on pingviini. En ole sattunut nyt näkemään pitänee minunkin kysäistä kuinka on toiminut. Kummallakaa ei vain ole ac-malli, joten kysymyksen voi asettaa muotoon: onko jäätynyt...

>Itselläni oli mielessä että miten mahtaa käydä kun liesituuletin/keskuspöläri päällä ja koneella tuloilman lisäys niin meneeköhän jäähän/sulatus päälle.

"Mielestäni tuossa on potentiaalinen mahdollisuus että roottori alkaa jäätyä.
Siksi minua on alkanut houkuttaa rakentaa korvausilman tulo joka ohjaa ilmaa ohi LTO:n tarvittaessa."

Tuosta aiheesta jutteli paikallisen putkimyymäriliikkeen hepun kanssa. Tyyppi tuntui tietävän enerventeistä paljonkin ja itselläänkin on. Kertoi ettei ole sattunut jäätymisongelmaa. Takkakytkennästä mainitsi että hänellä on vesipatterikone ja siinä takkakytkentä ei toimi pakkasella. Syynä on ilmeisesti vesipatterin jäätymissuojaus. Kun tuloilmaa tulee lisää niin patterin teho loppuu kesken ja tuloilma jäähtyy. Kun tuloilma jäähtyy niin kone luulee että patteri on jäässä/jäätymässä ja sammuttaa itsensä. Lauhalla ilmalla ongelmaa ei tietenkään ole mutta mitäpä silloin takkakytkimelläkään tekisi.

Samaa ongelmaa ei ehkä ole sähköpatterilla. Ongelmana on kuitenkin tuloilman lämpötila. Esim jos ajatellaan että ulkona on -20 ja halutaan pitää tuloilma yli 10 asteen, niin 75l/s virtauksella(kp-imuri vie n.100l/s) tarvitaan 3kW jälkilämmityspatteri. Varmaankaan ei voi tavoitella 100% korvausilmamäärää ja vaatia tasaista tuloilman lämpötilaa, ellei asenna 6kW kiuasta kanavaan.

Ehkä hetkellinen lämpötilan laskeminen ei ole kuitenkaan ongelma. Energiataloudellisesti asia ei ole mikään ongelma. Tuskin puhutaan edes 100kWh/vuosi lisäkulutuksesta johtuen kp-imurin/liesituulettimen käytöstä.

Jos kone vetää jäihin tai pätkii pakkasella niin sitten pidän sitä ongelmana. Mietin vain että olisikohan molemmat puutteet korjattavissa tuolla esilämmityspatterilla. Sen hintakaan ei niin suuri ole ettenkö sitä maksaisi toimivuudesta.

"Minulla on keskellä "modernia kivirintsuani" piipun kylkeä pitkin menevä kuilu jonne saanen vielä sen korvausilmakanavankin mahdutettua armaflex eristein."

Helpointa kai olisi vain tehdä reikä seinään. Takkahan ei tiedä mistä sen korvausilma tulee(vaikka toisesta päästä taloa). Reikä vain pitäisi olla sellaisessa paikassa ettei vedosta ole haittaa. Toisaalta saman asian ajaa avattavaikkuna. Tuntuu vain pöljältä avata ikkunaa/tuloputkea/venttiiliä kun on ilmanvaihtokonekin olemassa jonka pitäisi asia hoitaa.

"Jees.
Enerventtiiliin olisi hyvä parannus jos siinä olisi jo valmis ohjaus esilämmittimelle tuloilman pätkimistoiminnon rinnalla

(ja extremeviherpiipertäjä esilämmittäisi ilman lämpökaivosta otetulla lämmöllä)"

Tuon esilämmityspatterin asentaminen ei minusta vaadi mitään ohjausta koneelta. Jos termostaatti asennetaan kanavaan koneen jälkeen niin silloin patteri tulee apuun vain kun koneen oma patteri ei riitä. Eli kun on pakkasta ja takkakytkentä päällä. Kaikki tarvittava tilpehööri löytyy enerventin hinnastosta (miksiköhän)

Saman tempun kai voisi tehdä magneettiventtiilin ja vesipatterin avulla. Laitetaan maapiirin mehu kiertämään esilämmitysvesipatterin kautta ja kiertoon suluksi magneettiventtiili. Nämäkin hilut löytyy enerventin hinnastosta :) Voip vaan olla että tarvikkeet kustantaa enemmän kuin tuhannen vuoden säästö :)

Pitää vielä asian antaa hautua ja katson mihin tulokseen päädyn loppujen lopuksi. Toisaalta noiden esilämmityshilppeiden lisääminen jälkikäteenkään ei ole vaikeaa.

kieroliero kirjoitti:

Olin joskus aiemmin lueskellut enerventtiilin manuaalin läpi ja piti ihan tarkistaa uudestaan.

Mikä ongelmasi ydin olikaan? Jos käsitin oikein niin sinulla on takkakytkennällä tulo 3 ja poisto 1 ja se on huono asetus. Nuo puhaltimien tehot on asetettavisssa ihan miten vain halua. Muutat vain poiston tai tulon asentoon 2 niin ei ole liian ylipaineinen. Manuaalin sivulla 26 tuo näytti lukevan. Siinä oli esimerkissä tulo 6 ja poisto 1.

toiseksi taitaa olla eri manuaali, ece - automatiikalla on takkatilanteeessa tulo 180V poisto 100V, joten niitä ei muutella. tehoportaita on siis kaikkiaan 4 eikä 8.

kieroliero kirjoitti:

"(ei ihan pikkuhomma kun sille + oheisvälppeille pitää rakentaa sinne jonkinlainen eristetty kaappi ... nooh ... jokin viikonloppu + mäyräkoira)"

Aika erikoinen sijoituspaikka. Kai sille on jokin mäyräkoiraa painavampi syy.

Naapurilla ja yhdellä tuttavalla on pingviini. En ole sattunut nyt näkemään pitänee minunkin kysäistä kuinka on toiminut. Kummallakaa ei vain ole ac-malli, joten kysymyksen voi asettaa muotoon: onko jäätynyt...

>Itselläni oli mielessä että miten mahtaa käydä kun liesituuletin/keskuspöläri päällä ja koneella tuloilman lisäys niin meneeköhän jäähän/sulatus päälle.

"Mielestäni tuossa on potentiaalinen mahdollisuus että roottori alkaa jäätyä.
Siksi minua on alkanut houkuttaa rakentaa korvausilman tulo joka ohjaa ilmaa ohi LTO:n tarvittaessa."

Tuosta aiheesta jutteli paikallisen putkimyymäriliikkeen hepun kanssa. Tyyppi tuntui tietävän enerventeistä paljonkin ja itselläänkin on. Kertoi ettei ole sattunut jäätymisongelmaa. Takkakytkennästä mainitsi että hänellä on vesipatterikone ja siinä takkakytkentä ei toimi pakkasella. Syynä on ilmeisesti vesipatterin jäätymissuojaus. Kun tuloilmaa tulee lisää niin patterin teho loppuu kesken ja tuloilma jäähtyy. Kun tuloilma jäähtyy niin kone luulee että patteri on jäässä/jäätymässä ja sammuttaa itsensä. Lauhalla ilmalla ongelmaa ei tietenkään ole mutta mitäpä silloin takkakytkimelläkään tekisi.

Samaa ongelmaa ei ehkä ole sähköpatterilla. Ongelmana on kuitenkin tuloilman lämpötila. Esim jos ajatellaan että ulkona on -20 ja halutaan pitää tuloilma yli 10 asteen, niin 75l/s virtauksella(kp-imuri vie n.100l/s) tarvitaan 3kW jälkilämmityspatteri. Varmaankaan ei voi tavoitella 100% korvausilmamäärää ja vaatia tasaista tuloilman lämpötilaa, ellei asenna 6kW kiuasta kanavaan.

Ehkä hetkellinen lämpötilan laskeminen ei ole kuitenkaan ongelma. Energiataloudellisesti asia ei ole mikään ongelma. Tuskin puhutaan edes 100kWh/vuosi lisäkulutuksesta johtuen kp-imurin/liesituulettimen käytöstä.

Jos kone vetää jäihin tai pätkii pakkasella niin sitten pidän sitä ongelmana. Mietin vain että olisikohan molemmat puutteet korjattavissa tuolla esilämmityspatterilla. Sen hintakaan ei niin suuri ole ettenkö sitä maksaisi toimivuudesta.

"Minulla on keskellä "modernia kivirintsuani" piipun kylkeä pitkin menevä kuilu jonne saanen vielä sen korvausilmakanavankin mahdutettua armaflex eristein."

Helpointa kai olisi vain tehdä reikä seinään. Takkahan ei tiedä mistä sen korvausilma tulee(vaikka toisesta päästä taloa). Reikä vain pitäisi olla sellaisessa paikassa ettei vedosta ole haittaa. Toisaalta saman asian ajaa avattavaikkuna. Tuntuu vain pöljältä avata ikkunaa/tuloputkea/venttiiliä kun on ilmanvaihtokonekin olemassa jonka pitäisi asia hoitaa.

"Jees.
Enerventtiiliin olisi hyvä parannus jos siinä olisi jo valmis ohjaus esilämmittimelle tuloilman pätkimistoiminnon rinnalla

(ja extremeviherpiipertäjä esilämmittäisi ilman lämpökaivosta otetulla lämmöllä)"

Tuon esilämmityspatterin asentaminen ei minusta vaadi mitään ohjausta koneelta. Jos termostaatti asennetaan kanavaan koneen jälkeen niin silloin patteri tulee apuun vain kun koneen oma patteri ei riitä. Eli kun on pakkasta ja takkakytkentä päällä. Kaikki tarvittava tilpehööri löytyy enerventin hinnastosta (miksiköhän)

Saman tempun kai voisi tehdä magneettiventtiilin ja vesipatterin avulla. Laitetaan maapiirin mehu kiertämään esilämmitysvesipatterin kautta ja kiertoon suluksi magneettiventtiili. Nämäkin hilut löytyy enerventin hinnastosta :) Voip vaan olla että tarvikkeet kustantaa enemmän kuin tuhannen vuoden säästö :)

Pitää vielä asian antaa hautua ja katson mihin tulokseen päädyn loppujen lopuksi. Toisaalta noiden esilämmityshilppeiden lisääminen jälkikäteenkään ei ole vaikeaa.

Ihan samoja juttuja täälläkin mietitty, itse teen seuraavasti:

- takan sytytyksessä koko iv-kone sulki, meillä on hyvä veto - yläkerran takka vetää jo paine-eron takia
- takan palaessa ei käytetä liesituuletinta/KPI:tä

Ruokaa laitettessa (paistaminen pannulla) sammutan iv-koneen niin ikään. Saarekekeittiön liesikupu ei ole niin tehokas etteikö iv-kone vetäisi käryä muualle taloon. Kesällä laitan takkakytkimenkin päälle paiston ajaksi.

Minusta te "hifistelette" liikaa...iv-kone sammuksiin takan polton ajaksi. Niin tiivistä taloa ei olekkaan etteikö korvausilma riittäisi.

