Euribor 0-1% vuosina 2012-2015

Kuplan jälkeen ajaudutaan lamaan ja DEFLAATIOON. Korot laskevat lähes nollaan.

Mitäs sitten sanotte?
22892
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 22

Vanhimmat

pankit alkavat maksamaan kun korot menee miinukselle!tämä on aivan uskottavaa satua!

Äänestä

mites toi deflaatio hoidetaan näin euroaikaan?

olisko ehdotuksia?

Äänestä

mennään niin korothan nousee ja lujaa.....
Asuntojen hinnat tulee silloin alas kun markkinat on muutenkin hiljaiset..
eikö???

Äänestä

Välittäjämies tiesi miten homma etenee. :)

Kerroppa vielä mikä on korkotaso vuonna 2020 niin tietää lukitseeko nyt 10v kiinteään n. 2,5%?

Äänestä

Ja kaikilla tamankin palstan lukijoilla on satavarma tyopaikka kavi taloudessa miten tahansa.

Äänestä
  • Mutta näillä täällä mouhoavilla luuserirommareilla ei työpaikkaa edes ole. Ilkkuvat ja raakkuvat täällä. Päiväunissaan ostavat sitten romelin jälkeen touhutonneilla asunnot köyhtyneiltä 'muuleilta' pois.

    Äänestä

No minä en usko että tässä mihinkään deflaatioon päädytään. Ei ainakaan siinä mielessä deflaatioon että tavaroiden numeraaliset hinnat lähtisivät laskuun, taantuma kyllä voi jatkua pitkäänkin. Uskon että ongelmia tullaan taantumassa ratkomaan paljolti yhtäältä setelipainoilla tai uudella velkarahalla ja toisaalta verotusta kiristämällä, mitkä molemmat nostavat hintoja ja pitävät inflaatiota yllä taantumasta huolimatta.

Äänestä

Uskomattoman hyvin veikattu viisi vuotta sitten! Korkotaso veikattu täysin nappiin. Se toinen puoli veikkausta tosin meni metsähallituksen puolelle. Deflaation sijaan on edelleen inflaatio ja vieläpä kiihtyvä sellainen.

Anyway, fiksu oli hän, joka osti asunnon vuonna 2007.

Äänestä
  • Varsin hyvä yhdistelmä tämä että korot ovat olemattomat ja inflaatio pienehkö / normaali. Inflaatiokaan ei vielä ole kova, mutta korot lähes nollassa. Nollakorot ja deflaatio vasta perverssi tilanne olisikin taloudessa, mutta sekin kai olisi mahdollinen nyt ellei elvytystä oltaisi aloitamassa rahaa painamalla, mikä kääntää deflaation inflaation puolelle. Öljyn ja kullan hinta toki nousevat, ruuan hinta vaihtelee sen mukaan minkälainen sato tulee milloinkin / sääolot maailmanlaajuisesti yms., tosin ruuan hintaa on alkanut nostaa myös raaka-ainepörssien pelaaminen ja futuurit ruuan suhteen. Moni ruoka-aine on jo pörssin raaka-ainepelaamisen kohteena, vaikkapa sitten maissi, riisi tai vilja. Tuo nostaa ruuan hintaa maailmanlaajuisesti. Muuten ruuankin hinta olisi laskussa.

    Melkein kaiken muun hinta laskeekin paitsi ruuan, energian/öljyn ja kullan ja asuntojen. Elektroniikka, kulutustavarat, vaatteet, kaikki muu mitä kaupasta ostetaan paitsi ruoka halpenee koko ajan, ruoka pysyy samassa suunnilleen kun toiselta puolelta painaa deflaatio ja toiselta muut ruuan hintaan vaikuttavat tekijät, asuntojen hinta on melko vakaa / vähäisessä nousussa, matala korkotaso ja kalliit rakentamiskustannukset / kallis työn hinta nostavat asuntojen hintoja ja arvoa.

    TV:t, tietokoneet, kengät, liimat, naulat, kellot, GPS-laitteet, kalastusvälineet, autot, paperi, puhelimet, lamput, multa, siemenet, olut, ämpärit, lapiot, lämpömittarit, housut, paidat, napit, printterit, CD:t, DVD:t, tuolit, naulakot, hyllyt, kaapit, kirjat, lehdet, valokuvakehykset, huonekasvit, radiot, kuulokkeet, sohvat, matot, renkaat, jäähdytinnesteet, öljyt, maalit, soittimet, tyynyt, peitot, puutarhakalusteet, grillit, auton akut, mikroaaltouunit, pesukoneet, pesuaineet, WC-raikastimet, vessapaperi yms. yms. halpenevat reaaliarvoltaan koko ajan, aina vain vähemmän täytyy tehdä töitä kyetäkseen ostamaan tätä tavaraa itselleen, tässä se deflaatio näkyy.

