Morjens!
Voipi joutua hommammaan emännälle jonkun sikahalvan kotteron alle kauppamatkoille etc.
Kriteereinä olis:
- isohko
- turvallinen
- 4 tai 5 ovea
- suht' pieni kulutus
- takaveto
Mietiskelin että 300-sarjan Volvo voisi hyvinkin täyttää kaikki nuo kriteerit ja niitä tuntuu saavan muutamilla satasilla tätä nykyä. 200-sarjasta on edelleen tavattoman hyvät muistot mutta kolmosista heikosti kokemusta. Siis kysyn arvon Volvisteilta:
- Mitä eri malleja 300-sarjaa on?
* Saiko niitä pienempimoottorisiakin 5-ovisina?
* Oliko jotkut mallit ruiskukoneella?
* Kulutuksia?
- Valmistusvuodet?
- Paljon tollasen moottorit keskimäärin kestää?
- Oliko kaikki konevariaatiot Volvon omia vai jotain ranskalaisviritelmiä á la Renault?
- Erityisiä tyyppivikoja?
Kiitos jo etukäteen!
Henkka
300-sarjasta kysyttävää
12
1032
Vastaukset
- A/C
Hintahan noissa ei päätä huimaa, mutta kuten kaikissa vanhoissa autoissa, tarjonta on kirjavaa. Eli jos löydät asiallisessa kunnossa olevan pelin, niin hankintaan vaan. Tuossa vielä vastauksia uteluihisi.
Korimalleja löytyy 3- ja 5-ovinen luiskaperä ja 4-ovinen sedan. Taitaa löytyä ristiin kaikki kone- ja korivariaatiot.
Ruiskukoneita löytyy ainakin 2-litrasista versioista. Näissä joissakin katti, joissakin ei. Suosittelin ilman.
Ajelin aikanaan 2-litran ruiskusedanilla -88 eikä tuo kulutus mitenkään kohtuuton ollut. Matka-ajossa menee reilulla seitsemällä litralla. Kaupunkikulunki tietty isompi, mutta ei matkapainotteisen tankkausvälin kulutus yleensä 8 litraa ylittänyt.
Valmistuvuosista en sana mitään tarkkaa, mutta 70-luvun lopusta alkaen lähes 90-luvullehan noita on tainnut olla. Vuodesta -86 eteenpäin konepuolella tehty viilausta 2-litraseen. Kulutus ainakin samassa välissä pudonnut.
Koneita löytyy ainakin 1.4- ja 1.7-litraset relluviritelmät ja 2.0-litranen mylly ala volvo (B20 ja B200). Jälkimmäinen kestää vaikka maailman tappiin, jos on asiallisesti pidetty. Oma peli on vieläkin liikenteessä reilu 300 tkm ajettuna eikä koneessa esinny mitään huolestuttavaa.
Varsinaista tyyppivioista ei ole tietoa. Sähköpuoli tuntuu jotenkin hapettumisherkältä. Itselle ei kuitenkaan sattunut kohdalle mitään mistä ei olisi parilla liittimellä tai sulakkeella selvinnyt.
Suurin osa malleista taitaa muuten olla ilman ohjaustehostinta eli kannattanee katsella sellaisella varustettua mallia. Muuten on parkkipaikoilla suht raskas käänneltävä.
Pirun lämmin peli talvella, ajettavuus vähän erikoinen johtuen takapainoisesta painojakaumasta. Ei mikään "oikea" volvo, mutta paljon vastinetta rahalle.- Henkka Jii
Kiitos paljon selvittäneestä vastauksestasi!
Olisin vielä udellut jotta eikös noista ollut juuri eri variaatioita kuten 340 ja 360 tai jotakin ja ovatko ne sitten combi/sedan vai mikä ero? Ilmeisesti ovien määrä ei enää näissä mallitunnuksesta näykään?
B19 oli allekirjoittaneenkin "Palmeraattorissa" aikanaan ja passeli kone kuin vain pääseekin, tosin kahdella tuplakaasarilla ja muilla kutitteluilla oli kyllä bensankulutuskin 200-sarjan korissa yli tuplaten sen mitä sanoit ruiskulla 300-sarjassa pääsevän :-)
Tietääkö joku mistä vuodesta alkaen noita ruisku-B19:sia on 300sissa esiintynyt?