Koska takan vetämä ilmamäärä on pieni ja enerventtimieshän ei käytä jälkilämmitystä (pidätettyä hihitystä) niin mikä estää:

a. perhospellin poisjättö
b. perhospeltiin peukun kokoinen reikä / tai muu säätöjuttu

Älkää ottako niin helvetisti stressiä ;-)


Kuutiopelle

ole minulla kirjoitti:

toiseksi taitaa olla eri manuaali, ece - automatiikalla on takkatilanteeessa tulo 180V poisto 100V, joten niitä ei muutella. tehoportaita on siis kaikkiaan 4 eikä 8.

Ajattelin että kyseessä olisi ac-vekotin. En tunne tuota ec-mallia juuri ollenkaan. Onko siinä jäätymisenesto?

kuutiopelle kirjoitti:

Ihan samoja juttuja täälläkin mietitty, itse teen seuraavasti:

- takan sytytyksessä koko iv-kone sulki, meillä on hyvä veto - yläkerran takka vetää jo paine-eron takia
- takan palaessa ei käytetä liesituuletinta/KPI:tä

Ruokaa laitettessa (paistaminen pannulla) sammutan iv-koneen niin ikään. Saarekekeittiön liesikupu ei ole niin tehokas etteikö iv-kone vetäisi käryä muualle taloon. Kesällä laitan takkakytkimenkin päälle paiston ajaksi.

Minusta te "hifistelette" liikaa...iv-kone sammuksiin takan polton ajaksi. Niin tiivistä taloa ei olekkaan etteikö korvausilma riittäisi.

Koska takan vetämä ilmamäärä on pieni ja enerventtimieshän ei käytä jälkilämmitystä (pidätettyä hihitystä) niin mikä estää:

a. perhospellin poisjättö
b. perhospeltiin peukun kokoinen reikä / tai muu säätöjuttu

Älkää ottako niin helvetisti stressiä ;-)


Kuutiopelle

Onhan tämä tietenkin yhdenlaista hifistelyä.

"- takan sytytyksessä koko iv-kone sulki, meillä on hyvä veto - yläkerran takka vetää jo paine-eron takia
- takan palaessa ei käytetä liesituuletinta/KPI:tä
"

Tuota on tullut harrastettua ilton kanssa. Joskus vain unohtuu kone konaan pois päältä yöksi. Pitäisi olla jokin ajastettu sammutus :) Toinen ongelma on että yritäppäs anopille tai vaimolle sanoa kun paistavat silakoita että ei saa käyttää liesituuletinta kun takassa on tulet.

Sunairissa ei olisi mitään ongelmia....Siinä on kiukaan tehoinen jälkilämmityspatterikin.

raksaaja--sh kirjoitti:

>Sinulla kai on jo kone käytössä(Luin kivitalo-puolelta että olet muuttanut :) Onnea tupaan uuteen)

Meinasin että en laita sitä toimintaan ennenkuin myös kellari on valmis.

Mutta on tuoa tuuletus ikkunoiden kautta ilman vaihtaminen sen verran hanurista että kunhan tässä tulee lauhempia kelejä niin pitää nostaa kone paikalleen tuolla ullakolla.
(ei ihan pikkuhomma kun sille oheisvälppeille pitää rakentaa sinne jonkinlainen eristetty kaappi ... nooh ... jokin viikonloppu mäyräkoira)


>sulatus... Vai onko sinulla ko toiminto kytkettynä pois.

Eli ei käytössä kone vielä. Kotopuolessa on vaimon serkulla pingviini puutalossa. Siellä on nyt ollut -30 asteen kelejä. Pitääpä taas haastatella että joko nyt ois jotain oireillut.

>Itselläni oli mielessä että miten mahtaa käydä kun liesituuletin/keskuspöläri päällä ja koneella tuloilman lisäys niin meneeköhän jäähän/sulatus päälle.

Mielestäni tuossa on potentiaalinen mahdollisuus että roottori alkaa jäätyä.
Siksi minua on alkanut houkuttaa rakentaa korvausilman tulo joka ohjaa ilmaa ohi LTO:n tarvittaessa.

>Olisi ikävä ilmiö kun pyydät takkakytkimellä lisää ilmaa, jotta takka syttyy kunnolla. Kone sitten jäätyy helpommin ja päättää lopettaa ilman antamisen kokonaan ja takka vetää savut sisään.

Jep jep. Muutenkin ostoenergian säästämiseksi vituttais polttaa ilmaisia puita vain havaitakseen että enerventti alkoi käyttää samaan aikaan jälkilämmitysvastusta koska poisto pieneni tai tulo isoni.

>Tämän vuoksi ilton takkakytkimellä ei ole mitään virkaa pakkasella. Ja kukapa sitä takkaa muulloin lämmittäisi kuin pakkasella.

Juuri näin.

Olin aiemmin uskonut ammattilaisia siinä että takka ei tarvitse korvausilmakanavaa. Mutta se on peruja hatarammista taloista. Jos talo on tiivis niin korvausilma pitäisi olla saatavilla. Ja mun logiikan mukaan se tulisi suodattaa ensin ja sitten lämmittää edullisella energialla ja polttaa takassa likaista sisäilmaa.

Minulla on keskellä "modernia kivirintsuani" piipun kylkeä pitkin menevä kuilu jonne saanen vielä sen korvausilmakanavankin mahdutettua armaflex eristein.

>Jos jäätymisen aiheuttaja on korvausilmatoiminto niin seuraava voisi toimia. Asennetaan ulkoilma kanavaan esilämmityspatteri(löytyy enerventin hinnastosta) jonka termostaatti on tuloilmakanavassa. Kun tuloilma laskee esim. alle 10 asteen(jälkilämmityksestä huolimatta) niin esilämmitys avittaa ja samalla estää jäätymisen. Tämähän tietenkin laskee hyötysuhdetta mutta asialla ei ole juuri merkitystä kun imurin ja liesituulettimen käyttötunnit pakkasella on pieru saharassa.

Jees.
Enerventtiiliin olisi hyvä parannus jos siinä olisi jo valmis ohjaus esilämmittimelle tuloilman pätkimistoiminnon rinnalla

(ja extremeviherpiipertäjä esilämmittäisi ilman lämpökaivosta otetulla lämmöllä)

Juttelin tuossa naapurin kanssa ja kysäisin että miten on ilmanvaihto toiminut. Hän kertoi että pakkasella alkoi pingviini jurnuttaa. Sitä ennen ei ollut kiinnittänyt koneeseen mitään huomiota. Jurnutus alkoi kun pakkanen kiri 25 asteeseen ja se kiinnitti huomion. Naapuri oli sammuttanut koneen vuorokaudeksi ja seuraavana päivänä oli -15 ja kone toimi jurnuttamatta. On sen jälkeen sammuttanut koneen kun on kova pakkanen. Taisi siis olla jäässä. Tässä mallissa ei ole jäätymisuojausta.

Edelliseen pohdiskeluuni sellainen lisäys että jäätymissuojauksena toimisi varmaankin myös kennon nopeuden pudotus. Sen sijaan että sammutetaan tulopuhallin. Lisäksi pitäisi tietysti olla tehokas jälkilämmitys. En millään vaan viitsisi alkaa askartelemaan muuntajaa tuolle pyöritysmoottorille.

kieroliero kirjoitti:

Juttelin tuossa naapurin kanssa ja kysäisin että miten on ilmanvaihto toiminut. Hän kertoi että pakkasella alkoi pingviini jurnuttaa. Sitä ennen ei ollut kiinnittänyt koneeseen mitään huomiota. Jurnutus alkoi kun pakkanen kiri 25 asteeseen ja se kiinnitti huomion. Naapuri oli sammuttanut koneen vuorokaudeksi ja seuraavana päivänä oli -15 ja kone toimi jurnuttamatta. On sen jälkeen sammuttanut koneen kun on kova pakkanen. Taisi siis olla jäässä. Tässä mallissa ei ole jäätymisuojausta.

Edelliseen pohdiskeluuni sellainen lisäys että jäätymissuojauksena toimisi varmaankin myös kennon nopeuden pudotus. Sen sijaan että sammutetaan tulopuhallin. Lisäksi pitäisi tietysti olla tehokas jälkilämmitys. En millään vaan viitsisi alkaa askartelemaan muuntajaa tuolle pyöritysmoottorille.

mitä isompi, sen harvemmin.

Lelukokoa isommissa ei jäätymisen sulattamista ole huomioitu automatiikassa. Tietenkin ulkopuolinen paine-erokytkin voidaan liittää, mutta säätöä siihen ei ole selitetty olevan.
Muistaakseni aikaisemmin kierrosnopeutta todella laskettiin.

Suomessä käytettävät roottorisäätimet ovat ruotsalaista tekoa joten on ymmärrettävää, että sulatukset puuttuu.
Normaalisti ei kosteudet yllä lukemiin joita voi olla OK-talon poistossa. Puolet omakotitalon poistosta ohjataan usein ph/khh/saunan kautta. Tällöin kosteus voi nousta kestämättömän korkealle.
Luultavasti pelkkä ilmanvaihdon tehostaminen ajoissa estää roottorin jäätymisen.

old_profile_18176 kirjoitti:

mitä isompi, sen harvemmin.

Lelukokoa isommissa ei jäätymisen sulattamista ole huomioitu automatiikassa. Tietenkin ulkopuolinen paine-erokytkin voidaan liittää, mutta säätöä siihen ei ole selitetty olevan.
Muistaakseni aikaisemmin kierrosnopeutta todella laskettiin.

Suomessä käytettävät roottorisäätimet ovat ruotsalaista tekoa joten on ymmärrettävää, että sulatukset puuttuu.
Normaalisti ei kosteudet yllä lukemiin joita voi olla OK-talon poistossa. Puolet omakotitalon poistosta ohjataan usein ph/khh/saunan kautta. Tällöin kosteus voi nousta kestämättömän korkealle.
Luultavasti pelkkä ilmanvaihdon tehostaminen ajoissa estää roottorin jäätymisen.

Katselin kerran oumanin eh105 iv-säätimen manuaalia ja siinä taisi olla jäätymissuojaus myös roottorikoneille. Toteteutustapana oli muistaakseni roottorin kierrosluvun(hyötysuhteen) säätö. En tiedä millaisia koneita tarkoitat isommilla laittella enkä tiedä millaisissa laitteissa noita oumanneja käytetään, mutta vaikutti aika fiksulta vekottimelta. Hintaa on vajaa n.700e joten aika kallis kotikäyttöön. Lisäksi pitäisi itse(sähkärin) askarrella koneeseen kaikki tarvittavat liitännät. Toisaalta lisähinta ac-automatiikasta on enerventilläkin melko suuri.

Tuosta pingviinin jäätymisestä vielä sen verran etttä kone tosiaan oli pyörinyt nopeudella 1/4 ja talossa on vieläpä arviolta 70% poistoista khh,ph+s -osastolla, joten jäätymisherkkyys on huipussaan. Ehkä suurempi ilmanvaihto olisi voinut auttaa hieman. Enerventin manuaalin mukaan hyötysuhde hieman laskee suurilla nopeuksilla joten sekin auttaa pitämään roottorin sulana.

kieroliero kirjoitti:

Katselin kerran oumanin eh105 iv-säätimen manuaalia ja siinä taisi olla jäätymissuojaus myös roottorikoneille. Toteteutustapana oli muistaakseni roottorin kierrosluvun(hyötysuhteen) säätö. En tiedä millaisia koneita tarkoitat isommilla laittella enkä tiedä millaisissa laitteissa noita oumanneja käytetään, mutta vaikutti aika fiksulta vekottimelta. Hintaa on vajaa n.700e joten aika kallis kotikäyttöön. Lisäksi pitäisi itse(sähkärin) askarrella koneeseen kaikki tarvittavat liitännät. Toisaalta lisähinta ac-automatiikasta on enerventilläkin melko suuri.

