Käynyt katsomassa muutaman kerran saksanpaimen koirien treenejä ja olen todella järkyttynyt näkemästä siellä karjutaa,revitää,läpsitään ym.koiria!miksi eikö nämä ko.koirat ole helppoja kouluttaa?kun muilla kentillä mis on sekalaista sakkia ei tämmöistä käyttäytymistä nähdä!vai onko sakemanni heikko hermoisten rotu ja voiko tämmöisellä tavalla saada edes hyvää koiraa..?
Olen..
Säälijä
111014
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Tuskin kukaan vaihtaa koulutusmetodejaan, jos joku nimimerkitön tällä palstalla niistä itkee? Vai onko tarkoitus vain provosoida? Eikö se nyt ole jokaisen oma asia, millä tavalla koiransa kouluttaa?
Ja viestissäsi kirjoitusvirheiden esiintymistiheys on niin käsittämätön, että se jo nakertaa pahasti viestisi vakavastiotettavuutta.
kirjoittamasi perusteella en ihmettele jos olet järkyttynyt. Missä olet tuollaista nähnyt? Aika kaamealta tuntuu ajatella tuollasta käsittelyä treeneissä tai ylipäänsä missään!?
Ei kai tämä ole provo?Oli tai ei,niin ei tuolla tavalla saada kuin pelokkaita,alistuvia ja puolustautuvia koiria,joista lehdistä luetaan.
Saksanpaimenkoiraa ei tarvitse todellakaan repiä,läpsiä tai karjua niille. Ne oppivat ja ymmärtävät helposti kouluttajansa tahtoa ihan puhe äänellä,elekielellä ja toistoilla.
Riippuen mm. koiran kovuudesta,joudutaan käyttämään ääntä eri voimakkuuksilla,joskus hyvinkin napakasti ja käskevästi,mutta ei karjumalla.
Kovin meluisilla harjoituspaikoilla saattaa ohjaajan ääni hukkua meluun,jolloin ääntä on korotettava sen verran,että annetut ohjeet kuuluvat kaukaisemmillekkin harjoittelijoille.Näin luulisin/toivoisin selittyvän tuon karjumiselta kuulostavan osion.
"Ne oppivat ja ymmärtävät helposti kouluttajansa tahtoa ihan puhe äänellä,elekielellä ja toistoilla."
Jos jonain päivänä kaikki saksanpaimenkoirat ovat noin ohjaajapehmeitä, niin minä vaihdan silloin rotua. Pakko on oleellinen osa koiran koulutusta, kun tähdätään suoritusvarmuuteen.
ääntä voidaan käyttää napakastikin ja käskevästi riippuen koiran kovuudesta.Jonka jo mainitsin aiemminkin kirjoittaessani.Pakote voi olla sanallista ja tehokasta yhtä aikaa,siis ilman minkäänlaista fyysistä läpsimistä tai repimistä.
Tehoaa vähän kovempaakin koiraan,kun jaksaa olla maltillinen ja päättäväinen.Voi viedä toki pidemmän aikaa,kuin pehmeän kouluttaminen.
Voi itse käydä kysymässä,miksi noin teette? yms.
Asialliseen kysymykseen saat asiallisen vastauksen kunhan et kesken treeniä mene kysymään.
Ja toiset koirat ovat kovempia kuin toiset ja toisilla menee koulutuksessa ns "yli".
Eli kun koira haluaa tietyn asian palkinnon niin se voi pyrkiä siihen hinnalla millä hyvänsä ja välillä se pitää palauttaa vastaanottavaiseksi antamalla hieman "tukkapöllyä".
Mutta kun seuraat miten koira tekee asiat,huomaat että se nauttii kuitenkin tekemisestä,hakattu koira ei tee iloisesti ja motivoituneesti.
Jälleen kerran mainittakoon, että tässä rodussa on ihan aikuisten oikeasti olemassa sellaisia yksilöitä, joille ei napakka sanominen paljoa paina. Todella kova ja vahvaviettinen koira tarvitsee todella kovan (myös kouristansa) ohjaajan. Itse mielummin katson oikea-aikaisesti annettuja koviakin pakotteita kuin sitä käsistä karkaavaa koiraa (joita näkee aivan liikaa).
