sosiaalistuuko vielä yli puolivuotias tarha pentu???
valkoinen
paimen
81050
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Valkoisenpaimenkoiran kyseessä ollessa en todellakaan lähtisi yrittämään. Eli jos olet aikeissa ostaa ko. kaltaisen pennun, niin kehoittaisin miettimään uudestaan.
Rodulla on luonneongelmia, eikä niitä todellakaan paranna pentutehtailu ja sen sivuvaikutukset, mm. nuo tarhapennut. Muutamalle kasvattajalle on jäänyt useita pentuja käsiin, ja niitä kaupitellaan alennusmyynneillä.
Jos niistä vielä yhteiskuntakelpoisia normaalieläjiä tulee, niin ihmettelisin.
Itse otin viisikuukautisen koiran ja työtä se teettää. Koiran luottamus on nolla ja muistot sata. Niitä kun yrität kääntää niin ei ole helppo juttu. Itse onnistuin, nyt on upeaupea koira, isoilla kirjaimilla sanottuna, parempi kuin sellainen jonka lapsuus on ollut turvattu. Aivan ilmiömäinen kaveri, arvostaa äärettömästi nykyistä olotilaa, muistoissa lienee se vanha elämä.
Mun mielestä hyvin harva koirarotu sopii tarhakasvatukseen, joten en pidä tätä vaan valkkarin ongelmana.
Ihan kiva olisi tietää kuka kasvattaja kasvattaa seurakoiraa tarhaolosuhteissa.
Itsellä on ollut aikoinaan tarhasta puolivuotias saku-uros. Ei voi sanoa että helppoa olisi ollut. Vaan mahtavat luonneominaisuudet se kuitenkin omasi ja oli rakas ihan kuolemaansa saakka. Ja kunhan opi tavallisen elämän tavoille, ei ikinä tuottanut ongelmia ulkopuolisille.
Mukavaa koiran inhimillistämistä... ;-) Valitettavasti vain oman mielikuvituksesi tuotosta, jolla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.
Asioita saa toki romantisoida, mutta älä vaan romanttisia mielikuviasi kenellekään netissä tuputa. Koira ei muistele vanhaa elämäänsä eikä ole kiitollinen nykyisestä. Vanhat muistot sille tulevat traumoina mieleen, jos sellaisia on, tilannekohtaisesti.
Et ole koirallesi pelastaja, vaan pelkästään ihminen, jonka kanssa se asuu.
Koiranpitosi tulee paremmaksi ja koirasi elämä onnellisemmaksi sillä hetkellä, kun lakkaat inhimillistämästä sitä ja yliarvioimasta omaa asemaasi koirasi elämässä. Koirasi käyttäytyisi samalla tavoin kenen tahansa muun kanssa, eikä muistelisi sinua pitkään, jos kotia joutuisi vaihtamaan.
Älä yleistä, äläkä kuvittele, että sinun totuutesi on totta muiden kohdalla, vrt. tarhakoira-asiat.
Ootsä poliitikko vai, en mä saanu mitään irti sepustuksestas. Alkuperäiseen viestiin aivan utopinen vastaus, tyhjää täynnä.
pitääpä jäädä miettimään ,pennut nyt kuulemma aranpuoleisia,sitä vaan mietin et mahtaisko koirasta vielä saada koulutus kelp.vai onko jo liikaa jäänyt näkemättä
paimenkoira on jo itsellään aika haastava, ainakin siitä löytyy paljon sellaisia yksilöitä, joiden motivointi saattaa olla tavattoman vaikeaa (nimim. oma valkoinen makailee jalkojen juuressa). :)
Oma pentuni oli melko arka useita viikkoja kotiintuomisen jälkeen, mutta varovaisella ja silti aktiivisella sosiaalistamisella siitä kasvoikin yltiösosiaalinen otus! :) Valkkareiden arkuudesta on ollut paljon keskustelua ja mikäli esim. tarhattuja valkkareita ei ole sosiaalistettu riittävästi, niiden kanssa saattaa olla tiedossa ongelmia. Mikäli et ole kokenut koiran koulutus- ja kasvatusasioissa, en välttämättä suosittele. Itse olen aika ajoin ollut ihmeissäni tämän nykyisen koirani kanssa, vaikka olen kahden sakemannin entinen omistaja. Kovalla työllä olen kuitenkin saanut likan aisoihin ja nyt se on mitä ihanin turriainen!
Toivottavasti sait koirasi muualta. Ko. kennelissä tällä hetkellä vapaana kaksi narttua. Nähnyt yhden umpiaran tuotoksen tuolta. Ei ole koiranelämää ensin elää tarhassa ja sitten loppuelämää peläten lähes kaikkea.