Onko noitten rellun koneitten toimintavarmuudesta tietoa - emännän köröttelyssä kun hevosvoimat ovat viimeinen asia prioriteettien listalla...
Kiitos!
Henkka
ps: onkos volvoharrastajat kasanneet jotakin sivustoa jossa on käyty läpi malleja ja valmistusvuosia sun muita speksejä? - A/C
Henkka Jii kirjoitti:
Kiitos paljon selvittäneestä vastauksestasi!
Olisin vielä udellut jotta eikös noista ollut juuri eri variaatioita kuten 340 ja 360 tai jotakin ja ovatko ne sitten combi/sedan vai mikä ero? Ilmeisesti ovien määrä ei enää näissä mallitunnuksesta näykään?
B19 oli allekirjoittaneenkin "Palmeraattorissa" aikanaan ja passeli kone kuin vain pääseekin, tosin kahdella tuplakaasarilla ja muilla kutitteluilla oli kyllä bensankulutuskin 200-sarjan korissa yli tuplaten sen mitä sanoit ruiskulla 300-sarjassa pääsevän :-)
Tietääkö joku mistä vuodesta alkaen noita ruisku-B19:sia on 300sissa esiintynyt?
Onko noitten rellun koneitten toimintavarmuudesta tietoa - emännän köröttelyssä kun hevosvoimat ovat viimeinen asia prioriteettien listalla...
Kiitos!
Henkka
ps: onkos volvoharrastajat kasanneet jotakin sivustoa jossa on käyty läpi malleja ja valmistusvuosia sun muita speksejä?taitavat tuossa sarjassa noudattaa vähän eri logiikkaa kuin nelisatasissa. Nyrkkisääntönä voi pitää, että 340:ssä on joko 1.4 tai 1.7 kone ja 360:ssä 2-litrainen. Toisaalta olen joskus nähnyt myynnissä 340 mallia 2 litran koneellakin. Alkuaikona malleista löytyi vielä tuo korimallikuvauskin 343, 345, 344(?), mutta jossakin vaiheessa pelkistyivät tuohon 340/360 muotoon.
Relluviritelmistä ei sen kummemmin ole kokemusta. Kaverilla ollut 1.4 eikä sitä juuri kiitellyt. 1.7 tuli ilmeisesti viimeisiin vuosimalleihin ja ymmärtääkseni sama kuin alkupään nelisatasissa (myös turbolla kutiteltuna). Eli tuota moottoria osaisi varmaan kommentoida parhaiten nelisatasmiehet. Itsellä tällähetkellä alla kyllä 460:n 2-litran koneella. Sekin ymmärtääkseni rellujohteinen motti. Ei ole kyllä ollut ko. koneesta pahaa sanottavaa. - .........
A/C kirjoitti:
taitavat tuossa sarjassa noudattaa vähän eri logiikkaa kuin nelisatasissa. Nyrkkisääntönä voi pitää, että 340:ssä on joko 1.4 tai 1.7 kone ja 360:ssä 2-litrainen. Toisaalta olen joskus nähnyt myynnissä 340 mallia 2 litran koneellakin. Alkuaikona malleista löytyi vielä tuo korimallikuvauskin 343, 345, 344(?), mutta jossakin vaiheessa pelkistyivät tuohon 340/360 muotoon.
Relluviritelmistä ei sen kummemmin ole kokemusta. Kaverilla ollut 1.4 eikä sitä juuri kiitellyt. 1.7 tuli ilmeisesti viimeisiin vuosimalleihin ja ymmärtääkseni sama kuin alkupään nelisatasissa (myös turbolla kutiteltuna). Eli tuota moottoria osaisi varmaan kommentoida parhaiten nelisatasmiehet. Itsellä tällähetkellä alla kyllä 460:n 2-litran koneella. Sekin ymmärtääkseni rellujohteinen motti. Ei ole kyllä ollut ko. koneesta pahaa sanottavaa.Ihan hyvät kokemukset 360 2.0L porrasperästä (4 ov). 300tkm ajettunakin toimi loistavasti. No sisäänajettuhan Volvon 2.0L kone 300-sarjan pikku kopassa on noilla km ;)
Kulutusta ei tarvitse pelätä, matka-ajo 7 pintaan ja allekkin (kaasari). Muistelisin ohjekirjan luvanneen vielä reilusti pienempiä lukemia 2.0L.
