Palaanpa jälleen joskus aiemmin keskusteltuun asiaan eli maalämpötalon viilentämiseen maapiirin nestekierron avulla. Olen tässä miettinyt ratkaisua, jossa lämmityspiirin vettä jäähdytettäisiin lämmönvaihtimessa maapiirin viileällä nesteellä. Ratkaisu on kohtalaisen yksinkertainen ja järjestelmän säätökin onnistuisi helposti esim. lämpötilansäätimen ja moottoriventtiilin avulla.
Mutta sitten tuleekin jo vaikeammin toteutettava asia, nimittäin viilennyksen rajan asettaa huoneilman kastepiste, jota alhaisempi lämpötila saa aikaan veden kondensoitumista viileille pinnoille. Tämä ei ainakaan ole lattialämmityksen yhteydessä kovin suositeltavaa kaikkien lattiapinnoitteiden kanssa. Joten miten järjestetään yksinkertaisimmin sellainen säätö, joka ottaa huomioon paitsi viilennystarpeen myös vallitsevan ilmankosteuden, jotta kastepisteen alituksilta vältytään?
Laskeskelin tuossa, että jo 28 asteen lämpötilassa ja suhteellisen kosteuden ollessa 60 %, niin viileän pinnan tulisi olla vähintään lähes 20 asteen lämpötilassa, jottei kondensoitumista tapahtuisi. Tosin en ole laskeskellut, kuinka suurta viilennystehoa jo tuo lämpötilaero vastaa, mutta joka tapauksessa kastepiste tulisi ottaa säädössä huomioon.
Mutta sitten tuleekin jo vaikeammin toteutettava asia, nimittäin viilennyksen rajan asettaa huoneilman kastepiste, jota alhaisempi lämpötila saa aikaan veden kondensoitumista viileille pinnoille. Tämä ei ainakaan ole lattialämmityksen yhteydessä kovin suositeltavaa kaikkien lattiapinnoitteiden kanssa. Joten miten järjestetään yksinkertaisimmin sellainen säätö, joka ottaa huomioon paitsi viilennystarpeen myös vallitsevan ilmankosteuden, jotta kastepisteen alituksilta vältytään?
Laskeskelin tuossa, että jo 28 asteen lämpötilassa ja suhteellisen kosteuden ollessa 60 %, niin viileän pinnan tulisi olla vähintään lähes 20 asteen lämpötilassa, jottei kondensoitumista tapahtuisi. Tosin en ole laskeskellut, kuinka suurta viilennystehoa jo tuo lämpötilaero vastaa, mutta joka tapauksessa kastepiste tulisi ottaa säädössä huomioon.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ei esim. kylmällä lattialla pysty asuntoa juurikaan jäähdyttämään. Ilmastoinnin avulla se olisi hoidettava.
Meille ainakin aikoinaan opetettiin, että jäähdytys pattereiden yms. kanssa ei onnistu. Se täytyy hoitaa ilmastoinnilla.
Aiemmin minulle joku itseään asiantuntijana pitävä todisti, ettei jäähdytys pientalon normaali-ilmastoinnilla onnistu, vaan tarvitaan jokin hirmupuhurin aikaansaava ilmastointikoje. Tarkemman kuvan saat lukemalla tässä keskustelussa alempana olevan ja otsikolla "ilmanvaihto/viilennys " alkavan ketjun.
Mutta toisaalta ruotsalaiset väittävät, että ainakin puhallinpattereilla homma onnistuu ja kohtalaisella jäähdytystehollakin, ks. sivu 6: http://www.thermia.se/pdf/1004.pdf .
Itse taas laskeskelin, että aivan hihasta ravistellulla pintakonventiokertoimen 5 W/(m2 C) standardiarvolla teho olisi tuolla 8 asteen lämpötilaerolla 40 W/m2. En sitten tiedä, onko tuo lattialämmityksessä tai -jäähdytyksessä paljon vai vähän. Ainakin lämmittäessä tuo 8 asteen ero lattian pintalämpötilan ja huoneilman välillä pitää mökin lämpimänä pikkupakkasellakin.
Kokemusteni mukaan maapiirin neste on loppukesästä yli kolmen viikon helteidenkin jälkeen vain 11 asteista, joten sieltä päin tarvittavaa lämpötilaeroa kyllä löytyy, kunhan vain saisi sen jakeluun.
Joten tarvittavasta menettelystä näyttää olevan niin monta mieltä kuin miestäkin. Mutta joka tapauksessa viilentävien pintojen lämpötila ei saa alittaa kastepistelämpötilaa, muutoin tulee rapakoita lattialle.
Aiemmin minulle joku itseään asiantuntijana pitävä todisti, ettei jäähdytys pientalon normaali-ilmastoinnilla onnistu, vaan tarvitaan jokin hirmupuhurin aikaansaava ilmastointikoje. Tarkemman kuvan saat lukemalla tässä keskustelussa alempana olevan ja otsikolla "ilmanvaihto/viilennys " alkavan ketjun.
Mutta toisaalta ruotsalaiset väittävät, että ainakin puhallinpattereilla homma onnistuu ja kohtalaisella jäähdytystehollakin, ks. sivu 6: http://www.thermia.se/pdf/1004.pdf .
Itse taas laskeskelin, että aivan hihasta ravistellulla pintakonventiokertoimen 5 W/(m2 C) standardiarvolla teho olisi tuolla 8 asteen lämpötilaerolla 40 W/m2. En sitten tiedä, onko tuo lattialämmityksessä tai -jäähdytyksessä paljon vai vähän. Ainakin lämmittäessä tuo 8 asteen ero lattian pintalämpötilan ja huoneilman välillä pitää mökin lämpimänä pikkupakkasellakin.
Kokemusteni mukaan maapiirin neste on loppukesästä yli kolmen viikon helteidenkin jälkeen vain 11 asteista, joten sieltä päin tarvittavaa lämpötilaeroa kyllä löytyy, kunhan vain saisi sen jakeluun.
Joten tarvittavasta menettelystä näyttää olevan niin monta mieltä kuin miestäkin. Mutta joka tapauksessa viilentävien pintojen lämpötila ei saa alittaa kastepistelämpötilaa, muutoin tulee rapakoita lattialle.
Tulipa lähetettyä kahteen kertaan, kun ei ensin näyttänyt menevän mihinkään. Mutta parempi kertauksena kuin ei ollenkaan!
Kylmä lattia on epämiellyttävä, ja kylmät patterit vain kondensoisivat. Auringossa riittää sen verran puhtia, että huoneilma pitäisi saada jäähtymään. Jo pelkkä ilman liike viilentää. Suurissa laitoksissakin olisi toki mahdollista saada kylmää vettä pattereihin, mutta ilmaa niissä jäähdytetään.
Vanha tuntee syksyllä, että kylmä alumiininen ikkunanpoka on ikävä kaveri.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.cgi?category=100&conference=4000000000000051&posting=22000000000051216