No niin - kulta tulee perjantaina, ollaan yhdessä ruhtinaalliset 50tuntia, VAU!! Edellisestä tapaamisesta reilu kuukausi.
Yhteisestä ajasta ei jaksaisi repiä yhtään hetkeä siivoamiseen kun suht harvoin kuitenkin tavataan. Yhdessä ehtii siivota sitten kun muutetaan yhteen.
Meidän edellisen tapaamisen jälkeen täällä mun luona on "räjähtänyt pari pommia" kun kummilapseni kävivät täällä, olipa sellasta hullunmyllyä se, nyt on kirjoja, vaatteita, levyjä, astioita, ihan kaikkea joka paikka täynnä kahden hirmumyrskykauhukakaran ansiosta, kiitos vain! ;)
Isommassa talossa saman verran tavaroita siellä täällä todistaisi vain "tässä talossa on elämää!" mutta minun HYVIN PIENESSÄ (minullekin jo liian pienessä) yksiössä tämä nyt vaan on kaaos.
Mistä ihmeestä saisin sen puuttuvan motivaation? Olen kokeillut jo kaikkea mitä vaan ikinä keksin...
* Ajattelin että jospa en siivoaisikaan itseäni varten vaan kultaani varten, kuinka kiva hänet on saada siistiin kotiin
* Uhkasin itseäni sillä että jos NYT en siivoa, rakkaani jättää minut - valehtelin itselleni ihan suoraan
* Mietiskelin sitä mihin kaikkeen mulla jää aikaa rakkaani kanssa
* Kuvittelin että miehelläni olisi siivoojafetissi! *hih* Pukeuduin seksikkääksi siivoojaksi ja keikistelin houkuttelevasti noukkiessani tavaroita vaikka ei oikeasti kukaan katsellutkaan
* Kielsin itseltäni syömisen siihen asti että keittokomero olisi siisti - annoin periksi, samat astiavuoret sieltä löytyy vieläkin
* Yritän saada itseni tekemään jotain kun mietin miten ihanaa on illalla katsella ahkeran siivouspäivän tuloksia. Vaikka koti ei yhdessä päivässä täysin tiptop-kuntoon tulekaan, siivous on siitä kiitollista että tulokset näkyy. Jos ei muuten niin siitä huomaa kun ei tarvitse loikkia vaate-, kirja-, levy- tms kasojen yli...
Varmasti olen kokeillut paljon muutakin, tässä vain muutama esimerkki jotka nyt tuli mieleen. Aina jään katsomaan telkkaria, lukemaan, nukun pitkään, ruokakauppareissut venähtää jne...
Hermot menee kun ei itsekuria tai motivaatiota ole yhtään! Sekin auttaisi jos olis joku juttukaveri vaikka hän ei siivoaisikaan. Tietysti on helpompaa esim viedä tarpeettomia tavaroita kellariin kun on vähän kantoapua...
Pienetkin vinkit otetaan kiitollisena vastaan!!
Tähänkin jäin selittämään asiaa jonka olisi voinut kysyä alle 10sanalla...
'aina parempaa tekemistä'
Yhteisestä ajasta ei jaksaisi repiä yhtään hetkeä siivoamiseen kun suht harvoin kuitenkin tavataan. Yhdessä ehtii siivota sitten kun muutetaan yhteen.
Meidän edellisen tapaamisen jälkeen täällä mun luona on "räjähtänyt pari pommia" kun kummilapseni kävivät täällä, olipa sellasta hullunmyllyä se, nyt on kirjoja, vaatteita, levyjä, astioita, ihan kaikkea joka paikka täynnä kahden hirmumyrskykauhukakaran ansiosta, kiitos vain! ;)
Isommassa talossa saman verran tavaroita siellä täällä todistaisi vain "tässä talossa on elämää!" mutta minun HYVIN PIENESSÄ (minullekin jo liian pienessä) yksiössä tämä nyt vaan on kaaos.