A/C :n mainitseman takapainoisuuden takia, autolla pääsee huonojakin teitä talvisin kulkemaan. Ei ole heti sutimassa.
Rumiahan vanhat pikku-Volvot on mutta jos tod. halvalla saat 80 luvun lopun 2.0L niin kannattaa harkita. Itse jättäisin 1,4 - 1,7 ja varsinkin 1,7 turbon ostamatta.
Toisaalta, jos hynkkyä löytyy hieman enemmän niin 200 ja 700 saa turvallisemman kulkijan... - Mobi
Henkka Jii kirjoitti:
Kiitos paljon selvittäneestä vastauksestasi!
Olisin vielä udellut jotta eikös noista ollut juuri eri variaatioita kuten 340 ja 360 tai jotakin ja ovatko ne sitten combi/sedan vai mikä ero? Ilmeisesti ovien määrä ei enää näissä mallitunnuksesta näykään?
B19 oli allekirjoittaneenkin "Palmeraattorissa" aikanaan ja passeli kone kuin vain pääseekin, tosin kahdella tuplakaasarilla ja muilla kutitteluilla oli kyllä bensankulutuskin 200-sarjan korissa yli tuplaten sen mitä sanoit ruiskulla 300-sarjassa pääsevän :-)
Tietääkö joku mistä vuodesta alkaen noita ruisku-B19:sia on 300sissa esiintynyt?
Onko noitten rellun koneitten toimintavarmuudesta tietoa - emännän köröttelyssä kun hevosvoimat ovat viimeinen asia prioriteettien listalla...
Kiitos!
Henkka
ps: onkos volvoharrastajat kasanneet jotakin sivustoa jossa on käyty läpi malleja ja valmistusvuosia sun muita speksejä?osoitteesta: www.volvolandia.com, tilastojen lisäksi paikalla harrastajien asiantuntemus forumilla.
3x0:sta sen verran, että takapyöräluisun hallitseminen talvikelillä vaatii varmaankin nopeita refleksejä 240 lyhyemmästä akselivälistä johtuen. Ko. malli ei näinä Saksantuonnin päivinä ole kyllä hinnalla pilattu.
- ...............
Ihan hyvät kokemukset 360 2.0L porrasperästä (4 ov). 300tkm ajettunakin toimi loistavasti. No sisäänajettuhan Volvon 2.0L kone 300-sarjan pikku kopassa on noilla km ;)
Kulutusta ei tarvitse pelätä, matka-ajo 7 pintaan ja allekkin (kaasari). Muistelisin ohjekirjan luvanneen vielä reilusti pienempiä lukemia 2.0L.
A/C :n mainitseman takapainoisuuden takia, autolla pääsee huonojakin teitä talvisin kulkemaan. Ei ole heti sutimassa.
Rumiahan vanhat pikku-Volvot on mutta jos tod. halvalla saat 80 luvun lopun 2.0L niin kannattaa harkita. Itse jättäisin 1,4 - 1,7 ja varsinkin 1,7 turbon ostamatta.
Toisaalta, jos hynkkyä löytyy hieman enemmän niin 200 ja 700 saa turvallisemman kulkijan...- Henkka Jii
Juu emännän kannalta kun tärkein ominaisuus on pieni kulutus niin se karsii sikahalvat 200-sarjalaiset (ja satanelikymppiset) pois mahdollisten kärryjen listalta.
Toisaalta meikäläisen mielestä se 6000-8000km mitä meillä kakkosautolle tulee - ja siitäkin iso osa mun toimestani - se nyt pitäis olla ihan yks ja sama mitä se vie vaikka veekasilla jyristelis.