Tuosta pingviinin jäätymisestä vielä sen verran etttä kone tosiaan oli pyörinyt nopeudella 1/4 ja talossa on vieläpä arviolta 70% poistoista khh,ph+s -osastolla, joten jäätymisherkkyys on huipussaan. Ehkä suurempi ilmanvaihto olisi voinut auttaa hieman. Enerventin manuaalin mukaan hyötysuhde hieman laskee suurilla nopeuksilla joten sekin auttaa pitämään roottorin sulana.

Yksi lisäropleemi kotikoneille on tuo takkakytkin/korvausilmatoiminto. Se aiheuttaa koneelle pahemmat olot jäätymisen kannalta. Suurissa laitoksissa kai ei tällaiselle korvausilmajutuille ole mitään tarvetta? Tuntuisi että jokin keskuspölynimurin poistomäärä 100l/s ei saa minkäänlaista alipainetta aikaan jos iv-laite vaihtaa 2m3/s ilmaa

kieroliero kirjoitti:

"(ei ihan pikkuhomma kun sille + oheisvälppeille pitää rakentaa sinne jonkinlainen eristetty kaappi ... nooh ... jokin viikonloppu + mäyräkoira)"

Aika erikoinen sijoituspaikka. Kai sille on jokin mäyräkoiraa painavampi syy.

Naapurilla ja yhdellä tuttavalla on pingviini. En ole sattunut nyt näkemään pitänee minunkin kysäistä kuinka on toiminut. Kummallakaa ei vain ole ac-malli, joten kysymyksen voi asettaa muotoon: onko jäätynyt...

>Itselläni oli mielessä että miten mahtaa käydä kun liesituuletin/keskuspöläri päällä ja koneella tuloilman lisäys niin meneeköhän jäähän/sulatus päälle.

"Mielestäni tuossa on potentiaalinen mahdollisuus että roottori alkaa jäätyä.
Siksi minua on alkanut houkuttaa rakentaa korvausilman tulo joka ohjaa ilmaa ohi LTO:n tarvittaessa."

Tuosta aiheesta jutteli paikallisen putkimyymäriliikkeen hepun kanssa. Tyyppi tuntui tietävän enerventeistä paljonkin ja itselläänkin on. Kertoi ettei ole sattunut jäätymisongelmaa. Takkakytkennästä mainitsi että hänellä on vesipatterikone ja siinä takkakytkentä ei toimi pakkasella. Syynä on ilmeisesti vesipatterin jäätymissuojaus. Kun tuloilmaa tulee lisää niin patterin teho loppuu kesken ja tuloilma jäähtyy. Kun tuloilma jäähtyy niin kone luulee että patteri on jäässä/jäätymässä ja sammuttaa itsensä. Lauhalla ilmalla ongelmaa ei tietenkään ole mutta mitäpä silloin takkakytkimelläkään tekisi.

Samaa ongelmaa ei ehkä ole sähköpatterilla. Ongelmana on kuitenkin tuloilman lämpötila. Esim jos ajatellaan että ulkona on -20 ja halutaan pitää tuloilma yli 10 asteen, niin 75l/s virtauksella(kp-imuri vie n.100l/s) tarvitaan 3kW jälkilämmityspatteri. Varmaankaan ei voi tavoitella 100% korvausilmamäärää ja vaatia tasaista tuloilman lämpötilaa, ellei asenna 6kW kiuasta kanavaan.

Ehkä hetkellinen lämpötilan laskeminen ei ole kuitenkaan ongelma. Energiataloudellisesti asia ei ole mikään ongelma. Tuskin puhutaan edes 100kWh/vuosi lisäkulutuksesta johtuen kp-imurin/liesituulettimen käytöstä.

Jos kone vetää jäihin tai pätkii pakkasella niin sitten pidän sitä ongelmana. Mietin vain että olisikohan molemmat puutteet korjattavissa tuolla esilämmityspatterilla. Sen hintakaan ei niin suuri ole ettenkö sitä maksaisi toimivuudesta.

"Minulla on keskellä "modernia kivirintsuani" piipun kylkeä pitkin menevä kuilu jonne saanen vielä sen korvausilmakanavankin mahdutettua armaflex eristein."

Helpointa kai olisi vain tehdä reikä seinään. Takkahan ei tiedä mistä sen korvausilma tulee(vaikka toisesta päästä taloa). Reikä vain pitäisi olla sellaisessa paikassa ettei vedosta ole haittaa. Toisaalta saman asian ajaa avattavaikkuna. Tuntuu vain pöljältä avata ikkunaa/tuloputkea/venttiiliä kun on ilmanvaihtokonekin olemassa jonka pitäisi asia hoitaa.

"Jees.
Enerventtiiliin olisi hyvä parannus jos siinä olisi jo valmis ohjaus esilämmittimelle tuloilman pätkimistoiminnon rinnalla

(ja extremeviherpiipertäjä esilämmittäisi ilman lämpökaivosta otetulla lämmöllä)"

Tuon esilämmityspatterin asentaminen ei minusta vaadi mitään ohjausta koneelta. Jos termostaatti asennetaan kanavaan koneen jälkeen niin silloin patteri tulee apuun vain kun koneen oma patteri ei riitä. Eli kun on pakkasta ja takkakytkentä päällä. Kaikki tarvittava tilpehööri löytyy enerventin hinnastosta (miksiköhän)

Saman tempun kai voisi tehdä magneettiventtiilin ja vesipatterin avulla. Laitetaan maapiirin mehu kiertämään esilämmitysvesipatterin kautta ja kiertoon suluksi magneettiventtiili. Nämäkin hilut löytyy enerventin hinnastosta :) Voip vaan olla että tarvikkeet kustantaa enemmän kuin tuhannen vuoden säästö :)

Pitää vielä asian antaa hautua ja katson mihin tulokseen päädyn loppujen lopuksi. Toisaalta noiden esilämmityshilppeiden lisääminen jälkikäteenkään ei ole vaikeaa.

>Aika erikoinen sijoituspaikka. Kai sille on jokin mäyräkoiraa painavampi syy.

Joo.
Mietin sen sijoitusta myös tekniseen tilaan mutta sitten ois ulkoilmatulo ja jäteilmapoisto pitänyt kulkea koko talon läpi kellariin.
Sitten mietin sen sijoitusta kodinhoitohuoneen kattoon mutta se alkoi tuntua kodinhoitohuoneen tilan hukkaamiselta eikä äänellisesti paras homma.
Loppuviimein päädyin siihen että se on näppärintä sijoittaa ullakolle kodinhoitohuoneen yläpuolelle. meille tuli iso varastoullakko ja sitä on tarkoitus käyttääkin ahkerasti joten en näe ongelmaksi käydä kerran tai kahdesti vuodessa isot pussisuodattimet siellä vaihtamassa.
LTR6:sta ois kait saanut lisäeristetyt ullakkoversion mutta hinta oli muistaakseni suolainen. Ja mun kuitenkin pitää eristää jäähdytysvärkkejä ja hemmetin isoja äänenvaimentimia siellä ullakolla -> teen sen kopin/kaapin ullakon perälle.


....


Extreme idea.
Nykyiset WCDMA (3G) tukiasemat tuottaa saunankiukaan verran lämpöä ja operaattoreille maksaa maltaita vuokrata tilaa niille vehkeille.
Kas kun ei operaattorit tarkoa ihmisille että he voisivat ilmaiseksi tuoda 3G tukiaseman tuloilmakanavaan sijoitettavaksi & maksavat sen laitteen sähkölaskun.

Bugi tietenki ois se että kesällä ois kuuma kuin meillä testilabrassa...

kuutiopelle kirjoitti:

Ihan samoja juttuja täälläkin mietitty, itse teen seuraavasti:

- takan sytytyksessä koko iv-kone sulki, meillä on hyvä veto - yläkerran takka vetää jo paine-eron takia
- takan palaessa ei käytetä liesituuletinta/KPI:tä

Ruokaa laitettessa (paistaminen pannulla) sammutan iv-koneen niin ikään. Saarekekeittiön liesikupu ei ole niin tehokas etteikö iv-kone vetäisi käryä muualle taloon. Kesällä laitan takkakytkimenkin päälle paiston ajaksi.

Minusta te "hifistelette" liikaa...iv-kone sammuksiin takan polton ajaksi. Niin tiivistä taloa ei olekkaan etteikö korvausilma riittäisi.

Koska takan vetämä ilmamäärä on pieni ja enerventtimieshän ei käytä jälkilämmitystä (pidätettyä hihitystä) niin mikä estää:

a. perhospellin poisjättö
b. perhospeltiin peukun kokoinen reikä / tai muu säätöjuttu

Älkää ottako niin helvetisti stressiä ;-)


Kuutiopelle

"Minusta te "hifistelette" liikaa...iv-kone sammuksiin takan polton ajaksi. Niin tiivistä taloa ei olekkaan etteikö korvausilma riittäisi."

Kyllä on, ihan jopa puutaloista semmoisia löytyy.

kieroliero kirjoitti:

Katselin kerran oumanin eh105 iv-säätimen manuaalia ja siinä taisi olla jäätymissuojaus myös roottorikoneille. Toteteutustapana oli muistaakseni roottorin kierrosluvun(hyötysuhteen) säätö. En tiedä millaisia koneita tarkoitat isommilla laittella enkä tiedä millaisissa laitteissa noita oumanneja käytetään, mutta vaikutti aika fiksulta vekottimelta. Hintaa on vajaa n.700e joten aika kallis kotikäyttöön. Lisäksi pitäisi itse(sähkärin) askarrella koneeseen kaikki tarvittavat liitännät. Toisaalta lisähinta ac-automatiikasta on enerventilläkin melko suuri.

Tuosta pingviinin jäätymisestä vielä sen verran etttä kone tosiaan oli pyörinyt nopeudella 1/4 ja talossa on vieläpä arviolta 70% poistoista khh,ph+s -osastolla, joten jäätymisherkkyys on huipussaan. Ehkä suurempi ilmanvaihto olisi voinut auttaa hieman. Enerventin manuaalin mukaan hyötysuhde hieman laskee suurilla nopeuksilla joten sekin auttaa pitämään roottorin sulana.

on säädin ilmanvaihtoon tai ilmastointiin.

Roottoreilla on oma säätimensä ja moottorinsa jotka roottoritoimittajat yleensä lisäävät valmiiksi roottoreihinsa. Kyseiset säätimet saavat säätöviestinsä pääsäätimeltä kuten EH-105.
Tällainen säädin/moottoriyhdistelmä saattaa on arvoltaan jotain 800-1200 €, joten ei mahdu hintansa puolesta näihin leluihin.

Onhan kaikissa halvoissakin vempaimissa, kuten Enerventissä, mahdollisuus jollain ulkopuolisella ohjauksella koje sulatukselle. Taitaa kuitenkin tulla investointi/saavutettava hyöty rajat vastaan.