    Siis: nollakorot ja halpenevat tavarat lukuunottamatta asuntoja, energiaa/öljyä ja kultaa sekä ruokaa.

    Jos ostat nyt tv:n tuhannella eurolla niin saisit sen saman tv:n 2 vuoden kuluttua 600 eurolla, siis ostamatta jättämisellä säästät 400 euroa, 20% vuodessa. Sitä se deflaatio on. Jos otat lainaa 1000 euroa ja jätätkin sen tv:n ostamatta ja maksat lainasta korkoa 1,5% niin 2 vuodessa maksat siitä lainasta korkoa vain 30 euroa. Tämä ei ole talouden kannalta kestävää. Kulta, öljy/energia, asunnot ja ruokaan liittyvät sijoituskohteet ovat eräitä varmimpia.Puhdas vesi ja sota / aseteollisuus myös jatkossa / pitkällä tähtäimellä Etenkin kun inflaatiota aletaan tehdä painamalla lisää rahaa. Kiinteä omaisuus ja välttämättömyyshyödykkeet ovat varmoja kohteita turbulenssissa. Sinänsä toki deflaatio on mukavaa kun esim. mikroaaltouunin saa nykyisin 49 eurolla ja 1980-luvulla siihen meni työläiseltä melkein viikon palkka.

    Äänestä

  • Ok-loordi kirjoitti:

    Varsin hyvä yhdistelmä tämä että korot ovat olemattomat ja inflaatio pienehkö / normaali. Inflaatiokaan ei vielä ole kova, mutta korot lähes nollassa. Nollakorot ja deflaatio vasta perverssi tilanne olisikin taloudessa, mutta sekin kai olisi mahdollinen nyt ellei elvytystä oltaisi aloitamassa rahaa painamalla, mikä kääntää deflaation inflaation puolelle. Öljyn ja kullan hinta toki nousevat, ruuan hinta vaihtelee sen mukaan minkälainen sato tulee milloinkin / sääolot maailmanlaajuisesti yms., tosin ruuan hintaa on alkanut nostaa myös raaka-ainepörssien pelaaminen ja futuurit ruuan suhteen. Moni ruoka-aine on jo pörssin raaka-ainepelaamisen kohteena, vaikkapa sitten maissi, riisi tai vilja. Tuo nostaa ruuan hintaa maailmanlaajuisesti. Muuten ruuankin hinta olisi laskussa.

    Melkein kaiken muun hinta laskeekin paitsi ruuan, energian/öljyn ja kullan ja asuntojen. Elektroniikka, kulutustavarat, vaatteet, kaikki muu mitä kaupasta ostetaan paitsi ruoka halpenee koko ajan, ruoka pysyy samassa suunnilleen kun toiselta puolelta painaa deflaatio ja toiselta muut ruuan hintaan vaikuttavat tekijät, asuntojen hinta on melko vakaa / vähäisessä nousussa, matala korkotaso ja kalliit rakentamiskustannukset / kallis työn hinta nostavat asuntojen hintoja ja arvoa.

    TV:t, tietokoneet, kengät, liimat, naulat, kellot, GPS-laitteet, kalastusvälineet, autot, paperi, puhelimet, lamput, multa, siemenet, olut, ämpärit, lapiot, lämpömittarit, housut, paidat, napit, printterit, CD:t, DVD:t, tuolit, naulakot, hyllyt, kaapit, kirjat, lehdet, valokuvakehykset, huonekasvit, radiot, kuulokkeet, sohvat, matot, renkaat, jäähdytinnesteet, öljyt, maalit, soittimet, tyynyt, peitot, puutarhakalusteet, grillit, auton akut, mikroaaltouunit, pesukoneet, pesuaineet, WC-raikastimet, vessapaperi yms. yms. halpenevat reaaliarvoltaan koko ajan, aina vain vähemmän täytyy tehdä töitä kyetäkseen ostamaan tätä tavaraa itselleen, tässä se deflaatio näkyy.

    Siis: nollakorot ja halpenevat tavarat lukuunottamatta asuntoja, energiaa/öljyä ja kultaa sekä ruokaa.