Nooh ostetaan eukolle pihi kärry niin ei sitten kitise sitä tankatessaan :-)
Kiitti infosta, hyvä tietää ettei tuo kaasariversiokaan tuon enempää niele.
Henkka
"Neliovinen Amazon olis pop" - ................
Henkka Jii kirjoitti:
Juu emännän kannalta kun tärkein ominaisuus on pieni kulutus niin se karsii sikahalvat 200-sarjalaiset (ja satanelikymppiset) pois mahdollisten kärryjen listalta.
Toisaalta meikäläisen mielestä se 6000-8000km mitä meillä kakkosautolle tulee - ja siitäkin iso osa mun toimestani - se nyt pitäis olla ihan yks ja sama mitä se vie vaikka veekasilla jyristelis.
Nooh ostetaan eukolle pihi kärry niin ei sitten kitise sitä tankatessaan :-)
Kiitti infosta, hyvä tietää ettei tuo kaasariversiokaan tuon enempää niele.
Henkka
"Neliovinen Amazon olis pop"Vaikka oma 2.0 kaasari oli matka-ajossa erittäin pieni ruokainen.
Täytyy muistaa, että kaupungissa saanee kulutukseen lisätä ainakin 2 litraa.
Toinen seikka 300 ollessa 15 vuotiaita, yhä harvempi auto on enää priima säädöissä / kunnossa... Joten kulutus voi olla mitä sattuu.
Ruisku voisi olla varmempi vaihtoehto...
Itse en harkitsisi 300 muuta kuin volvon 2.0 koneella. Jos pienempi koneinen 300 houkuttaa, vaihda merkkiä.
Taatusti saat luotettavamman, taloudellisemman, suorituskykyisemmän vanhasta japsista, esim. 1,6 sunnystä. Usko pois !!! - Henkka Jii
................ kirjoitti:
Vaikka oma 2.0 kaasari oli matka-ajossa erittäin pieni ruokainen.
Täytyy muistaa, että kaupungissa saanee kulutukseen lisätä ainakin 2 litraa.
Toinen seikka 300 ollessa 15 vuotiaita, yhä harvempi auto on enää priima säädöissä / kunnossa... Joten kulutus voi olla mitä sattuu.
Ruisku voisi olla varmempi vaihtoehto...
Itse en harkitsisi 300 muuta kuin volvon 2.0 koneella. Jos pienempi koneinen 300 houkuttaa, vaihda merkkiä.
Taatusti saat luotettavamman, taloudellisemman, suorituskykyisemmän vanhasta japsista, esim. 1,6 sunnystä. Usko pois !!!No kyllä saa paljon virrata vettä Tonavassa ennen kuin tämän talouden autotallista yhtään idän ihmettä löytyy.
Puhumattakaan että saadakseen takavetoisen japsin joutuu käytännössä ulottamaan hankinnan museoikäisiin kärryihin jotka ovat etupainoisina kevytperäisinä lähinnä hengenvaarallisia Suomen talvessa. Ja edelleenkään korostaisin että suorituskykyinen pirssi nyt tällä kertaa EI ole millään muotoa haussa vaan turvallinen ja kohtuullisen tilava takavetoinen nelivetoinen auto. Mielellään kohtalaisen pieniruokainen ja ennen kaikkea sikahalpa muutaman satasen kottero jonka voi lahjoittaa rompparille tai peltoautoksi sitten kun ei jaksa sitä enää korjailla / kun siitä hajoaa jotakin liian arvokasta / kun sitä ei saa katsastuksesta läpi hitsaamatta siihen 17 neliötä peltiä. :-)
200-sarjan Volvo oli "eri kiva" ja yksi pitkäaikaisimpia autojani - pakko sillä oli sitten ajaakin kun oli kovalla vaivalla uusiksi rakentanut - joten takavetokauden Volvo halpis-kakkos-vara-autona kuulostaa ihan hyvältä.