Mistä ihmeestä saisin sen puuttuvan motivaation? Olen kokeillut jo kaikkea mitä vaan ikinä keksin...
* Ajattelin että jospa en siivoaisikaan itseäni varten vaan kultaani varten, kuinka kiva hänet on saada siistiin kotiin
* Uhkasin itseäni sillä että jos NYT en siivoa, rakkaani jättää minut - valehtelin itselleni ihan suoraan
* Mietiskelin sitä mihin kaikkeen mulla jää aikaa rakkaani kanssa
* Kuvittelin että miehelläni olisi siivoojafetissi! *hih* Pukeuduin seksikkääksi siivoojaksi ja keikistelin houkuttelevasti noukkiessani tavaroita vaikka ei oikeasti kukaan katsellutkaan
* Kielsin itseltäni syömisen siihen asti että keittokomero olisi siisti - annoin periksi, samat astiavuoret sieltä löytyy vieläkin
* Yritän saada itseni tekemään jotain kun mietin miten ihanaa on illalla katsella ahkeran siivouspäivän tuloksia. Vaikka koti ei yhdessä päivässä täysin tiptop-kuntoon tulekaan, siivous on siitä kiitollista että tulokset näkyy. Jos ei muuten niin siitä huomaa kun ei tarvitse loikkia vaate-, kirja-, levy- tms kasojen yli...
Varmasti olen kokeillut paljon muutakin, tässä vain muutama esimerkki jotka nyt tuli mieleen. Aina jään katsomaan telkkaria, lukemaan, nukun pitkään, ruokakauppareissut venähtää jne...
Hermot menee kun ei itsekuria tai motivaatiota ole yhtään! Sekin auttaisi jos olis joku juttukaveri vaikka hän ei siivoaisikaan. Tietysti on helpompaa esim viedä tarpeettomia tavaroita kellariin kun on vähän kantoapua...
Pienetkin vinkit otetaan kiitollisena vastaan!!
Tähänkin jäin selittämään asiaa jonka olisi voinut kysyä alle 10sanalla...
'aina parempaa tekemistä'
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ei mitään motivaatiovinkkejä, kun ne ei tehoa näköjään sinuun!
Yksinkertaisesti rupea vaan siivoamaan ilman etukäteisfuntsailuja. ALOITA (tuntui miltä tuntui) ja PÄÄTÄ, että teet loppuun asti. Et jätä kesken!
Opettele nauttimaan siisteydestä.
Siivousmotivaation hankkiminen kuulostaa sinänsä jo hankalalta.Itsellä toimii ns. löysä siivoilu.Eli varaan siivoamiseen melkein kokonaisen päivän.Siivotessa kuuntelen hyvää musaa ja jaksotan siivouksen esim. näin.
1.Roskat pois pöydiltä,vaatteet minne ne kuuluu ja tavarat pois lattioilta.
2.Laitan kahvin tippumaan.
3.Imuroin.Juon kahvia ja katson hieman tv:tä.
4.Pyyhin pölyt,samalla tanssahtelen ja laulan kuin hyeena.
5.Juon lisää kahvia ja pelaan esim. tietokoneella yhden matsin jotain kivaa peliä.
6.Luuttuan.
7.Siivoan vessan.
8.Laitan lattialle kuuluvat tavarat takaisin.
9.Jos siivousinto ei olekkaan vielä kadonnut, voin jopa lopuksi tiskata.
10.Istun tv:n ääreen, herkuttelen hieman ja kiitän itseäni upeasta suorituksesta!
kirjoittamalla paperille listan siivottavista kohteista tärkeysjärjestyksessä, esim:
1. tiskaa astiat
2. pese pyykit
3. pyyhi pölyt jne.
ja kun olet saanut kotisi siivotuksi, teet itsellesi selkeän ns. viikkosiivouslistan, eli minä päivinä siivoat mitäkin paikkaa. näin siivous ei kasaannu pelkästään yhdelle päivälle, vaan joka päivä tekee jotakin(motivaatio säilyy).