PS 2m3/s on vielä roottorikokona pienehkö.

kieroliero kirjoitti:

Yksi lisäropleemi kotikoneille on tuo takkakytkin/korvausilmatoiminto. Se aiheuttaa koneelle pahemmat olot jäätymisen kannalta. Suurissa laitoksissa kai ei tällaiselle korvausilmajutuille ole mitään tarvetta? Tuntuisi että jokin keskuspölynimurin poistomäärä 100l/s ei saa minkäänlaista alipainetta aikaan jos iv-laite vaihtaa 2m3/s ilmaa

"Yksi lisäropleemi kotikoneille on tuo takkakytkin/korvausilmatoiminto. Se aiheuttaa koneelle pahemmat olot jäätymisen kannalta. Suurissa laitoksissa kai ei tällaiselle korvausilmajutuille ole mitään tarvetta?"

Itseasiassa suurissa laitoksissa ilmanvaihtokoneen läpi kulkevat tulo- ja poistoilmavirrat ovat usein täsmälleen yhtä suuret, koska rakennuksen alipaineistaminen hoidetaan WC-tilojen jatkuvasti päällä olevilla poistopuhaltimilla. Kohdepoistoja käytettäessä tulo voi olla huomattavastikin poistoa suurempi ja/tai vaihdella suhteessa poistoilmavirtaan.

Fiksuimmissa koneissa automatiikka mittaa poistoilman lämpötilaa ja kosteutta ja laskee tältä pohjalta, kuinka paljon siitä voi repiä lämpöä irti ilman LTO:n jäätymistä. LTO:n teho säädetään sitten tämän mukaan; kiekon nopeussäädöllä, kuution tapauksessa ohituspelleillä jne. On/off -ratkaisut eivät kelpaa, koska ilman LTO:n apua jälkilämmityksen tehontarve voisi olla satoja kilowatteja suurempi -> tarvittaisiin suuremmat patterit ja suuremmat kaukolämmön tilausvesivirrat.

Ei tällaisen automatiikan pitäisi tonneja maksaa, jos päästäisiin suuriin valmistussarjoihin (vrt. vaikka ilmalämpöpumput ja kaikenmaailman elektroniikkalelut). Ilmanvaihtokoneilla taitaa vain olla surkean pienet valmistussarjat, kun OKT-kokoluokan koneidenkin valmistajia on pelkästään Suomessa puolen tusinaa ja kaikilla on puolentusinaa eri mallia joista on usein vielä ainakin neljää eri versiota (vasen- ja oikeakätisillä kanavaliitännöillä, vesi/sähköpatterilla). Koneiden kasaaminenkin on suurelta osin käsityötä (mitä nyt joku automaattimasiina saattaa leikata ja rei'ittää pellit, joista kone väännetään kasaan), joten ei ihme, että hintaa tulee (tätä joku ihmetteli jossain aiemmassa säikeessä).

isoissa laitoksissa kirjoitti:

"Yksi lisäropleemi kotikoneille on tuo takkakytkin/korvausilmatoiminto. Se aiheuttaa koneelle pahemmat olot jäätymisen kannalta. Suurissa laitoksissa kai ei tällaiselle korvausilmajutuille ole mitään tarvetta?"

Itseasiassa suurissa laitoksissa ilmanvaihtokoneen läpi kulkevat tulo- ja poistoilmavirrat ovat usein täsmälleen yhtä suuret, koska rakennuksen alipaineistaminen hoidetaan WC-tilojen jatkuvasti päällä olevilla poistopuhaltimilla. Kohdepoistoja käytettäessä tulo voi olla huomattavastikin poistoa suurempi ja/tai vaihdella suhteessa poistoilmavirtaan.

Fiksuimmissa koneissa automatiikka mittaa poistoilman lämpötilaa ja kosteutta ja laskee tältä pohjalta, kuinka paljon siitä voi repiä lämpöä irti ilman LTO:n jäätymistä. LTO:n teho säädetään sitten tämän mukaan; kiekon nopeussäädöllä, kuution tapauksessa ohituspelleillä jne. On/off -ratkaisut eivät kelpaa, koska ilman LTO:n apua jälkilämmityksen tehontarve voisi olla satoja kilowatteja suurempi -> tarvittaisiin suuremmat patterit ja suuremmat kaukolämmön tilausvesivirrat.

Ei tällaisen automatiikan pitäisi tonneja maksaa, jos päästäisiin suuriin valmistussarjoihin (vrt. vaikka ilmalämpöpumput ja kaikenmaailman elektroniikkalelut). Ilmanvaihtokoneilla taitaa vain olla surkean pienet valmistussarjat, kun OKT-kokoluokan koneidenkin valmistajia on pelkästään Suomessa puolen tusinaa ja kaikilla on puolentusinaa eri mallia joista on usein vielä ainakin neljää eri versiota (vasen- ja oikeakätisillä kanavaliitännöillä, vesi/sähköpatterilla). Koneiden kasaaminenkin on suurelta osin käsityötä (mitä nyt joku automaattimasiina saattaa leikata ja rei'ittää pellit, joista kone väännetään kasaan), joten ei ihme, että hintaa tulee (tätä joku ihmetteli jossain aiemmassa säikeessä).

Lisätä roottorin nopeuden säätö vaiko esilämmitysvastus?

Jotenkin tuntuu että esilämmitysvastus ois roottorikoneessa järkebin lisä jos jäätymisestä tulee ongelmia.

Sen voisi toteuttaa edullisena lisäpakettina jos ongelma ilmenee käytön aikana. silloin ei tarvitsisi turhasta maksaa konetta hankkiessa.

Esim. LTR6 koneissa on sisällä tilaa vaikka minkälaisille laitteille.

raksaaja--sh kirjoitti:

Lisätä roottorin nopeuden säätö vaiko esilämmitysvastus?

Jotenkin tuntuu että esilämmitysvastus ois roottorikoneessa järkebin lisä jos jäätymisestä tulee ongelmia.

Sen voisi toteuttaa edullisena lisäpakettina jos ongelma ilmenee käytön aikana. silloin ei tarvitsisi turhasta maksaa konetta hankkiessa.

Esim. LTR6 koneissa on sisällä tilaa vaikka minkälaisille laitteille.

missään tapauksessa laiteta esilämmityksiä.

Jos se on sitä samaa EU5-mattoa, jota käytän pingviinissäni, niin se ei paljoa maksa. Vaihtokerran hinnaksi kalleimmillaan tulee 7 euroa. Itse vaihdan suodattimet 4 kuukauden välein. Yksi suodatinvaihtokerta kannattaa tähdätä pakkaskauden alkuun.

yksi ilmoittautui, joka laittoi koneeseensa "astma-asetukset", laita tulopuhallin ykköselle ja poisto kasille niin ei taatusti jäädy.

Niin se vaan on että LVI-suunnittelija laskee ja IV-mies asentaa ja säätää. Sitten kun ei se ollutkaan ikiliikkuja niinkuin annettiin ymmärtää niin otetaan astma-asetukset käyttöön.

"Onhan sen hyötysuhde ihan eriluokkaa kuin kiinteäkennoisella koneella."

Noilla asetuksilla...ÄLÄ UNTA NÄE! Puuttuva ilma revitään raakana joka raosta raakana suodattamattomana. Joko hengitys vinkuu...odota pari vuotta.

antamassa lämpöä tuloilmaan jos lisälämmitys on about 500W. Mutta joo tuolla säädöllä talteenotto on luokkaa 55%

että taas kirjoitti:

yksi ilmoittautui, joka laittoi koneeseensa "astma-asetukset", laita tulopuhallin ykköselle ja poisto kasille niin ei taatusti jäädy.

Niin se vaan on että LVI-suunnittelija laskee ja IV-mies asentaa ja säätää. Sitten kun ei se ollutkaan ikiliikkuja niinkuin annettiin ymmärtää niin otetaan astma-asetukset käyttöön.

"Onhan sen hyötysuhde ihan eriluokkaa kuin kiinteäkennoisella koneella."

Noilla asetuksilla...ÄLÄ UNTA NÄE! Puuttuva ilma revitään raakana joka raosta raakana suodattamattomana. Joko hengitys vinkuu...odota pari vuotta.

tuollakin astmavammaisella?
Ei se että poisto on isommalla kierrosluvulla tarkoita että poisto olisi suurempi kuin on tarpeen oikean ilmavirtasuhteen aikaansaamiseksi.
Riippuen miten ilmavirrat sopivat tehoihin nähden on monesti järkevää laittaa poisto yhtä astetta isommaksi. Sillä saavutetaan säätöedun lisäksi se etu, että painetasojen noustessa suodattimen likaantumisen vaikutus kokonaispaineessa suhteellisesti vähenee, joten ilmavirratkin muuttuvat vähemmän.

Olisi keskustelullekin eduksi, jos asiaatuntemattomat jättäisivät astmahuutelunsa vähemmälle ja toisivat jotain faktaa harhojensa sijaan.

on vikana kirjoitti:

tuollakin astmavammaisella?
Ei se että poisto on isommalla kierrosluvulla tarkoita että poisto olisi suurempi kuin on tarpeen oikean ilmavirtasuhteen aikaansaamiseksi.
Riippuen miten ilmavirrat sopivat tehoihin nähden on monesti järkevää laittaa poisto yhtä astetta isommaksi. Sillä saavutetaan säätöedun lisäksi se etu, että painetasojen noustessa suodattimen likaantumisen vaikutus kokonaispaineessa suhteellisesti vähenee, joten ilmavirratkin muuttuvat vähemmän.

Olisi keskustelullekin eduksi, jos asiaatuntemattomat jättäisivät astmahuutelunsa vähemmälle ja toisivat jotain faktaa harhojensa sijaan.

Jos opettelisit vähän luetun ymmärtämistä...eiköhän tuo kaveri keksinyt ihan itse säädellä tuota puhaltimen nopeutta.

Ottamatta kantaa astman saamiseen niin mikäli ilmanvaihto on säädetty ammattilaisen toimesta niin ei pitäisi mennä itse sörkkimään tasapainoa.

"Sillä saavutetaan säätöedun lisäksi se etu, että painetasojen noustessa suodattimen likaantumisen vaikutus kokonaispaineessa suhteellisesti vähenee, joten ilmavirratkin muuttuvat vähemmän."

Se on kyllä se tulokanavan suodattimet jotka ensimmäisenä tukkeutuvat. Tämä lisää entisestään poiston määrää, jota vielä lisää tuo itsetehty "astma-säätö". Siinä sulle faktaa harhojesi kaveriksi.

on vikana kirjoitti:

tuollakin astmavammaisella?
Ei se että poisto on isommalla kierrosluvulla tarkoita että poisto olisi suurempi kuin on tarpeen oikean ilmavirtasuhteen aikaansaamiseksi.
Riippuen miten ilmavirrat sopivat tehoihin nähden on monesti järkevää laittaa poisto yhtä astetta isommaksi. Sillä saavutetaan säätöedun lisäksi se etu, että painetasojen noustessa suodattimen likaantumisen vaikutus kokonaispaineessa suhteellisesti vähenee, joten ilmavirratkin muuttuvat vähemmän.

Olisi keskustelullekin eduksi, jos asiaatuntemattomat jättäisivät astmahuutelunsa vähemmälle ja toisivat jotain faktaa harhojensa sijaan.

Jos opettelisit vähän luetun ymmärtämistä...eiköhän tuo kaveri keksinyt ihan itse säädellä tuota puhaltimen nopeutta.