Henkka
"Harmi että Saabit ovat etuvetoisia, joku 900i voisi olla kanssa hyvä peli"
- Kokemusta neljästä
Neljän 300:sen kokemuksella. 2-litrainen kuluttaa runsaasti ja tekee perän vielä keyemmäksi kuin muilla. Tarpeettoman iso koriin nähden. 1,7-l. epätaloudellinen ja kokonaisuutena huonot ominaisuudet (alakierrosten sitkeys onneton). Isoin öljytilavuus kaikista. 1,4 on paras, ei raketti, mutta muunliikenteen tahdissa pysyy, maantiellä kesällä kulutus 6,5-7 l, talvella kaupungissa 9,5 l. Viimeisellä ajettu 203 000 eikä koneelle tehty muuta kuin öljykopantiiviste vaihdettu, muista osista jäähdytin,laturi ja startti. Erittäin pieni kääntöympyrä, takaistuinmukavuus hyvä kahdelle, hyvä näkyvyys ulos joka suuntaan, vars.sedanissa, jonka tavaratilakin aika hyvä. Helmapellit ruosteherkät, lämppärin teho riittää noin -18 asteeseen. Hyvä ohjaamoergonomia, mutta istuin voi tuntua joillekin pieneltä. Vaimo tykkää kunlyhytkin näkee hyvin ulos joka suuntaan, silti isomman auton tuntu. Juuri tuli heitettyä 1850 km Lapinreissu ja pelasi kuin ihmisen mieli. Valot ovat vain käyneet heikoiksi.
- .
.
- Jönsson
Malleja: 343, 345, jotka noin vm. 75 - 80. Ensin vain 1,4, sitten myös 2,0. Viimeinen numero kertoo ovien määrän.
340: 1,4-litraisia, sitten rinnalle 1,7 litrainen ja 1,6-Diesel. Sedaneita ja viistoperiä.
360: 2,0 joko kaasarilla tai ruiskulla. Kaikki ovivaihtoehdot. Tekniikka aika erilaista kuin 340:ssä: kardaani, jarrut, bensatankki... hämmästyttävän paljon eri peli, mutta en tiedä, onko parempi. Arvostetumpi kuitenkin.
300-sarjalaisen plussat ja miinukset:
Hyvät ajo-ominaisuudet, Dedion-akseli ja vaihdelaatikko taka-akselin päällä kuin Alfa Romeossa. TM:n sanoin: luultavasti maailman paras tehostamaton ohjaus.
Hyvä ajoasento, riittävä istuinkorkeus, kohtuulliset tilat
Ketterä
Hyvin pidettynä kestävä
Näitä on aina saanut halvalla
- ruokoton käyttö jättää heti jälkensä heppoisiin materiaaleihin
- kulutus voisi olla pienempikin
- osat kalliimmat kuin 240:ssä eikä piraattiosia niin hyvin tarjolla
Heikot kohdat:
- lasinpyyhkijäin vivusto
- kynnykset takaoven alla (saumakohta, joka ruostuu)
- laturi, vesipumppu, startti uusittava 150 t.km:n välein.
- käsijarru on teoreettinen
- sisäverhoilu on pahvia
- vanhemmissa vivut jäävät rukkasmiehen käteen
Muuta: Sedan on ehdottomasti parempi. Kori on jäykempi, parempi ajaa, helisee vähemmän, isompi tavaratila, isompi pääntila takana... Eikä sen viistoperän penkitkään kovin nätisti käänny, irtoavat ennemmin.
Vm -86 tuli eräitä uudistuksia, mm. sivutörmäyssuojat oviin. Samalla mielestäni laatu koheni.
Kokemuksia:
340 DL 1,4 5-ov. variomatic vm. -83. Osin auton 90. Pohjalla oli 135 000. Aito oli huonosti pidetty ja halpa. Luultavasti puuttui kilometrejä. Mutta hyvä ajaa ja hyvät istuimet. Kulutus 9-10/100 km. Milloin variomaatti sattui pelaamaan, oli todella kiva auto, vaikka helisi kuin lapsen lelu. Pikku-Volvot on tehty pahvista ja ne eivät kestä kovaa käsittelyä. Tästä hajosi moottori jossain vaiheessa. Myin pois -94. Mittarissa tuolloin 190 000. Oli jo aika huono.
