Hävitin peilin
joka vääristi kaiken
jossa olin monta
rikkoontunein kasvoin.
Se paljasti totuuden
tuskan
jokaisen päivän
jokaisen yön
valahtaen säröstä säröön.
Vaikka heitin sen pois
jäi tuska
peilien peili !
joka vääristi kaiken
jossa olin monta
rikkoontunein kasvoin.
Se paljasti totuuden
tuskan
jokaisen päivän
jokaisen yön
valahtaen säröstä säröön.
Vaikka heitin sen pois
jäi tuska
peilien peili !
Vastaukset 12
Vanhimmat
Runosi oli hyvä,selkeä ja sanoma selvä.
Ei liirumlaarum,ei mitään turhaa..
Ei myöskään liian pitkä :)
toivottelen hyvää runoiltaa sinnepäin :)
kun minä en juurikaan illalla enää ole koneella.
En yleensä osaa sanoa sanottavaani lyhyesti,
sorrun useinmiten liian pitkiin runoihin.
Tämä oli siis siinä mielessä poikkeus, ja niinhän
sitä sanotaan, että poikkeus vahvistaa säännön.
Suurin osa runoistani syntyy joko aikaisin
aamulla, tai hyvin myöhäisinä illan tunteina.
Tämä oli siinäkin suhteessa poikkeus, syntyi
melko nopeasti, erästä runokirjaa lukiessani
iltapäivällä, jossa oli aiheeseen liittyviä ru-
noja. Ajattelin kokeilla itse saanko
aiheesta jotain aikaiseksi, ja tämä syntyi.
Kiitoksia sinulle ja mukavaa pyhäpäivää.
Iltaa Rellutar.
Tuskaista ,huokaan.
Särkyneitä peilejä ,
olemme kaikki.
Sen kun nähdä saa ,
valo paljastaa.
Pyyhitään kyynelet ,
siruista koottuina,
on sittenki käyttöä.
Lauantai-iltaa ,lämmin ajatus sinne.Liisa
huomenta.
Tässä runossani ei onneksi oikeasti ollut tuskaa,
kokeilin vain siipiäni hieman erilaisella
runolla, kuten runoilijattarelle sanoin - sain
aiheen erään runoilijan runoista.
Olet niin uskomattoman empaattinen.
Herkisti kovin sanasi, kun olet aina niin herkkä
sanaisen arkkusi availussa.
Lämmin kiitos, eikä aihetta kyyneliin.
Pirteää sunnuntaita.
Peilit eivät harkitse,
heijastavat kuvaa,
kasvojen ajatuksia.
Voi heittää pois,
silti kaivata peiliä kirkkaimmillaan.
Kenellä on aikaa syventyä tahroihin!
peilit ovat oiva runojen aihe, vaikken olekkaan
muistaakseni koskaan niistä aiemmin runoillut.
Ne ovat kylmiä, paljastavia ja julmia - tunkevat
silmillään, pinnallaan ihmisen tuskan päin
kasvoja tai vaihtoehtoisesti kuvastavat
lempeyttä. Kummallinen on ihmismieli, peili
tuijottaa silmästä silmään ja ihmisen
mielikuvitus tekee tepposia.
Kiitoksia palautteesta.
Aamulla herätessä.
Näin tyynyssä jäljet.
Kyyneleet sokaiseet uneni.
Olin luonasi taas.
Vietin hetket niin ihanat.
Päivän aurinkoisen.
Kuljin unelmoiden.
Kesääkö jo kaipailen?
En kaiketi vielä.
Kun talvi saanut kylläkeen.
Lumen vie ja kevääseen.
Päivän pitentyvän.
Unelmat kuljettaa.
Iltaa kohden väsyttää.
Ollut on päivä tää.
Niin ihana ja kaunis.
Väsyttää.
Uupunut olen.
Kun päättömänä kuljen.
Kasvottomana.
Väsyttää.
Tuskin ajatus lentää.
Nukahdan.
Jos kohta en siirry suosiolla.
Hyvää yötä ja huomenta
Kulta rakas.
uupunut yön valvoja.
Sinulle on sattunut nyt vahinko väsyneenä, voi
sinua siskokulta :)
Olkoon päiväsi parempi ja kyyneleetön.
En viitsinyt korjata.
Kun ajatus kiersi muualle.
Kun sinun peiliäsi vain ajattelin.
Anna anteeksi, nauraa.
toki, toki saat anteeksi - eihän tässä nyt mitään
mualimoita kaaveltu :)
Ja tekevälle sattuu, tekemättömälle ei sitten yh-
tikäs mitään.
Nyt lenkille, heiiiii
tunteita heijastaa,
tuskaa tuottaa,
surua sydämeen,
toiveen uudesta onnesta,
sirpaleetko luo,
harhaa,
vain suru sydämeen jää.
Hm, mitä lisäisin tai pois ottaisin...en mitään.
60:)
niin, peili heijastaa ihmisen sisimpiä tuntoja
kumma kyllä, murheen murheesta - ilon ilosta.
Varmaan sitä toivettakin, kun ja jos suru kalvaa
sydäntä.
Lämmin kiitos kun poikkesit, on aina ilo saada
sinulta palautetta.
Rakkauden lempeitä hetkiä teille onnelliset.