Näin ihana asia kuin netti-yhteys, ei voi jatkua loputtomasti
Huomatteko kuin harmittaa kun se ei aina toimi.
Mitä teemme kun se tukkeentuu , häiriintyy tai lakkaa toiimasta
Elämää ilman netti-yhteyksiä????
Huomatteko kuin harmittaa kun se ei aina toimi.
Mitä teemme kun se tukkeentuu , häiriintyy tai lakkaa toiimasta
Elämää ilman netti-yhteyksiä????
Vastaukset 9
Vanhimmat
Sitten varmaan palaamme "vanhaan hyvään aikaan". Kirjoittelemme kirjeitä, soittelemme, käymme kylässä. Ei se maailma netin katumiseen lopu. Hauskaahan tämä tietysti on ja joskus jopa hyödyllistä, paljon tietoa löytyy. Ja ajanvietettä, mutta emmeköhän pärjäisi ilmankin. Tulisi muuta tekemistä tilalle.
Kyllä jo kahden viikon pituinen nettikatko aiheutti ongelmia:
1. Sisarusten välinen tietokatko tärkeässä asiassa.
2. Maksujen viivästyminen, viivästymissakot, yms.
Onhan niitä, pitkälti netin aiheuttamia, mutta silti: on se niin mahottaman hyvä!, jos toimii.
Jos on pakko niin voi elellä näin eläkeläisenä luonnon rytmin mukaan. Jos on pimeää, nukkuu. Olen huomannut, etten paljoa katso televisiota enkä kuuntele radiota. Työssäollessani en ehtinyt. Ehken tulee haettua elävää suraa enemmän.
Minulle se olisi kova isku.
erilainen, kun mieheni kuoli. Tietyillä aineellisilla asioilla ei ole merkitystä. Rupesin oikein ajattelemaan asiaa ja niin se on. Se luopuminen oli niin tuskallinen, että nämä jutut ovat pieniä. Näistä nykykeksinnöistä autosta luopuminen tulee olemaan kivuliainta, elämäni muuttuisi suuresti. Rupesin ajattelemaan asiaa, kun ikätoverini näkö alkoi heikentyä niin, ettei kohta saa ajolupaa enää. Realistina täytyy vain todeta, että luopumisia tulee olemaan.
Itse asiassa voisi olla hyvä asia, että tämä kaatuisi. Olisi pakko iäkkäämpienkin oppia tulemaan toimeen ihmisten kanssa luonnollisella tavalla, silmäkkäin. Sitä ei ihan niin helposti sitten viljelläkään ilkeyksiä päin naamaa - vai kuinka? Tuntuu, että useimpien tänne kirjoittavien ongelma ovat juuri aitojen suhteiden puuttuminen. Hankkikaa niitä mieluummin kuin tyhjänpäiväisiä kommentteja. Ette te pelkillä nettiyhteyksillä pitkässä juoksussa tule toimeen, eläviä, kosketeltavia ihmisiä tarvitaan. Nämä "netti-ihmiset" ovat kuka mitäkin, sanaa aito tuskin meistä tai heistä voi käyttää. Jos jotkut kuitenkin haluavat koko elämänsä sadussa viettää, niin itkekää sitten etukäteen sitäkin,onhan se kamalaa, jos satumaailma katoaa ja joutuu elävän elämän kanssa tekemisiin.
Kyllä minä ainakin olen aivan aito. Ja olkoonkin, että tämä on jonkinlainen satumaailma. Eiköhän aikuisetkin tarvitse satuja, ainakin joskus. Sitäpaitsi tämä on hauskaa ja hauskuuttakin tarvitaan. Mutta ei minun maailmani kaatuisi netin kanssa. Aukko tietysti jäisi, mutta sekin täyttyisi varmaan melko pian.
Nyt kun taidan olla vanhempi nuorukainen,
on yllättävän paljon nuoria jotka tahtovat keskustella kanssani kaupassa linja-autossa.
Oletteko itse sitä huomanneet?
Me voimme puhua näin keski-iän kynnyksellä,
mistä asiasta vaan kenen kanssa tahansa.
juttelemaan kenen kanssa vain.
Jos nettiyhteys katkeaa voisi kirjoitella mutta ei tiedä mihin lähettää ja vastauksen saamiseen kuluu viikkoja.
Ei ole toista konstia jossa voisi tutemattomalle ihmiselle jutella kun tutulle ystävälle.
Tunnetaan kyllä kirjoitusetn kautta.Kyllä tämä on erikoista mutta kaikki loppuu aikanaan on sellainen tuntuma.