Miten te rekkamiehet hillitsette ajokkinne nopeutta alamäessä talvikelillä ja etenkin liukkaalla?
Mäen alas ajaminen liukkaalla?
Kärry painaa enemmän
2712170
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Ennakoiden tuleva-alamäki ja jarruttamalla tarpeenmukaan. Jos kyseessä suorallatiellä oleva,pitämällä nopeus halutulla tasolla. Jos taas tarve pysähtyä mäen alle,vauhti on sovitettava ennen mäkeä sellaiseksi että,pysähtyy tarvittavaan paikkaan(liikennevalot,suojatie,pysähtynyt ajoneuvo,tms).
Jos näin ei tapahdu,ennakointi oli puutteellinen tai virheellinen.
No jos on kunnolla liukasta, niin täytyy vain antaa mennä. Ei siinä mäessä enää uskalla jarrutella.
Ei muuta ku moottorijarru täysille ja sillä kun hillitsee niin pääsee lepikkoon.
Niin kyllähän sitä moottorijarrulla mäet tulee mentyä, mutta liukkaalla täytyy muistaa, etenkin juuri kun kärry on painavampi siellä takana, että kun moottorijarrulla jarruttelee, niin se vaikuttaa vain siihen nuppiin, eli se takana tuleva painavampi kärri puskee sitä eteenpäin minkä kerkiää, joka on vaarallista liukkaalla.
Ihan normijarru sinänsä liukkaalla on turvallisempi, että vaikutus on myös vaunuun.
Kun jarrut on oikein säädetyt, niin kärry painavampana jarruttaa enemmän kuin veturi. periaatteessa siis niin, että jos kärry menisi sladissa, niin jarruttamalla oikealla hetkellä yhdistelmä suoristuu vaikka keli olisi mikä.
Kuten tuossa aiemmin Ohjaamotarkkailijakin mainitsi. Ajaminen pitää olla siellä selkäytimessä asti. Ennakoidaan mäet. Ylämäkeen tultaessa pitää vauhtia olla riittävästi(ei tarkoita kuitenkaan silmittömästi), ettei liike pääse loppumaan(olisi toivottavaa, että muut tiellä liikkujat ymmärtäisivät asian menemällä alta pois joko ajamalla sivuun tai painamalla sitä kaasupedaalia vähän enemmän). Alamäkeen tultaessa otetaan vauhtia pois jo ennen sen alkua. Ennen kaikkea tärkeää on se, ettei mitään äkkiliikkeitä aleta tekemään, koska silloin on vaarassa, että homma lähtee lapasesta.
>>Ylämäkeen tultaessa pitää vauhtia olla riittävästi(ei tarkoita kuitenkaan silmittömästi), ettei liike pääse loppumaan(olisi toivottavaa, että muut tiellä liikkujat ymmärtäisivät asian menemällä alta pois joko ajamalla sivuun tai painamalla sitä kaasupedaalia vähän enemmän).
ja synnitön heittäköön ensimmäisen kiven, mutta on se kumma että henkilöautoilta löytyy yllättäen tällaisessa tilanteessa lainkuuliaisuutta kun isompi tarvitsee tilaa. Muuten mennään kuin tuulispää muista välittämättä. Ja tässä yleistän siis kaikki henkilöautot ja niiden kuljettajat. Niinhän tekin yleistätte kaikki rekkakuskit vastuuttomiksi, ammattitaidottomiksi tappajiksi.:)
Tuskin olet niin lainkuuliainen, että teet kaiken prikulleen niin kuin Suomen laissa seisoo. Hei, järki käteen.
Nimeenomaan tarkoitin, että jos ei voi väistää sivuun, niin menee sitten alta pois. "Tunaroinnilla" voi aiheuttaa jälkeensä melkoisen liikennesuman.
Kerron esimerkin. Jyrkkä ylämäki, nopeusrajoitus 80 km/h:ssa. Naisautoilija jää eteen köröttämään n. 60 km/h:ssa eikä tunnu mitenkään reagoivan äänimerkin antamiseen vaan siihen jäiseen mäkeen mennään sitä kuuttakymppiä ja täysi polttoaineyhdistelmä jää siihen kiipeliin. Vaarana ajoneuvon luisuminen peräedellä takana siintävään järveen ja monet muut lastin ominaisuuksista johtuvat riskitekijät. Nainen katoaa kuin pieru saharaan, mutta onneksi paikalla on heti apuja nakkaamaan pyöräkiilat alle, sillä kuljettaja seisoo paskajäykkänä jarrupolkimen päällä. Syntyy oma operaationsa saada polttoaineyhdistelmä pois mäestä tukkimasta liikennettä ja aiheuttamasta lisävaaraa.
Mitäs tuumaat?
henkilöautojen kuljettajat, mutta minun kohdallani se osuu vikaan. En mene kuin tuulispää, noudatan nopeusrajoituksia myös ohitustilanteissa (joita näin ollen ei tule). En yleistä myöskään rekkakuskeja miksikään.
että nyt puhutaankin jo aivan eri tilanteesta. Tuossa tilanteessa nopeusrajoitus ei estä kiihdyttämistä, joten en toimisi kuten kertomuksen naisautoilija.
>>Tuskin olet niin lainkuuliainen, että teet kaiken prikulleen niin kuin Suomen laissa seisoo. Hei, järki käteen.
>> täytyy rekan jättää sitäkin enemmän väliä edelläajavaan, jotta on tilaa kiihdyttää.
Peräkärryn sähköjarruja vähän ohjailee rotaattorisauvalla ja vähän avittaa pakokaasujarrulla niin ei se vauhti kovasti kiihdy.