Ottamatta kantaa astman saamiseen niin mikäli ilmanvaihto on säädetty ammattilaisen toimesta niin ei pitäisi mennä itse sörkkimään tasapainoa.

"Sillä saavutetaan säätöedun lisäksi se etu, että painetasojen noustessa suodattimen likaantumisen vaikutus kokonaispaineessa suhteellisesti vähenee, joten ilmavirratkin muuttuvat vähemmän."

Se on kyllä se tulokanavan suodattimet, jotka ensimmäisenä tukkeutuvat. Tämä lisää entisestään suhteellista poiston määrää, jota vielä lisää tuo itsetehty "astma-säätö". Siinä sulle faktaa harhojesi kaveriksi.

eduksi kirjoitti:

Jos opettelisit vähän luetun ymmärtämistä...eiköhän tuo kaveri keksinyt ihan itse säädellä tuota puhaltimen nopeutta.

Ottamatta kantaa astman saamiseen niin mikäli ilmanvaihto on säädetty ammattilaisen toimesta niin ei pitäisi mennä itse sörkkimään tasapainoa.

"Sillä saavutetaan säätöedun lisäksi se etu, että painetasojen noustessa suodattimen likaantumisen vaikutus kokonaispaineessa suhteellisesti vähenee, joten ilmavirratkin muuttuvat vähemmän."

Se on kyllä se tulokanavan suodattimet, jotka ensimmäisenä tukkeutuvat. Tämä lisää entisestään suhteellista poiston määrää, jota vielä lisää tuo itsetehty "astma-säätö". Siinä sulle faktaa harhojesi kaveriksi.

ensin likaantuvat on kylläkin olosuhteista kiinni.
Mutta vahingollisempaa on, jos poistopuolen suodattimet tukkeutuvat ja talo tulee ylipaineiseksi.
Siinä sulle faktaa!

noin 1kW kirjoitti:

antamassa lämpöä tuloilmaan jos lisälämmitys on about 500W. Mutta joo tuolla säädöllä talteenotto on luokkaa 55%

En nyt äkkiseltään osaa laskea todellista hyötysuhdetta käytännössä, mutta kyllä se lienee parempi kuin tuo mainitsemasi 55%.

Tällä hetkellä koneen poistonopeus on asennossa 4 ja tulonopeus asennossa 3 (eri nopeusasetuksia 8 kpl). Kone näyttää hyötysuhteeksi 92%. Ulkoilman lämpötila on koneen mukaan -21 astetta ja jäteilman -14 astetta. Kun poistin jälkilämmityksen käytöstä, tuloilman lämpötila näyttää +16 astetta ja poistoilmalle +21 astetta.

On tosin myönnettävä, että alipaine voi olla hivenen suurenlainen, mutta niinhän se on myös jatkuvasti sulattavissa koneissakin, kun tuloilma pysäytetään ajoittain lähes kokonaan. Ei ole kuitenkaan mitään syytä nostaa paine-eroa kanavien välillä liian suureksi. Yhden pykälän ero lienee riittävä, jopa hieman suurenlainenkin kompensoimaan poistoilman suodattimen likaantumisen aiheuttamaa painehäviötä sekä estämään kennon jäätymistä ilman varsinaista sulatustoimintaa. Kyllä minulla ainakin näin talvella poistosuodatin likaantuu nopeammin kuin raitisilmapuoli. Syynä lienee liian pitkät imurointivälit taikka liian puhdas ulkoilma. :-)

Tyytyväin€n Omi$taja kirjoitti:

En nyt äkkiseltään osaa laskea todellista hyötysuhdetta käytännössä, mutta kyllä se lienee parempi kuin tuo mainitsemasi 55%.

Tällä hetkellä koneen poistonopeus on asennossa 4 ja tulonopeus asennossa 3 (eri nopeusasetuksia 8 kpl). Kone näyttää hyötysuhteeksi 92%. Ulkoilman lämpötila on koneen mukaan -21 astetta ja jäteilman -14 astetta. Kun poistin jälkilämmityksen käytöstä, tuloilman lämpötila näyttää +16 astetta ja poistoilmalle +21 astetta.

On tosin myönnettävä, että alipaine voi olla hivenen suurenlainen, mutta niinhän se on myös jatkuvasti sulattavissa koneissakin, kun tuloilma pysäytetään ajoittain lähes kokonaan. Ei ole kuitenkaan mitään syytä nostaa paine-eroa kanavien välillä liian suureksi. Yhden pykälän ero lienee riittävä, jopa hieman suurenlainenkin kompensoimaan poistoilman suodattimen likaantumisen aiheuttamaa painehäviötä sekä estämään kennon jäätymistä ilman varsinaista sulatustoimintaa. Kyllä minulla ainakin näin talvella poistosuodatin likaantuu nopeammin kuin raitisilmapuoli. Syynä lienee liian pitkät imurointivälit taikka liian puhdas ulkoilma. :-)

tuossa nuo hyötysuhteet noista lämpötiloista laskettuna. Suurempi on tuloilmahyötysuhde. Riippuu hieman siitä mitataanko lämpötilat ennen vai jälkeen puhaltimen voi noista vääntää pari prosenttia johonkn suuntaan.

kummat suodattimet kirjoitti:

ensin likaantuvat on kylläkin olosuhteista kiinni.
Mutta vahingollisempaa on, jos poistopuolen suodattimet tukkeutuvat ja talo tulee ylipaineiseksi.
Siinä sulle faktaa!

poistopuolen suodattimet tukkeutuvat ensiksi. Se nimittäin tarkoittaa talon sisällä olosuhteita, joissa nykyaikainen navetta jää toiseksi.

Heitit varmaan vitsillä tuon poistopuolen?

Noh, meillä käy siivoja joka viikko....mitä mää teirän huushollin siisteyttä olen arvostelemaan :)

Tyytyväin€n Omi$taja kirjoitti:

En nyt äkkiseltään osaa laskea todellista hyötysuhdetta käytännössä, mutta kyllä se lienee parempi kuin tuo mainitsemasi 55%.

Tällä hetkellä koneen poistonopeus on asennossa 4 ja tulonopeus asennossa 3 (eri nopeusasetuksia 8 kpl). Kone näyttää hyötysuhteeksi 92%. Ulkoilman lämpötila on koneen mukaan -21 astetta ja jäteilman -14 astetta. Kun poistin jälkilämmityksen käytöstä, tuloilman lämpötila näyttää +16 astetta ja poistoilmalle +21 astetta.

On tosin myönnettävä, että alipaine voi olla hivenen suurenlainen, mutta niinhän se on myös jatkuvasti sulattavissa koneissakin, kun tuloilma pysäytetään ajoittain lähes kokonaan. Ei ole kuitenkaan mitään syytä nostaa paine-eroa kanavien välillä liian suureksi. Yhden pykälän ero lienee riittävä, jopa hieman suurenlainenkin kompensoimaan poistoilman suodattimen likaantumisen aiheuttamaa painehäviötä sekä estämään kennon jäätymistä ilman varsinaista sulatustoimintaa. Kyllä minulla ainakin näin talvella poistosuodatin likaantuu nopeammin kuin raitisilmapuoli. Syynä lienee liian pitkät imurointivälit taikka liian puhdas ulkoilma. :-)

Säädimme itse venttiilibalanssit ja tavoite oli, että koneen tulo/poisto KESKINÄISIÄ nopeuksia ei muuteta muulla kuin takkakytkimellä tarvittaessa.

Balanssi on todennäköisesti liian poistovoittoinen jos poisto 4 ja tulo 3 , jos kone säädetty peruskäytön 4/4 tilanteessa.

Hyvin on toiminut. Nyt tosin pihalla vain -17C täällä etelässä. Näillä asetuksilla noin 80-83% hyötysuhde. Kyseessä vanha talo ja hyvältä tuntuu verrattuna entiseen "painovoimattomaan" ympäristöön. Kaikki tulon ja poiston putket menevät lämpöisessä tilassa. Ei ole jäätä näkynyt.

Jos talo ei ole hometalo, niin menee tuo 3/4 kin hätätilassa. Tekisin, itse kuitenkin karmiventtiilejä, jos 3/4 ajotarve.

mikäli... kirjoitti:

poistopuolen suodattimet tukkeutuvat ensiksi. Se nimittäin tarkoittaa talon sisällä olosuhteita, joissa nykyaikainen navetta jää toiseksi.

Heitit varmaan vitsillä tuon poistopuolen?

Noh, meillä käy siivoja joka viikko....mitä mää teirän huushollin siisteyttä olen arvostelemaan :)

esimerkiksi siellä kirjoittaja toteaa, että poistopuoli hänellä tukkeutuu nopeammin.
Esim lapsiperheiden vaatehuolto ja leikit aiheuttavat pölyä siinä määrin, ettei voi ennustaa kumpi puoli tukkeutuu ensin paitsi tietysti täydellisen tietämättömyyden antamalla vamuudella.

eduksi kirjoitti:

Jos opettelisit vähän luetun ymmärtämistä...eiköhän tuo kaveri keksinyt ihan itse säädellä tuota puhaltimen nopeutta.

Ottamatta kantaa astman saamiseen niin mikäli ilmanvaihto on säädetty ammattilaisen toimesta niin ei pitäisi mennä itse sörkkimään tasapainoa.

"Sillä saavutetaan säätöedun lisäksi se etu, että painetasojen noustessa suodattimen likaantumisen vaikutus kokonaispaineessa suhteellisesti vähenee, joten ilmavirratkin muuttuvat vähemmän."

Se on kyllä se tulokanavan suodattimet jotka ensimmäisenä tukkeutuvat. Tämä lisää entisestään poiston määrää, jota vielä lisää tuo itsetehty "astma-säätö". Siinä sulle faktaa harhojesi kaveriksi.

Poistosuodatin likaantuu aina nopeammin.
On yleistä että sen seurauksena talosta tulee ylipaineinen.

Sulla on faktat pyllyllään.

raksaaja--sh kirjoitti:

Poistosuodatin likaantuu aina nopeammin.
On yleistä että sen seurauksena talosta tulee ylipaineinen.

Sulla on faktat pyllyllään.

ovi ja ikkunaosastolla

Se IVK:n poistosuodattimen tukkeutuminen nimittäin puskee sen uloimman lasin sisäpinnan ensimmäisenä huuruun.

- raksaaja

vaikka alapuolelta kirjoitti:

esimerkiksi siellä kirjoittaja toteaa, että poistopuoli hänellä tukkeutuu nopeammin.
Esim lapsiperheiden vaatehuolto ja leikit aiheuttavat pölyä siinä määrin, ettei voi ennustaa kumpi puoli tukkeutuu ensin paitsi tietysti täydellisen tietämättömyyden antamalla vamuudella.

Minullakin poistopuoli tukkeentuu nopeammin. Erityisesti tämän huomaa talvella kun ulkoilmassa ei ole siitepölyä yms., vaan "maaseudun" ilma on melko puhdasta. Sisäilmassa sen sijaan on paljon tekstiilipölyä kun pikkutermiitit telmuavat, pedataan sänkyä ja käsitellään pyykkejä.

