Vuosittainen inflaatiovauhti 2-4%.
Vuosittainen ansiotasonnousu 3-5%
Vuosittainen realiansiotasonnousu 2-4%.
(muutama miinusmerkkinen vuosi laman aikaan, muutoin positiivisia lukuja)
Edellisistä seuraa:
Korkotasolla ei normaaliolosuhteissa (pl. korkohuiput) järisyttävää vaikutusta.
Nyt markkinahintainen on kymmenen vuoden kuluttua 'puoli-ilmainen'.
Kun asunnon ostaja selviää n. viisi-kuusi ensimmäistä 'korkoriskisintä' vuotta, ei loppuaikana ole hätää , koska suhteellinen lyhennys vrt. tulotaso pienenee koko ajan.
Vuosittainen ansiotasonnousu 3-5%
Vuosittainen realiansiotasonnousu 2-4%.
(muutama miinusmerkkinen vuosi laman aikaan, muutoin positiivisia lukuja)
Edellisistä seuraa:
Korkotasolla ei normaaliolosuhteissa (pl. korkohuiput) järisyttävää vaikutusta.
Nyt markkinahintainen on kymmenen vuoden kuluttua 'puoli-ilmainen'.
Kun asunnon ostaja selviää n. viisi-kuusi ensimmäistä 'korkoriskisintä' vuotta, ei loppuaikana ole hätää , koska suhteellinen lyhennys vrt. tulotaso pienenee koko ajan.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Vuonna 2005 tehtiin ennätysmäärä kauppoja. Jos oletetaan korkojen nousevan reippaasti 2007, 2008 tai 2009, niin huomattavalla määrällä asuntovelallisia tulee olemaan suuririskisin lainanhoitovaihe juuri meneillään.
Vielä pari vuotta sitten viitekorkojen taso oli 2,5% ja rahaa ammatikseen kauppaavat pankkitädit tekivät asiakkaidensa kanssa KOSMEETTISIA 4,5%:n hikitestejä. Oikea korkotaso voi helposti nousta 6... 7% tai ylikin ja silloin noille kosmeettisille hikitesteille ei ole enää mitään käyttöä.
Olen aloittajan kanssa samaa mieltä. Vanhempani rakensivat seitkytluvun alkupuolella ja ottivat silloisen "ikivelan" 75.000mk. Korkotuettuna aravalainana, edes korkea korot eivät tuntuneet juuri missään.
olikin luokkaa 10 % parhaimpina vuosina. Se siitä ikivelasta.
Miten näitä 7 % realistisia korkotasoja perustellaan?
Talouden ollessa viimeksi kuumimmillaan 1999-2000 korot eivät nousseet juuri 5 % ylemmäs ja sekin huippu kesti alle vuoden. (katso vaikka Suomen pankin sivulta jos et muuten usko)
Onko perustelusi se että jos korot nousisi ihan saatanasti talouden kuumetessa ja sitten tulisi lama sinulla olisi mahdollisus päästä omaan?
Se että joku urpo ottaa liikaa lainaa tulotasoonsa nähden ei ole ajasta kinni. Niitä löytyy myös aiemmilta vuosilta.
Millä perustelet sen, etteivät korot voisi nousta esimerkiksi 7% tasolle? On tunnettuja korkoja nostavia syitä, kuten talouden kuumeneminen Euroopassa ja inflaatiopaineet. Kumpikin on siis jo valmiiksi mahdotonta? Ihmettelen.
Koska käyt henkilökohtaisuuksiin ja tiedustelet minun asunnonostohaaveitani, niin voisin tehdä vastaavan kysymyksen. Oletko lähivuosien aikana tullut ottaneeksi tiukasti mitoitetun ison asuntolainan, joka aiheuttaisi taloudellisten voimavarojesi ylittymisen korkojennousutilanteessa?
70-luvun alkupuolella toi 75tmk tuntui varmaan silloin ikivelalta, kun käännetään "nykyrahaan" niin velan määrä on 85 000 eur.
Uskoisin että useat (keskituloiset) perheet pärjäävät ilman ongelmia ton kokoisen velan kanssa. Nykyinen ikivelka kun ei ole 85 keur vaan yleensä 200-250 keur.
Luonnollisesti korkotaso oli korkeampi, mutta niin oli inflaatiokin (silloin 10-18%, nyt n. 1%).
ja tässä linkit:
rahanarvon muutos: http://www.rahamuseo.fi/multi_laskuri.html
inflaatio:
http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_hinnat.html#inflaatio