    Jos ostat nyt tv:n tuhannella eurolla niin saisit sen saman tv:n 2 vuoden kuluttua 600 eurolla, siis ostamatta jättämisellä säästät 400 euroa, 20% vuodessa. Sitä se deflaatio on. Jos otat lainaa 1000 euroa ja jätätkin sen tv:n ostamatta ja maksat lainasta korkoa 1,5% niin 2 vuodessa maksat siitä lainasta korkoa vain 30 euroa. Tämä ei ole talouden kannalta kestävää. Kulta, öljy/energia, asunnot ja ruokaan liittyvät sijoituskohteet ovat eräitä varmimpia.Puhdas vesi ja sota / aseteollisuus myös jatkossa / pitkällä tähtäimellä Etenkin kun inflaatiota aletaan tehdä painamalla lisää rahaa. Kiinteä omaisuus ja välttämättömyyshyödykkeet ovat varmoja kohteita turbulenssissa. Sinänsä toki deflaatio on mukavaa kun esim. mikroaaltouunin saa nykyisin 49 eurolla ja 1980-luvulla siihen meni työläiseltä melkein viikon palkka.

    No erityisesti elektronisissa laitteissa se on aina ollut niin, että kun joku uutuustute tulee markkinoille niin sen hinta on aluksi korkea. Myöhemmin kun laitteita aletaan tehdä enemmän ja suurissa sarjoissa monen valmistajan toimesta niin hinnat tietenkin laskevat(ja silti aina kehittyneempiä versioitakin tulee), ne laskevat siksi kun kilpailu on tällä alalla niin armottoman kovaa globaalilla tasolla. Jossain vaiheessa kun laite alkaa käydä vanhanaikaiseksi siksi kun joku uusi laite on jo tulossa korvaamaan sitä näitä vanhoja voidaan myydä vielä ihan alennuksella pois. Näiden hintojen alenemista ei siis voi tulkita deflaatioksi. Näiden elektronisten laitteiden hinnat laskevat usein vielä numeraalisestikkin, ja vaikka nousukaudella.

    Äänestä

  • Ok-loordi kirjoitti:

    Varsin hyvä yhdistelmä tämä että korot ovat olemattomat ja inflaatio pienehkö / normaali. Inflaatiokaan ei vielä ole kova, mutta korot lähes nollassa. Nollakorot ja deflaatio vasta perverssi tilanne olisikin taloudessa, mutta sekin kai olisi mahdollinen nyt ellei elvytystä oltaisi aloitamassa rahaa painamalla, mikä kääntää deflaation inflaation puolelle. Öljyn ja kullan hinta toki nousevat, ruuan hinta vaihtelee sen mukaan minkälainen sato tulee milloinkin / sääolot maailmanlaajuisesti yms., tosin ruuan hintaa on alkanut nostaa myös raaka-ainepörssien pelaaminen ja futuurit ruuan suhteen. Moni ruoka-aine on jo pörssin raaka-ainepelaamisen kohteena, vaikkapa sitten maissi, riisi tai vilja. Tuo nostaa ruuan hintaa maailmanlaajuisesti. Muuten ruuankin hinta olisi laskussa.

    Melkein kaiken muun hinta laskeekin paitsi ruuan, energian/öljyn ja kullan ja asuntojen. Elektroniikka, kulutustavarat, vaatteet, kaikki muu mitä kaupasta ostetaan paitsi ruoka halpenee koko ajan, ruoka pysyy samassa suunnilleen kun toiselta puolelta painaa deflaatio ja toiselta muut ruuan hintaan vaikuttavat tekijät, asuntojen hinta on melko vakaa / vähäisessä nousussa, matala korkotaso ja kalliit rakentamiskustannukset / kallis työn hinta nostavat asuntojen hintoja ja arvoa.

    TV:t, tietokoneet, kengät, liimat, naulat, kellot, GPS-laitteet, kalastusvälineet, autot, paperi, puhelimet, lamput, multa, siemenet, olut, ämpärit, lapiot, lämpömittarit, housut, paidat, napit, printterit, CD:t, DVD:t, tuolit, naulakot, hyllyt, kaapit, kirjat, lehdet, valokuvakehykset, huonekasvit, radiot, kuulokkeet, sohvat, matot, renkaat, jäähdytinnesteet, öljyt, maalit, soittimet, tyynyt, peitot, puutarhakalusteet, grillit, auton akut, mikroaaltouunit, pesukoneet, pesuaineet, WC-raikastimet, vessapaperi yms. yms. halpenevat reaaliarvoltaan koko ajan, aina vain vähemmän täytyy tehdä töitä kyetäkseen ostamaan tätä tavaraa itselleen, tässä se deflaatio näkyy.