Suodattimien likaantuminen on hieman paikasta riippuva juttu.

kirjoitettu tuolla kirjoitti:

ovi ja ikkunaosastolla

Se IVK:n poistosuodattimen tukkeutuminen nimittäin puskee sen uloimman lasin sisäpinnan ensimmäisenä huuruun.

- raksaaja

kokemuksella sanoisin, että tulosuodatin tukkeutuu aina ensi. AINA ENSIN. Varsinkin keväällä ja kesällä se on täynnä pölyä, siemeniä, kärpäsiä, hyttysiä yms. Jos poistotukkeentuu ensin on syytä miettiä josko imuroisi talonsa ainakin kerran vuodessa.


Lisäksi usein poisto suodin on harvempaa laatua kuin tulo.

kymmenen suotimen kirjoitti:

kokemuksella sanoisin, että tulosuodatin tukkeutuu aina ensi. AINA ENSIN. Varsinkin keväällä ja kesällä se on täynnä pölyä, siemeniä, kärpäsiä, hyttysiä yms. Jos poistotukkeentuu ensin on syytä miettiä josko imuroisi talonsa ainakin kerran vuodessa.


Lisäksi usein poisto suodin on harvempaa laatua kuin tulo.

näin käymään, jollakulla toisella voi käydä ppäin vastoin.
Mitä helevetin besservissereitä tällaisessa asiassa voi olla, kun olosuhteet voivat olla aivan erilaiset.
Väitätkö että muut valehtelevat?! Kai ne nyt tietää miten heillä on tilanne paremmin kuin sinä!

sattuisi kirjoitti:

näin käymään, jollakulla toisella voi käydä ppäin vastoin.
Mitä helevetin besservissereitä tällaisessa asiassa voi olla, kun olosuhteet voivat olla aivan erilaiset.
Väitätkö että muut valehtelevat?! Kai ne nyt tietää miten heillä on tilanne paremmin kuin sinä!

Oletteko koskaan edes puhdistanut suodattimianne...kyllä tulo on aivan törkyinen verrattuna poistoon.

Meillä tosin siivotaan, eikä eletä kuin navetassa...

sattuisi kirjoitti:

näin käymään, jollakulla toisella voi käydä ppäin vastoin.
Mitä helevetin besservissereitä tällaisessa asiassa voi olla, kun olosuhteet voivat olla aivan erilaiset.
Väitätkö että muut valehtelevat?! Kai ne nyt tietää miten heillä on tilanne paremmin kuin sinä!

palkkaa vastaa, eli olin opiskeluaikoinani osa-aikainen talonmies. Kyllä siinä nyt jonkinmoinen kokemus tuli. En sinä aikana nähnyt YHTÄÄN = 0 tapausta jossa tulo olis ollut puhtaapi puoli.

tein sitä hommaa kirjoitti:

palkkaa vastaa, eli olin opiskeluaikoinani osa-aikainen talonmies. Kyllä siinä nyt jonkinmoinen kokemus tuli. En sinä aikana nähnyt YHTÄÄN = 0 tapausta jossa tulo olis ollut puhtaapi puoli.

Voitaisiinko nyt lopettaa tämänkin paskan jauhaminen ja todeta, että jompikumpi puoli likaantuu ensi?

:-)

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000051&posting=22000000023296791

vuoden keskilämpötilassa +5C on hyötysuhteen erosta johtuen n (75%-55%)/100 x 1,2 x 1 x (17C-5C) = 2,9W per ilmalitra sekunnissa roottorin eduksi. Jos ilmaa vaihdetaan 60 l/s etu on siis 174 W tai jos 100l/s 290 W. Sähkönkulutusero on ylläolevan linkin mukaan enintään joitakin kymmeniä watteja.

PS Mikä se kupla oli, joka puhkesi?

ylivoimaa kirjoitti:

vuoden keskilämpötilassa +5C on hyötysuhteen erosta johtuen n (75%-55%)/100 x 1,2 x 1 x (17C-5C) = 2,9W per ilmalitra sekunnissa roottorin eduksi. Jos ilmaa vaihdetaan 60 l/s etu on siis 174 W tai jos 100l/s 290 W. Sähkönkulutusero on ylläolevan linkin mukaan enintään joitakin kymmeniä watteja.

PS Mikä se kupla oli, joka puhkesi?

Data, joka kertoo, että hyötysuhde EI ole 80-85% vaan 52-60% ilmamäärät huomioiden:

ulko sisä tuloLTO Tuloilma Poistoilma Poistoulos         
-1,4 20,6 18,5 18,5 20,7 7,2         
-3,7 20,4 17,8 18,1 20,3 5,6         
-4,7 20,5 17,5 18,2 20,2 4,8         
-8,1 20,1 16,0 18,3 19,3 1,9         
-8,4 19,9 16,6 18,6 19,7 2,3         
-9,0 20,0 16,4 18,7 19,7 1,8         
-9,8 20,0 16,7 18,9 20,0 1,4         
-12,5 20,4 15,5 18,3 19,5 -1,0         
-12,6 20,0 15,4 18,3 19,4 -1,0         
-13,0 20,0 15,6 18,4 19,3 -1,0         
-13,1 20,3 15,4 18,2 19,4 -1,4         
-13,5 19,7 15,4 18,5 19,2 -1,1         
-14,8 19,8 14,9 18,4 18,9 -2,3         
-16,8 20,0 14,8 18,3 19,0 -3,4         
-17,5 20,0 14,2 18,0 19,1 -4,5         
-18,1 20,1 14,3 17,8 19,1 -4,8
-18,2 20,0 14,3 18,0 19,2 -5,0

se tämä Pigviinin kirjoitti:

Data, joka kertoo, että hyötysuhde EI ole 80-85% vaan 52-60% ilmamäärät huomioiden:

ulko sisä tuloLTO Tuloilma Poistoilma Poistoulos         
-1,4 20,6 18,5 18,5 20,7 7,2         
-3,7 20,4 17,8 18,1 20,3 5,6         
-4,7 20,5 17,5 18,2 20,2 4,8         
-8,1 20,1 16,0 18,3 19,3 1,9         
-8,4 19,9 16,6 18,6 19,7 2,3         
-9,0 20,0 16,4 18,7 19,7 1,8         
-9,8 20,0 16,7 18,9 20,0 1,4         
-12,5 20,4 15,5 18,3 19,5 -1,0         
-12,6 20,0 15,4 18,3 19,4 -1,0         
-13,0 20,0 15,6 18,4 19,3 -1,0         
-13,1 20,3 15,4 18,2 19,4 -1,4         
-13,5 19,7 15,4 18,5 19,2 -1,1         
-14,8 19,8 14,9 18,4 18,9 -2,3         
-16,8 20,0 14,8 18,3 19,0 -3,4         
-17,5 20,0 14,2 18,0 19,1 -4,5         
-18,1 20,1 14,3 17,8 19,1 -4,8
-18,2 20,0 14,3 18,0 19,2 -5,0

Mitä tuon oli tarkoitus kertoa?

Otetaan vaikka alin rivi,
tulo% = (14,3+18,2)/(19,2+18,2) =86,9%
poisto%= (19,2+5)/(19,2+18,2) =64,7%

Voidaan arvioida että yhtäsuurten ilmavirtojen keskimääräinen hyötysuhde on noiden puolessa välissä n 76%, mikä on juuri se mitä esim enervent kertoo sen olevankin.

nyt noin luetaan kirjoitti:

Mitä tuon oli tarkoitus kertoa?

Otetaan vaikka alin rivi,
tulo% = (14,3+18,2)/(19,2+18,2) =86,9%
poisto%= (19,2+5)/(19,2+18,2) =64,7%

Voidaan arvioida että yhtäsuurten ilmavirtojen keskimääräinen hyötysuhde on noiden puolessa välissä n 76%, mikä on juuri se mitä esim enervent kertoo sen olevankin.

esim 100l/s -5 ja sisään tulee 90l/s -18 niin hyötysuhde siis se jolla on oikesti merkitystä muuallakin kuin markkinoinnissa on 59% tuossa viimeisessä tapauksessa. Sitten kun tuohon ynnäät sen että lämmityskaudella ollaan keskimäärin noin 0 tuntumassa, ulos menee siis keskimäärin +9 asteista , niin se oikea oikea hyötysuhde joka lompakossa mitataan onkin 50% korvilla. Sinun pitää miettiä sitä, että kuinka suuren tehon tarvitset korvausilman lämmittämiseen talosta lähtevän lämpöiseksi, eli tarvitaa lämpötilaero ja massavirran ero ja saadaa se 50%.

kun ulos menee kirjoitti:

esim 100l/s -5 ja sisään tulee 90l/s -18 niin hyötysuhde siis se jolla on oikesti merkitystä muuallakin kuin markkinoinnissa on 59% tuossa viimeisessä tapauksessa. Sitten kun tuohon ynnäät sen että lämmityskaudella ollaan keskimäärin noin 0 tuntumassa, ulos menee siis keskimäärin +9 asteista , niin se oikea oikea hyötysuhde joka lompakossa mitataan onkin 50% korvilla. Sinun pitää miettiä sitä, että kuinka suuren tehon tarvitset korvausilman lämmittämiseen talosta lähtevän lämpöiseksi, eli tarvitaa lämpötilaero ja massavirran ero ja saadaa se 50%.

ei sisä'än tule 90 l/s -18 asteista vaan 90l/s 14,2 asteista, mikäli nuo luvut ovat oikein.
Nollan vaiheilla keskimäärin ulos menee 35%*(20-0) eli 7 asteista eikä 9.
Sinun pitää miettiä, mitä nuo luvut tarkoittavat.
50% noista luvuista on väärin laskettu.

kerro tarkemmin kirjoitti:

ei sisä'än tule 90 l/s -18 asteista vaan 90l/s 14,2 asteista, mikäli nuo luvut ovat oikein.
Nollan vaiheilla keskimäärin ulos menee 35%*(20-0) eli 7 asteista eikä 9.
Sinun pitää miettiä, mitä nuo luvut tarkoittavat.
50% noista luvuista on väärin laskettu.

merkkaa on ulos lähtevän ilman läpötila (jos ei hifistellä kosteudella). Jos sinä laitat talosta ulos 100l/s -5 asteista ilmaa aivan varmasti talosi haukkaa vuotona ja IV koneen kautta sen samat 100l/s -18 asteista ilmaa. Jos siis ulos menevä ilma on -5 sisällä 20 ja ulkona -18 sinulta hukkuu 13 astetta lämmöstä. Tuo 13 astetta on sitten korvattava ostoenergialla. Koneelta sisääntulevan ilman lämpötila ei kiinnosta koska siinä on mukana os koneen ottamasta sähköttehosta ja siksi sen antama lukema on laitettu myyntimiehen suuhun.

Samasta mittauspöytäkirjasta selviää, että ulos lähtevä ilma on lämmityskaudella keskimäärin 9-10 astetta. Hyötysuhde on siten 50% jos keskilämpötila on 0. Paras tapa laskea keskilämpötila on käyttää lämmitystarvelukua. Etelässä se on noin 3900-4500 haarukassa ja pohjoisessa enemmän.

ainoa mikä kirjoitti:

merkkaa on ulos lähtevän ilman läpötila (jos ei hifistellä kosteudella). Jos sinä laitat talosta ulos 100l/s -5 asteista ilmaa aivan varmasti talosi haukkaa vuotona ja IV koneen kautta sen samat 100l/s -18 asteista ilmaa. Jos siis ulos menevä ilma on -5 sisällä 20 ja ulkona -18 sinulta hukkuu 13 astetta lämmöstä. Tuo 13 astetta on sitten korvattava ostoenergialla. Koneelta sisääntulevan ilman lämpötila ei kiinnosta koska siinä on mukana os koneen ottamasta sähköttehosta ja siksi sen antama lukema on laitettu myyntimiehen suuhun.