Vaan jos ennakointimatka jää liian lyhyeksi, syystä, että et pysty huomaamaan sitä köröttelijää edellä näkemäesteen vuoksi tai että olet jo satsannut tarvittavan vauhdin huomatessasi siihen mäen alkuun tullessa, että siinähän joku ajelee "sunnuntaipäivän kunniaksi", niin vaihtoehdot jäävät aika vähiin.
Joihinkin mäkiin tarvitsee ladata kaikki, mitä löytyy. Oma työajokki ei kulje yli kahdeksaakymppiä, joten todellakin se on kaikki, mitä löytyy ja siltikin se on useasti ollut siinä ja siinä. Jos poliisi todella haluaisi sakkorysän, he menisivät suurten mäkien juureen (vaikkapa Petomäki) ratsaamaan rekkoja, vaan johtuisikohan se yhteisymmärryksestä, ettei niin juurikaan tapahdu (eikä varmaan johdu tietämättömyydestä).
Tappeluhan se tästäkin syntyi rekkamiesten välille ;)
Ongelmia voi välttää myös käyttämällä parempia renkaita.
Aivan liian usein näkee tosi huonokuntoisia kesäpintoja atojen ja perävaunujen alla.
Yllättävää linja-autoilla näyttäisi olevan huonoimmat renkaat, usein aivan silestonet. Ohi pitää silti vaan mennä, että lumi pöllyää.
Meillä peräkärryn ensimmäisillä akseleilla käytetään talvipintoja ja pitoa on selvästi enemmän, kuin kesäpinnoilla.
Nykyiset paljon lammelleja sisältävät talvipinnat pitävät yllättävän hyvin, eivätkä välttämättä kulu reunoistaan epätasaisesti, kun valitsee oikean kuvion. Esimerkiksi Kumholta löytyy tosi hyväpitoinen 295:nen, joka on tarkoitettu vetopyörän talvipinnaksi, mutta sopii erinomaisesti perävaunun etuakseleille, kestää myös kulutusta ja siinä on myös aikahyvät pitkittäisurat. Hintakin on suorastaan kohtuullinen alle 400 €/kpl ja kilometrejä kestää myös hyvin.
Isot pallorenkaat kesäpinnoilla ovat kaikkein kauheimmat hallittavat, mutta kyllä niitäkin vaan riittää.
Heitä kirvestä varsi edellä. Semmosta se on.
Noinhan sen voi kiteyttää
Vauhti ennen mäen laskua pieneksi. Toki rekka on niin painava niin työntää silti jyrkässä mäessä vauhtia lisää. Jos kuvittelee toivakan mäenkin niin jos otat mäen päällä vauhdin 40km/h niin puolessa mäessä laskua on yli 100km/h jo lasissa. Jarruttaa vaan silloin kun reteli suorassa. Ei hidastimen käyttöä kun se hidastaa vaan nuppia mut kärry työntää vastaan nuppia. Mieluiten ei ollenkaan liukkaalla jarrua mikäli vaan mahdollista....
Lehdestä saamme lukea, kuinka jarruttavat. 💣
Ajan aina vasten rajoitnta.
Magneetijarrulla jos on todella liukasta. Paljon käytetty norjassa jossa on mäkiä vähän erilailla kun suomessa ja ajokelikin joskus erilainen.
Pienillä teillä riimut pyöriin ovat turvallisin ja oikeastansa ainoa vaihtoehto, jos on tarpeeksi liukasta.
Joskus laittanut ketjut vetopyörien lisäksi molempiin etupyöriinkin.
Jos on tarpeeksi iso mäki ja vesijäällä, niin kyllä sitten täytyy jo saada hiekkaa lisäksi. Ei uskalla edes ketjuilla koettaa hallittua mäen laskua ainakaan täysillä painoilla.
Tuo edellinen koski puuautoilua, mutta rahtiautoilla on myös tullut liikuttua paljon alemmalla tieverkoilla.
Niissä nyt ei yleensä ole kuin korkeintaan yksi pari ykköspyöräketjuja ja useimmilla ei niitäkään.
Sillä yhellä ykköspyöräparillakin selviää aika pitkälle, mutta nuppina.
Rahti_isännät ovat oman kokemukseni mukaan hirveen nahkeita hommaamaan ketjuja autoihin, mutta tavarat pitäisi kuitenkin perille viedä ilman vahinkoja. Yleensä nämä ketjujen vastustajat kuuluvat siihen kategoriaan, jotka ovat liian laiskoja "tuhraamaan" itse niiden kanssa, kuten he itse asian ilmaisevat, tuhraamisena.
Noin 500e on liian kallis investointi ketjuihin ( minimihinta ), sekä lisäksi menetetty työaika kuten he asiaa perustelevat. ( Oikeasti sopivat ketjut, niitä ei montaa minuuttia laita ).
Se on todella outoa kun alla saattaa kuitenkin olla satojentuhansien arvoinen kalusto
just näin mutta kyllä seurantalaitteisiin satsataan ja autot kiertää samaa lenkkiä vuodesta toiseen minuutti aikataululla, Silti niitä seurataan missä ne menee.
Ei siinä seurantalaitteet auta jos kalusto on ojassa kyljellänsä esim. persmäkien seurauksena pidon loppuessa!
Ei auta mutta näkeehän sen ruudulla missä kalusto makaa. Siis ne jotka ei sitä tietoa tarvi.
Maitoautot kiertävät vuodesta toiseen samaa lenkkiä minuutti aikataululla. Tuskinpa missään muissa ajotehtävissä maaseututeillä vastaavia aikataulutuksia löytyy? Ei ainakaan tule mieleen?
Maitoautoissa usein ketjun heittäjät varustuksena, lisäksi maitotilalliset velvoitetaan huolehtimaan tilateiden hiekoituksesta, mutta kylätien hiekoitus ei kai tilallisille kuulu?