Volvo 340 DL 1,4 4-ov vm. -87. Ostin v. -94. Pohjalla 90 000. Todellinen helmi. Ollut uudesta Volvon huoltomiehellä. Tumman sininen, muutama lisävaruste ja hienon näköinen. Moni luuli uudeksi. Aivan merkityksettömiä vikoja. Hyvin toimi. Huippunopeus lähes 180 km/h! (Mitätön mittarivirhe, kuten kaikissa näissä). Kulutus 8-9/100 km. Myin -97. Oli ajettu tuolloin 180 000 km. Tankki vähän vuoti. Muuten priima. Hyvät pellit. Yllättävän ripeä liikkumaan. Uskalsin myydä tutulle, joka ei ole valittanut.
Volvo 340 GL 1,7 5 ov. vm. 88. Ostin -97. Pohjalla 130 000 km. Hieno kunto, GLT-look. Kolmas kolmesatanen alle, nyt isommalla koneella. Kokeiltu on kaksilitraisiakin, mutta tämä on paras kone pikku-Volvon keulalle. Kiihtyvyys käytännössä kaksilitraisen luokkaa, mutta bensankulutus pieni, 7-8/100 km. Ominaisuuksiltaan nykyaikainen kone. Ottaa kierroksia herkästi. Huonoin lämmityslaite, johtuu ehkä liian isosta vesitilavuudesta. Myin velimiehelle -98. Oli tuolloin ajettu 180 000 km. Velimies myi tämän 2001 tutulleen. Oli ajettu 240 000 km. Auto on edelleen päivittäisessä käytössä ja näyttää autolta. Käynnistysvaikeuksia oli jo vähän ilmennyt velipojan aikana. Kaasari kulunut eikä oikein pysy säädöissä.
Sitten siirryinkin Alfan ratin taa - ja kivaa on ollut sielläkin.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Persujen kannatusromahdus ilahduttaa
Siin' ei hyvä häviä. Luotto parempaan tulevasuuteen alkaa taas palautua.1654605Avopuoliso, mies-/naisystävä vai mikä?
Kävin eilen irl keskustelun, joka jätti minut pohtimaan seuraavaa ... millä nimityksellä kutsua henkilöä, jonka kanssa o1983311Pitkän päivän ilta
Tarina elämättömästä miehestä, jonka elämän täytti velvollisuudentunto. Pikkutarkka, huolellinen, hyvällä katsottu, miel1562902Huvittava ilmiö: Vasemmistolaiset uskoo sokeasti SDP:n parantavan heidän
elämäänsä, jos demarit johtaa seuraavaa hallitusta (Kyse on siis palstan vasemmistolaisista) Totuus on toinen, nimittäi1132891Riikka ohoi! Saksa alensi bensaveroa, missä euron bensa?
Perussuomalaisten yksi vaalilupauksista oli euron bensiini suomalaisille autoilijoille. Ei ole näkynyt. Jopa vasemmis402829Tulipalo rivitalossa, tuhoutuu täysin
Kainuun pelastuslaitos sai hieman puolenyön jälkeen maanantaina ilmoituksen rivitalon huoneistossa syttyneestä tulipalos462188Miksi Kuhmolaiset on niin nyrpeä ilmeisiä?
Miksi suurin osa (ei onneksi kaikki) on niin typääntyneen näkösiä elämäänsä? Tuijotetaan toisia pahansuopaisesti ja kat132127Totuus sattui demareihin, vaativat asiallisen jutun poistoon
ja oli vielä suosittu, mutta kun demarit tarpeeksi valittivat, niin poistettiin. Raukkamaista toimintaa. Eli siis juttu552015En selvinnyt ilman naarmuja
Vaikka ehkä kuvittelin sen olevan ilmoitusluonteinen asia, jonka jälkeen kaikki palaa entiselleen ja ilma puhdistuu. Naa131915Kyllä, maata ei halua puolustaa nimenomaan punavihreän puolen edustajat
"Esimerkiksi maanpuolustushenki on keskimääräistä alempana naisten, arvoliberaalien, heikossa taloustilanteessa olevien661469