Samasta mittauspöytäkirjasta selviää, että ulos lähtevä ilma on lämmityskaudella keskimäärin 9-10 astetta. Hyötysuhde on siten 50% jos keskilämpötila on 0. Paras tapa laskea keskilämpötila on käyttää lämmitystarvelukua. Etelässä se on noin 3900-4500 haarukassa ja pohjoisessa enemmän.

Ensiksikin kyse on laitteen, ei laitoksen hyötysuhteesta.
Toisekseen, jos ilmavirrat ovat pielessä ja ne korjataan tasapainoon, on lämpötilahyötysuhde 75-76% kuten edellä esitin, eikä lähelläkään 50%:ia.

Itse lasket poiston lämpöön ilmanvaihdon puhallinenergiaa, joka olisi siinä vaikka lämmöntalteenottoa ei olisikaan. Hyotysuhdelukemat on annettu lämmönsiirtimelle ja turha tulla vääristelemään niiden tarkoittavan jotain muuta.

mutta mutta kirjoitti:

Ensiksikin kyse on laitteen, ei laitoksen hyötysuhteesta.
Toisekseen, jos ilmavirrat ovat pielessä ja ne korjataan tasapainoon, on lämpötilahyötysuhde 75-76% kuten edellä esitin, eikä lähelläkään 50%:ia.

Itse lasket poiston lämpöön ilmanvaihdon puhallinenergiaa, joka olisi siinä vaikka lämmöntalteenottoa ei olisikaan. Hyotysuhdelukemat on annettu lämmönsiirtimelle ja turha tulla vääristelemään niiden tarkoittavan jotain muuta.

Selvä homma erot tulee siis siitä, että sinä olet kirjanpitäjä jolle on annettu tehtäväksi näyttää mahdollisimman hyvä liiketulos, jolloin kaikki ikävät asiat poistetaan laskelmasta. Minä taasen on tuotekehitys engineeri, jonka mielestä koneen / koneen kautta hukattu energia on aina kulu.

Minun COP tuolle koneelle on 0.5 ja sinun 0.75. Ja sertin mukaan X Ilto 0.6.

Totta hitossa se myyntihuikkanen hehkuttaa vaan sen kennon hyötysuhdetta kun 0.5:stö on vaikea pyyttää premium hintaa.

se tämä Pigviinin kirjoitti:

Data, joka kertoo, että hyötysuhde EI ole 80-85% vaan 52-60% ilmamäärät huomioiden:

ulko sisä tuloLTO Tuloilma Poistoilma Poistoulos         
-1,4 20,6 18,5 18,5 20,7 7,2         
-3,7 20,4 17,8 18,1 20,3 5,6         
-4,7 20,5 17,5 18,2 20,2 4,8         
-8,1 20,1 16,0 18,3 19,3 1,9         
-8,4 19,9 16,6 18,6 19,7 2,3         
-9,0 20,0 16,4 18,7 19,7 1,8         
-9,8 20,0 16,7 18,9 20,0 1,4         
-12,5 20,4 15,5 18,3 19,5 -1,0         
-12,6 20,0 15,4 18,3 19,4 -1,0         
-13,0 20,0 15,6 18,4 19,3 -1,0         
-13,1 20,3 15,4 18,2 19,4 -1,4         
-13,5 19,7 15,4 18,5 19,2 -1,1         
-14,8 19,8 14,9 18,4 18,9 -2,3         
-16,8 20,0 14,8 18,3 19,0 -3,4         
-17,5 20,0 14,2 18,0 19,1 -4,5         
-18,1 20,1 14,3 17,8 19,1 -4,8
-18,2 20,0 14,3 18,0 19,2 -5,0

Minusta tuo näyttäisi olevan kokoajan päälle 60% miten tuosta alle 60% sait laskettua

Ekselissä sain tuohon tuon poistohyötysuhteen.

ulko sisä tuloLTO Tuloilma Poistoilma Poistoulos ulko-sisä sisä-pois poistohyöty
-1,4 20,6 18,5 18,5 20,7 7,2 22 13,4 61 %
-3,7 20,4 17,8 18,1 20,3 5,6 24,1 14,8 61 %
-4,7 20,5 17,5 18,2 20,2 4,8 25,2 15,7 62 %
-8,1 20,1 16 18,3 19,3 1,9 28,2 18,2 65 %
-8,4 19,9 16,6 18,6 19,7 2,3 28,3 17,6 62 %
-9 20 16,4 18,7 19,7 1,8 29 18,2 63 %
-9,8 20 16,7 18,9 20 1,4 29,8 18,6 62 %
-12,5 20,4 15,5 18,3 19,5 -1 32,9 21,4 65 %
-12,6 20 15,4 18,3 19,4 -1 32,6 21 64 %
-13 20 15,6 18,4 19,3 -1 33 21 64 %
-13,1 20,3 15,4 18,2 19,4 -1,4 33,4 21,7 65 %
-13,5 19,7 15,4 18,5 19,2 -1,1 33,2 20,8 63 %
-14,8 19,8 14,9 18,4 18,9 -2,3 34,6 22,1 64 %
-16,8 20 14,8 18,3 19 -3,4 36,8 23,4 64 %
-17,5 20 14,2 18 19,1 -4,5 37,5 24,5 65 %
-18,1 20,1 14,3 17,8 19,1 -4,8 38,2 24,9 65 %
-18,2 20 14,3 18 19,2 -5 38,2 25 65 %

tokiinsa kirjoitti:

Selvä homma erot tulee siis siitä, että sinä olet kirjanpitäjä jolle on annettu tehtäväksi näyttää mahdollisimman hyvä liiketulos, jolloin kaikki ikävät asiat poistetaan laskelmasta. Minä taasen on tuotekehitys engineeri, jonka mielestä koneen / koneen kautta hukattu energia on aina kulu.

Minun COP tuolle koneelle on 0.5 ja sinun 0.75. Ja sertin mukaan X Ilto 0.6.

Totta hitossa se myyntihuikkanen hehkuttaa vaan sen kennon hyötysuhdetta kun 0.5:stö on vaikea pyyttää premium hintaa.

laitoksen kaikki energiantarpeen lto:n piikkin, mikä on aivan perseestä.
Huomannet muistaa puhuessasi levysiirtimistä, että niiden hyötysuhde on vastaavasti 14-16%.

Kai näitä asioita pitää voida käsitellä vääristelemättäkin, on lto jolla on ominaisuuksia , on puhaltimet, joilla on ominaisuuksia ja on koje suodatimineen, on tehty kojetta suunniteltaessa joukko valintoja ja on jollakin tapaa säädetty laitos, joka vaikuttaa saatavaan hyötyyn / kustannuksiin.
Mutta jos se on mahdotonta, so not, kuten MN sanoisi.

Minä en ole kirjanpitäjä vaan asiantuntija, mutta jos olet r&d engineer, joka ajattelee tuolla tavoin, olet väärässä tehtävässä.

mitä mitä kirjoitti:

Minusta tuo näyttäisi olevan kokoajan päälle 60% miten tuosta alle 60% sait laskettua

Ekselissä sain tuohon tuon poistohyötysuhteen.

ulko sisä tuloLTO Tuloilma Poistoilma Poistoulos ulko-sisä sisä-pois poistohyöty
-1,4 20,6 18,5 18,5 20,7 7,2 22 13,4 61 %
-3,7 20,4 17,8 18,1 20,3 5,6 24,1 14,8 61 %
-4,7 20,5 17,5 18,2 20,2 4,8 25,2 15,7 62 %
-8,1 20,1 16 18,3 19,3 1,9 28,2 18,2 65 %
-8,4 19,9 16,6 18,6 19,7 2,3 28,3 17,6 62 %
-9 20 16,4 18,7 19,7 1,8 29 18,2 63 %
-9,8 20 16,7 18,9 20 1,4 29,8 18,6 62 %
-12,5 20,4 15,5 18,3 19,5 -1 32,9 21,4 65 %
-12,6 20 15,4 18,3 19,4 -1 32,6 21 64 %
-13 20 15,6 18,4 19,3 -1 33 21 64 %
-13,1 20,3 15,4 18,2 19,4 -1,4 33,4 21,7 65 %
-13,5 19,7 15,4 18,5 19,2 -1,1 33,2 20,8 63 %
-14,8 19,8 14,9 18,4 18,9 -2,3 34,6 22,1 64 %
-16,8 20 14,8 18,3 19 -3,4 36,8 23,4 64 %
-17,5 20 14,2 18 19,1 -4,5 37,5 24,5 65 %
-18,1 20,1 14,3 17,8 19,1 -4,8 38,2 24,9 65 %
-18,2 20 14,3 18 19,2 -5 38,2 25 65 %

Sama pingviini kuin edellä. Näyttää toimivan, ei pätki. Ilma näyttää jäähtyvän putkissa ullakolla, eristettä 100 mm.

Ulkolämpö -29,5
Poistoilma 17,7
Tuloilma 12,3
Jäteilma -11,2

ainoa mikä kirjoitti:

merkkaa on ulos lähtevän ilman läpötila (jos ei hifistellä kosteudella). Jos sinä laitat talosta ulos 100l/s -5 asteista ilmaa aivan varmasti talosi haukkaa vuotona ja IV koneen kautta sen samat 100l/s -18 asteista ilmaa. Jos siis ulos menevä ilma on -5 sisällä 20 ja ulkona -18 sinulta hukkuu 13 astetta lämmöstä. Tuo 13 astetta on sitten korvattava ostoenergialla. Koneelta sisääntulevan ilman lämpötila ei kiinnosta koska siinä on mukana os koneen ottamasta sähköttehosta ja siksi sen antama lukema on laitettu myyntimiehen suuhun.

Samasta mittauspöytäkirjasta selviää, että ulos lähtevä ilma on lämmityskaudella keskimäärin 9-10 astetta. Hyötysuhde on siten 50% jos keskilämpötila on 0. Paras tapa laskea keskilämpötila on käyttää lämmitystarvelukua. Etelässä se on noin 3900-4500 haarukassa ja pohjoisessa enemmän.

Hyvä mies perustelee asiansa faktoilla, vastaväittäjä ei.

sori vaan kirjoitti:

Hyvä mies perustelee asiansa faktoilla, vastaväittäjä ei.

aivan väärässä, sorry vaan.
Täysin väärin luettu silkkaa faktaa.

olet vääntämässä kirjoitti:

laitoksen kaikki energiantarpeen lto:n piikkin, mikä on aivan perseestä.
Huomannet muistaa puhuessasi levysiirtimistä, että niiden hyötysuhde on vastaavasti 14-16%.

Kai näitä asioita pitää voida käsitellä vääristelemättäkin, on lto jolla on ominaisuuksia , on puhaltimet, joilla on ominaisuuksia ja on koje suodatimineen, on tehty kojetta suunniteltaessa joukko valintoja ja on jollakin tapaa säädetty laitos, joka vaikuttaa saatavaan hyötyyn / kustannuksiin.
Mutta jos se on mahdotonta, so not, kuten MN sanoisi.