    Siis: nollakorot ja halpenevat tavarat lukuunottamatta asuntoja, energiaa/öljyä ja kultaa sekä ruokaa.

    Jos ostat nyt tv:n tuhannella eurolla niin saisit sen saman tv:n 2 vuoden kuluttua 600 eurolla, siis ostamatta jättämisellä säästät 400 euroa, 20% vuodessa. Sitä se deflaatio on. Jos otat lainaa 1000 euroa ja jätätkin sen tv:n ostamatta ja maksat lainasta korkoa 1,5% niin 2 vuodessa maksat siitä lainasta korkoa vain 30 euroa. Tämä ei ole talouden kannalta kestävää. Kulta, öljy/energia, asunnot ja ruokaan liittyvät sijoituskohteet ovat eräitä varmimpia.Puhdas vesi ja sota / aseteollisuus myös jatkossa / pitkällä tähtäimellä Etenkin kun inflaatiota aletaan tehdä painamalla lisää rahaa. Kiinteä omaisuus ja välttämättömyyshyödykkeet ovat varmoja kohteita turbulenssissa. Sinänsä toki deflaatio on mukavaa kun esim. mikroaaltouunin saa nykyisin 49 eurolla ja 1980-luvulla siihen meni työläiseltä melkein viikon palkka.

    > Nollakorot ja deflaatio vasta perverssi tilanne olisikin taloudessa

    Nollakorot liittyvät usein deflaatioon. Matalalla korkotasolla yritetään aikaansaada inflaatiota, mikä toimii vaihtelevalla menestyksellä (tyyliin Japani). Toinen tapa on tehdä lisää rahaa, mutta siihen eivät jostain syystä kaikki valtiot (tyyliin Japani) halua mennä...

    Nollakorot ja näinkin raju inflaatio on oikeasti aika perverssi tilanne. Ei voi jatkua pitkään. Joko inflaatio hiipuu tai korkotasoa on nostettava... Mutta hei, mikäs tässä on odotellessa. Asuntolaina lyhenee kuin itsestään (korko) ja sen lisäksi vielä lyhenee itsestään (inflaatio). Sääli niitä, joilla ei moista lainaa ole.

    Äänestä

80-luvun panasonic (japan)mikro kesti 15 vuotta.

Nyt kiinassa valmistettu Elektrolux kestää vuoden max 2. Yleensä ensimmäisen kappaleen joutuu palauttamaan/ vaihtamaan rikkinäisyyden takia.

Ihan oma lukunsa sitten, se että näissä kiinalaisissa nämä käyttökytkimet on "leluelektroniikkaa" ja jogurttipurkkimuovi.

Äänestä

Muistakaa Lukin 110% varmuudella toteutuva profetia: korot nousevat AINAKIN 17 prosenttin lähiaikoina.

Ja viralliset työttömyysprosentitkin (noin 8 %) ovat Lukin mielestä todellisuudessa luokkaa 30 %.

Ja totisesti minä sanon teille: näin on Luki nähnyt, ja näin tulee myös toteutuvan.

Kaikki on kaulaansa myöten lirissä paitsi Luki.

Äänestä

Luki väittää.

”PIIGS-maita uhkaa deflaatio, ei inflaatio.

Euroopan keskuspankin pitäisi inflaation sijaan olla huolissaan kasvavasta deflaatioriskistä

Äänestä

Toiseksi deflaatio asettaa haasteita reaalitalouden toiminnalle. Jos kuluttajat ja investoijat uskovat hintojen laskun jatkuvan, siirtävät he kulutus- ja investointipäätöksiään kauemmas tulevaisuuteen. Tällä tavalla deflaatio kannustaa säästämään ja säästämisasteen kasvu puolestaan pienentää reaalitalouden toiminnan kannalta elintärkeää kysyntää. Näin psykologiset vaikuttimet voimistavat deflaatiosykliä, sillä kysynnän hiipumisesta seuraa hintojen laskua niin kauan, kunnes tuotantomäärät sopeutuvat uuteen kysynnän tasoon. Tuotannon supistukset puolestaan näkyvät irtisanomisina, työttömyyden kasvuna ja kuluttajien tulotason laskuna. Tulojen lasku puolestaan pienentää taas kysyntää ja negatiivinen sykli voimistuu entisestään.