Suurin osa koirista on kuitenkin niitä, joille riittävä pakote on perskarvoista nyppäisy, ääni ja mulkaisu. Onneksi. Jos kaikki sakut olisivat kovia viettipommeja, olisi rotu todella harvoille sopiva.
Nimimerkillä yksi, jonka mielestä ohjaajaherkkä koira sopii melkein kaikille
Sakemannia saa hakata mut muita ei ohhohhoh
a) en ole puhunut hakkaamisesta mitään. Jos mielestäsi "oikea aikainen pakote" = hakkaamista, kertoo se sinusta aika paljon. Tai vaihtoehtoisesti sisäänlukutaidossasi on puutteita. En kannata koirien, ihmisten tai muidenkaan elollisten olentojen pahoinpitelyä, jota hakkaaminen ja potkiminen on. Tai sitten ainakin ymmärrän "hakkaamisen" eri tavalla kuin sinä.
b) tämä on saksanpaimekoirat -palsta. En ole väittänyt, etteikö muistakin roduista kovia yksilöitä löydy, itseasiassa saksanpaimenkoira on verraten helppo, pehmeä ja herkkä rotu moneen muuhun pk-puolen(KIN) rotuun verrattuna.
kerta kun voi törmätä ns. "pakotteisiin" eipä sekään ole kummallisuus jos koiralla on kunnon piikkari kaulassa taikka koiralle annetaan "pakotteet" hyvin väkivaltaiseen tyyliin...jopa sähköllä. Näitä kouluttajia löytyy....se että onko silloin taidon puutetta ohjaajassa voi jokainen päätellä itse.
Suurimmaksi osaksi kuitenkin sakemanni harrastajat osaavat / tietävät miten annetaan oikein koulutuksessa "pakotteet". Ja tämäkin voi sivullisen silmissä näyttää hyvin rajulta tai kuulostaa rajulta.
Onko sähkö mielestäsi väkivaltaisempi pakote kuin vaikkapa lyöminen? Vähänpä tiedät.
joskus tarpeen,joillakin tapauksilla. Mutta mitä aloittaja kirjoitti kieli ainakin minusta jo rajumpaa käsittelyä kuin vain tukistusta.
Kovakalloisiakin koiria olen nähnyt,yhtäkin päivittäin ja tukistaminen niskasta jo saa koiran ärtymään,miten mahtaisi käydä jos sitä oikeen huudettaisiin ja revittäisiin olan takaa?
Itse luulen,että siitä tulisi vihainen koira jota ei jatkossa saisi edes silittää ilman että luulee tulevan läimäytys.
Oma koirani on niin pehmeä,ettei koskaan ole tukistamista kahta kertaa tarvinut ja äänen korottaminenkin on tarpeeksi kova sana sille. Karjuminen sitten taas mulle sanana viestii sitä,että ollaan aggressiivisessa mielentilassa ja jotenkin turhautuneita kun karjutaan. Turhautuneena ja kiukkuisena ei opettaminen mielestäni ole palkitsevaa.Kokeiltu on kyllä tätäkin.
Alvariinsa turkista koiran repiminen ja läpsiminen taas tuntuu koiran pelottelulta ja pelätessään pakotteelta jota on pakko totella tai turpiin tulee. En halua,että koiran tarvitsee pelätä minua.
Olen varmaan siis melkoisen pahvi kokeneempien mielestä,kun käytän aikaa kovempipäisen koiran kouluttamiseen, suutani napakasti ja eleitäni hyväksi käyttäen. Ja alussa jo varaudun ettei tuloksia saata syntyä niin pian kuin pehmeämmällä koiralla. Käytän aikaa koiran käyttäytymisen seuraamiseen ja koitan selvittää mitä se minulta haluaa ja sen avulla saada tahtoni toteutumaan ja palkita sillä koiran haluamalla tavalla tiettyyn rajaan asti.
Yleensä se koiran haluama juttu on joko lelu,makupala tai tilaa ja aikaa kirmata pitkin tannerta hyvän aikaa. Joskus riittää kiitokseksi rapsutus ja kovasti mairitteleva kehuminen. Mutta hei,riitelemään en asiasta ala. Tämä on vain mielipide toisten mielipiteiden joukossa ja tässä on nyt omani.