Minä en ole kirjanpitäjä vaan asiantuntija, mutta jos olet r&d engineer, joka ajattelee tuolla tavoin, olet väärässä tehtävässä.

energiatehokuus on se mistä koneen ostajan tulisi maksaa, ei se että yksi koneen osa antaa mukavan luvun.

Jos koneen jokin osa ottaa talteen 100% energiasta, mutta joutuu käyttämään talteenotto prosessiinsa vaikkapa kaksinkertaisen määrän energiaa johonkin toiseen samaa työtä tekevään koneeseen verrattuna, niin ei se ole lopputuloksen kannalta silloin parempi.

Eli vielä kerran, ainoa varma tieto koneen energiatehokkuudesta saadaan poistoilman lämpötilasta ja määrästä. On aivan sama mikä on tuloilman lämpö. Jossain koneessa se lämmitetään erillisellä kämppärillä toisessa se lämpenee hukkalämmöllä jne.

Ja kun ei sertejä ole tarjolle laitettu niin kuutiokoneen josta serti on esittää ja joka on myös haluttu kuluttajalle julkistaa, sertin mukainen 50-60% energiatehokkuus vuositasolla vaikuttaa houkuttelevalta.


Kuten sanot, suunnittelussa on tehty joukko valintoja suodattimet, puhaltimet, kennon painehäviöt yms. Niistä se kokonaisuus syntyy ja se kokonaisuus on kyseisellä roottorikoneella oikein hyvä, mutta se kokonaisuus ei ole ollenkaan niin hyvä kuin markkinointi on onnistuneesti antanut ymmärtää.

mitä mitä kirjoitti:

Minusta tuo näyttäisi olevan kokoajan päälle 60% miten tuosta alle 60% sait laskettua

Ekselissä sain tuohon tuon poistohyötysuhteen.

ulko sisä tuloLTO Tuloilma Poistoilma Poistoulos ulko-sisä sisä-pois poistohyöty
-1,4 20,6 18,5 18,5 20,7 7,2 22 13,4 61 %
-3,7 20,4 17,8 18,1 20,3 5,6 24,1 14,8 61 %
-4,7 20,5 17,5 18,2 20,2 4,8 25,2 15,7 62 %
-8,1 20,1 16 18,3 19,3 1,9 28,2 18,2 65 %
-8,4 19,9 16,6 18,6 19,7 2,3 28,3 17,6 62 %
-9 20 16,4 18,7 19,7 1,8 29 18,2 63 %
-9,8 20 16,7 18,9 20 1,4 29,8 18,6 62 %
-12,5 20,4 15,5 18,3 19,5 -1 32,9 21,4 65 %
-12,6 20 15,4 18,3 19,4 -1 32,6 21 64 %
-13 20 15,6 18,4 19,3 -1 33 21 64 %
-13,1 20,3 15,4 18,2 19,4 -1,4 33,4 21,7 65 %
-13,5 19,7 15,4 18,5 19,2 -1,1 33,2 20,8 63 %
-14,8 19,8 14,9 18,4 18,9 -2,3 34,6 22,1 64 %
-16,8 20 14,8 18,3 19 -3,4 36,8 23,4 64 %
-17,5 20 14,2 18 19,1 -4,5 37,5 24,5 65 %
-18,1 20,1 14,3 17,8 19,1 -4,8 38,2 24,9 65 %
-18,2 20 14,3 18 19,2 -5 38,2 25 65 %

kuin koneen kautta tulee sisään. Se puuttuva osa tulee vuotona, eli sen lämpötila on sama kuin ulkolämpötila. Lisää se vielä laskuihin.

Extrapoloimalla saadaan talukkko jatkettua. Jolloin saadaan lukemia myös sille alueelle, jossa kone suurimman osan ajastaan työtä tekee.

enmmän ilmaa kirjoitti:

kuin koneen kautta tulee sisään. Se puuttuva osa tulee vuotona, eli sen lämpötila on sama kuin ulkolämpötila. Lisää se vielä laskuihin.

Extrapoloimalla saadaan talukkko jatkettua. Jolloin saadaan lukemia myös sille alueelle, jossa kone suurimman osan ajastaan työtä tekee.

ne ilamvirrat tasan sniin puhutaan vain ltokojeen arvoista, mistä on ollut kysekin, niin ei tarvitse mitään lisäillä.

kerran asiasta kirjoitti:

energiatehokuus on se mistä koneen ostajan tulisi maksaa, ei se että yksi koneen osa antaa mukavan luvun.

Jos koneen jokin osa ottaa talteen 100% energiasta, mutta joutuu käyttämään talteenotto prosessiinsa vaikkapa kaksinkertaisen määrän energiaa johonkin toiseen samaa työtä tekevään koneeseen verrattuna, niin ei se ole lopputuloksen kannalta silloin parempi.

Eli vielä kerran, ainoa varma tieto koneen energiatehokkuudesta saadaan poistoilman lämpötilasta ja määrästä. On aivan sama mikä on tuloilman lämpö. Jossain koneessa se lämmitetään erillisellä kämppärillä toisessa se lämpenee hukkalämmöllä jne.

Ja kun ei sertejä ole tarjolle laitettu niin kuutiokoneen josta serti on esittää ja joka on myös haluttu kuluttajalle julkistaa, sertin mukainen 50-60% energiatehokkuus vuositasolla vaikuttaa houkuttelevalta.


Kuten sanot, suunnittelussa on tehty joukko valintoja suodattimet, puhaltimet, kennon painehäviöt yms. Niistä se kokonaisuus syntyy ja se kokonaisuus on kyseisellä roottorikoneella oikein hyvä, mutta se kokonaisuus ei ole ollenkaan niin hyvä kuin markkinointi on onnistuneesti antanut ymmärtää.

edelleen sekaisin asioita laite ja laitos.

Kun ilmanvaihto edellyttää kojetta so puhaltimia ja puhtaustoiveet suodattimia, on esimerkiksi energiatehokkaampaa heittää suodattimet ns hevon vittuun ja parantaa siten energiatehokkuutta.
Hienoa!

Jos katsotaan komponenttitasolla asioita, periaatteessa kaikissa llto-kojeissa on suodattimet, puhaltimet jälkilämmitys ja lto-laite. Muut osat ovat useimmiten samat, vain lto-osat eroavat toisistaan.

Kun roottori on ominaisuuudeltaan ylivoimainen lto-laitteena, on siis muka väärin todeta se tosiasia.
Todella kuutiovammaista ajattelua!

ainoa mikä kirjoitti:

merkkaa on ulos lähtevän ilman läpötila (jos ei hifistellä kosteudella). Jos sinä laitat talosta ulos 100l/s -5 asteista ilmaa aivan varmasti talosi haukkaa vuotona ja IV koneen kautta sen samat 100l/s -18 asteista ilmaa. Jos siis ulos menevä ilma on -5 sisällä 20 ja ulkona -18 sinulta hukkuu 13 astetta lämmöstä. Tuo 13 astetta on sitten korvattava ostoenergialla. Koneelta sisääntulevan ilman lämpötila ei kiinnosta koska siinä on mukana os koneen ottamasta sähköttehosta ja siksi sen antama lukema on laitettu myyntimiehen suuhun.

Samasta mittauspöytäkirjasta selviää, että ulos lähtevä ilma on lämmityskaudella keskimäärin 9-10 astetta. Hyötysuhde on siten 50% jos keskilämpötila on 0. Paras tapa laskea keskilämpötila on käyttää lämmitystarvelukua. Etelässä se on noin 3900-4500 haarukassa ja pohjoisessa enemmän.

Tuon selvemmin sitä ei voi sanoa...ai niin kupla taisi sanoa POKS :)

väännetään kirjoitti:

edelleen sekaisin asioita laite ja laitos.

Kun ilmanvaihto edellyttää kojetta so puhaltimia ja puhtaustoiveet suodattimia, on esimerkiksi energiatehokkaampaa heittää suodattimet ns hevon vittuun ja parantaa siten energiatehokkuutta.
Hienoa!

Jos katsotaan komponenttitasolla asioita, periaatteessa kaikissa llto-kojeissa on suodattimet, puhaltimet jälkilämmitys ja lto-laite. Muut osat ovat useimmiten samat, vain lto-osat eroavat toisistaan.

Kun roottori on ominaisuuudeltaan ylivoimainen lto-laitteena, on siis muka väärin todeta se tosiasia.
Todella kuutiovammaista ajattelua!

Puhkesi aivovamma, kun hän huomasi että kupla puhkesi (=markkinoijat kusivat silmää).

Antakaamme kaiken henkisen tuen hänelle.

kirjoittajalla kirjoitti:

Puhkesi aivovamma, kun hän huomasi että kupla puhkesi (=markkinoijat kusivat silmää).

Antakaamme kaiken henkisen tuen hänelle.

mutta vaikuttaa ennemmin siltä, että kuutioden jäätyminen on aiheuttanut laajaa henkistä kärsimystä.
Nuohan ovat olleet tosi selkeitä ja ryhdikkäitä mielipieteitä.

1 ääni lisää kirjoitti:

Tuon selvemmin sitä ei voi sanoa...ai niin kupla taisi sanoa POKS :)

joka ei ymmärrä mistään mitään.
Vaalit ovat vasta tulossa.

enmmän ilmaa kirjoitti:

kuin koneen kautta tulee sisään. Se puuttuva osa tulee vuotona, eli sen lämpötila on sama kuin ulkolämpötila. Lisää se vielä laskuihin.

Extrapoloimalla saadaan talukkko jatkettua. Jolloin saadaan lukemia myös sille alueelle, jossa kone suurimman osan ajastaan työtä tekee.

Sisään tulee mitä tulee, sillä ei ole mitään väliä.

Vain sillä mitä menee ulos on väliä ja kaikki mitä menee ulos menee iv-koneen kautta. Vain ulos menevä on hävikkiä joka lämmittää harakoita. Sisään tulevaa ei tarvitse laskea.

Tuossa listassani on laskettu vain mitä häviää ilmanvaihdon mukana(tai paremminkin mitä saadaan talteen)

ja sitten vielä olettettavasti pieni näppäilyvirhe (tai pyöristys).

Ja kolmas virhe lienee se että nuo ilmamäärät on väärinpäin.

Neljäs virhe luultavasti se, että nuo ilmamäärät eivät pidä paikkaansa.

Viidettä virhettä en löydä.

virhehän se mättää kirjoitti:

ja sitten vielä olettettavasti pieni näppäilyvirhe (tai pyöristys).

Ja kolmas virhe lienee se että nuo ilmamäärät on väärinpäin.

Neljäs virhe luultavasti se, että nuo ilmamäärät eivät pidä paikkaansa.

Viidettä virhettä en löydä.

löysit, ilmamäärät todella on väärinpäin, eli poisto 110 L/s ja tulo 100 L/s, näppäily virhe. Ilmamäärät on mitatttu eli se virhe kuivui siinä.

pienemmälle. Ei jäädy ja säästyy oikeasti energiaa.

Itte pidän pakkasilla koneen minimillä päiväs aikaan ja nostan tehoja kun ollaan kotosalla.

pankaa sitä pinkkua pyllyyn ja ostakaa kunnon ilto