Myös muita deflaatiota vahvistavia ja talouden toipumista hidastavia mekanismeja voidaan havaita. Yksi merkittävimmistä on palkkakamppailu, jossa neuvotteluasemat muuttuvat työttömyyden kasvaessa työnantajien eduksi. Nollakorotukset tai palkkojen koordinoidut alennukset tulevat mahdollisiksi ja työntekijöiden palkkatulot kääntyvät laskuun. Jälleen kulutuskysynnästä lohkeaa merkittävä siivu ja deflaatiokierre voimistuu. Myös julkinen sektori voi kiihdyttää deflaatiota. Kun julkinen valta kriisin edetessä havaitsee kassatilanteensa heikkenevän ja julkisen velan määrän kasvavan nopeasti, ovat paniikkiratkaisut mahdollisia. Julkisten menojen leikkaaminen sekä kulutusta vähentävien veroratkaisujen toteuttaminen eivät ole historian saatossa ennennäkemättömiä ratkaisuja. Tasapainoisen budjetin tavoittelu kysynnän ja tuotannon romahtaessa on erittäin huonoa talouspolitiikkaa ja se tulee väistämättä johtamaan deflaatiosyklin voimistumiseen.

Äänestä
  • " Tasapainoisen budjetin tavoittelu kysynnän ja tuotannon romahtaessa on erittäin huonoa talouspolitiikkaa ja se tulee väistämättä johtamaan deflaatiosyklin voimistumiseen. "

    Aivan. Ja juuri siksi eurovaltiotkaan eivät sellaiseen lähde. Uutta rahaa tai velkarahaa tullaan paljon kehiin otettamaan, jotta sillä saadaan asiat hoidettua ja deflaatiokierteen uhka vältettyä. Lisäksi tämä alentaa euron arvoa muihin valuttoihin nähden mikä lisää euromaiden kilpailukykyä.
    Korkoja ei hevin lähdetä nostamaan ellei inflaaatio uhkaa ihan ryöstäytyä, ei niin kauan kuin taantuma on päällä eikä talous ole vielä lähtenyt nousu-uralle.
    Vain inflaatiolla voidaan hallita julkisen talouden budjetteja, ja myös mm. kasvavien eläkemenojen leikkaantuminenkin.

    Äänestä

Vuonna 2013-2015 erittäin todennäköinen maailmantalouden romahdus.

Äänestä
  • Huutonaurua minulta tuhnuille ja tuhnujen ennustuksille vuosina 2013-2015.


    Yksinkertainen neuvo: Osta niin aikaisin kuin mahdollista.

    Äänestä

  • Silloin on syytä omistaa itse oma asuntonsa jos maailmantalous romahtaa. Onpahan ainakin paikka asua ja olla sitten. Entä mitä Luki ajattelee käyvän lainoille jos maailmantalous romahtaa? Jos pankkijärjestelmä romahtaa talouden mukana niin häviävätkö lainat sitten, entä säästöt? Talletussuojahan Suomessa on, mutta häviääkö sekin jos talous romahtaa? Vai säilyvätkö sekä lainat että talletukset? Olisiko varminta että olisi oma velaton talo ja sijoittaa ylimääräisen omaisuuden kultaan?

    Äänestä

  • Ok-loordi kirjoitti:

    Silloin on syytä omistaa itse oma asuntonsa jos maailmantalous romahtaa. Onpahan ainakin paikka asua ja olla sitten. Entä mitä Luki ajattelee käyvän lainoille jos maailmantalous romahtaa? Jos pankkijärjestelmä romahtaa talouden mukana niin häviävätkö lainat sitten, entä säästöt? Talletussuojahan Suomessa on, mutta häviääkö sekin jos talous romahtaa? Vai säilyvätkö sekä lainat että talletukset? Olisiko varminta että olisi oma velaton talo ja sijoittaa ylimääräisen omaisuuden kultaan?

    En usko että pankkijärjestelmää päästetään romahtamaan, ja talletussujakin pidetään. Tämä asia hoidetaan vaikka massiivisella setelipainolla jos muuta keinoa ei ole, niinkuin mitä tuskin on jos tialanne pahaksi muuttuu. Talletussuja pystytään pitämään, ja se pidetään siis numeraalisena kuitenkin.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Välittäjämies kirjoitti:

Kuplan jälkeen ajaudutaan lamaan ja DEFLAATIOON. Korot laskevat lähes nollaan.

Mitäs sitten sanotte?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu