niin tässä nyt taas kävi. Erottiin perjantaina. ens keskiviikkona ois tullu 8kk. Tää oli mun pisin ja ihanin suhde. Ja jätkä oli ylivoimaisesti ihanin mistää mun jätkistä
vastaeronnut :'(
-----.,,---,,--,
4629
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
En voi tietää miltä tuo tuntuu, kun en edes noin pitkälle tule pääsemään, mutta se mikä auttaa mua raskaaseen oloon, on musan kuuntelu. Joku biisi missä on hyvä fiilis ja se kohentaa mielialaa. Jotkut surubiisit voi mennä itsesäälistä, mutta semmoset tosi hyvät biisit saa huolet unohtumaan. (Sulla on sentään toivoa elämässäs...)
ei mul oo suhteist kokemuksii mut jos pitää jostai traagisest asiast yli nii mul toimi ainaski musiikki jonku verran ja parhaiten toimi lätkä, eli ku astu vaihtoaitiost jäälle nii iha ku pää ois tyhjentyny koko siks ajaks mitä oli jäällä ja sen jälkee ne palautu mut kuiteski et sen avul pääsin yli yhest traagisest jutust....et en tiiä sust mut ehkä liikunta vois olla yks mahollisuus mut en tiiä ku kaikki on yksilöitä....mut koita pärjäillä :)
Ton ku kiersin päälle kerran niin nous viiskyttonninen rekka mun päältä.
Alkusyksystä erosin poikaystäväni kanssa. olimme olleet yhdessä melkein 8kk ja suhde on pisin mitä minulla on ollut. Se oli todella kova pala minulle. viikkoja en iltaisin tehnyt muuta kuin itkin ja ajattelin ex-rakastani. Minua auttoi kovasti yli pääsyssä uudet ihmiset, etenkin mies-puoliset. (ei sillä mielellä että heti halusin uutta suhdetta!) mutta oli mukavaa tutustua uusiin ihmisiin, ja heistä sai paljon uutta ajateltavaa ja alkoi tuntua, että ei se maailma tähän kaatunutkaan. musiikki ei minun khdalla oikein toimi,musiikki sai minut vain ajattelemaan eroa enemmän. ulkoilu ja hyvät ystävät, ne auttavat! jaksamisia, ei se maailma kaadu vaikka siltä varmasti tuntuu.