Kun olen väsynyt kaikkeen,
kun elämän syvät uurteet
painavat ihollain
silloin läsnäoloasi kaipaan
olisit todellisempi kuin minä.
Kuunkehrä kasvoillasi
syleilyssäsi heräisin
olisin, olisin jälleen.
Enkä ainoallakaan sanallani
pystyisi kyllin kertomaan
humalluttavan hellyytesi
uudelleensyntymiseeni saattavaa voimaa
en !
Vasta silloin
kun pystymme aistimaan
toistemme sykähtävät liikkeetkin
vasta silloin
voimme olla odottamatta
kaipaamatta enää mitään.
Silloin ja aikamme lopun
kiittäisimme vain Luojaa,
elämästä joka olisi meissä
uurteemme painoitta vastakkain
Silloin vasta
voisimme sanoa ääneen
rakkaus on.
kun elämän syvät uurteet
painavat ihollain
silloin läsnäoloasi kaipaan
olisit todellisempi kuin minä.
Kuunkehrä kasvoillasi
syleilyssäsi heräisin
olisin, olisin jälleen.
Enkä ainoallakaan sanallani
pystyisi kyllin kertomaan
humalluttavan hellyytesi
uudelleensyntymiseeni saattavaa voimaa
en !
Vasta silloin
kun pystymme aistimaan
toistemme sykähtävät liikkeetkin
vasta silloin
voimme olla odottamatta
kaipaamatta enää mitään.
Silloin ja aikamme lopun
kiittäisimme vain Luojaa,
elämästä joka olisi meissä
uurteemme painoitta vastakkain
Silloin vasta
voisimme sanoa ääneen
rakkaus on.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ne särmät kun on hiottu,
harmoonisuuss vallitsee.
Pitkän yhteisen taipaleen ,
sen myötä toinen kuin avoin kirja.
Sen itse koin,ylimääräinen
vaisto ,mitä miehen sisällä oli.
Runossas kypsän viinin maku.
"Silloin ja aikamme lopun
kiittäisimme vain Luojaa,
elämästä joka olisi meissä
uurteemme painoittain vastakkain".
Tuohon vielä .
Edesmennyt harvoin lauloi,
mut joskus .
"Rupsahda rauhassa rakkaani".
Rakastakaa toisianne ,niin kauan
kun saatte toisenne pitää.
Tämä on minun sanomani.Liisa
Kun elämän särmät on hiottu, sen myötä tulleet
murheet " uurteet " siliää ja kun ihminen löytää
rakkauden toisen kanssa, toisen pystyy tuntemaan
lähes tietämään ja aistimaan hänen sanansa ja
liikkeensä - rakkaus on sellaista.
Kypsän viinin maku varmasti tulee iän myötä,
se siirtyy teksteihini mitä todennäköisimmin
useimpiin.
" Rupsahda rauhassa rakkaani " on oivallinen
ja rakastavan sanoma.
Lämmin kiitos Liisa sinulle, me olemme kokeneet
jo niin paljon näihin vuosikymmeniimme, sinä ja
minä.
Hyvää viikonloppua.
Tuossa runossasi on takuuvarmasti
viisaita ajatuksia...
siis jälleen :)
Onhan siinä, ken ne oivaltaa - ei näämmä
kovinkaan moni ole niitä ymmärtänyt, kai ?
Lunta on jälleen tullut, ei kun kolaamaan.
Sinä sen osaat. Ihanaa,,,,,,,,,,lumipyryistä iltaa
kiitos sinullekkin.
Juu, onhan tuota tullut kiitettävästi.
Leppoisaa viikonvaihdetta.
Kovin taas on syvällistä
tekstiä, hyvää sellaista!
Talvinen pvä uusineen
haasteineen edessä..eiku
'sarvista' vain kiinni! :)
Mukavia touhuja pvääsi, R ! :)
niin, elämä antaa aiheita syvällisiin teksteihin
ja rakkaus moninaisine kiemuroineen.
Kiitos myös sinulle.
Jo vain, lumitöihin tästä on sännättävä tuota
pikaa, varmaan sielläkin.
Harrastukset taitaa sinua kutsua, joten luomis-
intoa kovasti.
silloin...
löysit sanoja, joita mietin ja pohdin...
yritän löytää ..
annoit ajateltavaa..
ei mulla kommentoitavaa oo...
60:)
hyvä niin, jos annoin ajateltavaa.
Ehkä " vasta silloin " on vain ja ainoastaan
runossa rönsyilyä, ei välttämättä totisinta
totta. Todellisuudessa rakkauden tunnustaa ja
läsnäolon voi aistia huomattavasti aiemmin. Minä
vain näissä runoissani en ehkä ajattele kaikkea
loppuun asti :(
Mutta, kommentoithan sinä :)
Kiitos myös tästä.