Onko rotu tosiaan hulluudessaan verrattavissa kaukasian paimenkoiraan?
Sarplaninac
Onko näin
5383
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Sarplaninac on erittäin haastava ja vaativa rotu ja se on verrattavissa kaukasianpaimenkoiraan ainakin siinä että usein molemmat reagoivat monissa erilaisissa tilanteissa erittäin agressiivisesti. Kyse ei kuitenkaan ole hulluudesta vaan hienosta rotuominaisuudesta. Jos jonkin rodun hieno rotuominaisuus on omistajan mielestä hulluutta tai aiheuttaa vaaratilanteita niin vika on omistajassa ja omistajan valitsemissa olosuhteissa, ei koirassa. Sarplaninac ja kaukasianpaimenkoira eivät ole mitään vapaalla kasvatuksella pidettäviä pehmonalleja tai vapaalla kasvatuksella pidettäviä turvallisuuspalvelijoita vaan haastavia ja vaativia työkoiria ja jokaisen koiran hankintaa harkitsevan on rehellisesti vertailtava kaikkia rodun ominaisuuksia ja vaatimuksia omiin resurssehin. Rotua on hyväksyttävää pitää vain rodun ominaisuudet ymmärtävän ja hyväksyvän omistajan toimesta ja vain rodun ominaisuuksia vastaavissa olosuhteissa.
Kaukasianpaimenkoira on hieno rotu, mutta se ei ole mikään tavallinen perhekoira vaan erittäin haastava työrotu. Kaukasianpaimenkoira on Suomessa hyvin yleinen ja valitettavasti hyvin usein se on väärissä olosuhteissa ja väärillä omistajilla ja sen seurauksena esiintyvien ongelmien vuoksi se on saanut hullun rodun maineen vaikka hullun maine olisi perustellumpaa antaa joillekin sen omistajille. Valitettavasti sarplaninac on kasvattamassa suosiotaan aivan samoissa väärissä olosuhteissa ja väärissä omistajissa joiden vuoksi kaukasianpaimenkoira kärsii hullun rodun maineesta.
Ihminen on valitettavasti myös koiraa hankkiessaan ja pitäessään epärehellinen ja itsekäs ja sivuuttaa hyvin herkästi rodun haastavuuden ja koirayksilön hyvinvoinnin ja oman vastuunsa.
Hullun rodun maine voi suojata rotua joutumasta vääriin olosuhteisiin ja väärille omistajille, mutta koska se ei lisää koiraa harkitsevien ymmärrystä ja suojele muita rotuja niin korostan että "hullun" koiran omistaja on AINA hulluuden lähde.
Rehellisyys ja vastuullisuus on ehdottoman tärkeää koiran hankinnassa, kasvattamisessa ja pitämisessä.
ihan samaa mieltä, se hulluus alkaa sieltä piuhan toisesta päästä eli ei missään nimessä koirasta
...oikea olisi vahvatahtoinen ja haastava laumanvartija. Hyvin kaunis, mutta omapäinen!
Arvostan kuitenkin rotua vanhana, alkuperäisenä entisen Jugoslavian vuoristojen työkoirana, jonka rotuominaisuuksien vaaliminen on mielestäni erittäin tärkeää, vaikka minulla itselläni ei olisikaan rahkeita sellaisen ottamiseen. Haluaisin kuitenkin niiden säilyvän ensisijaisesti työ- ja vahtikoirina, ettei kukaan vain mene hankkimaan sellaista silkaksi seurakoiraksi, siinä menevät arvokkaat käyttöominaisuudet täysin hukkaan eikä koira pääse toteuttamaan vahtiviettiään!
Itselläni on ollut muutama sarpla, eikä mikään niistä ole ollut "hullu". Vahtiviettiä löytyy, mutta sellaisen koiran kanssa pitää osata elää ja sen merkkikieltä lukea, jotta "vahinkoja" ei pääse syntymään. Kyllähän se niin on, että jos sarplan tai kaukkarin kanssa pärjää, vika on useimmiten narun toisessa päässä.
Onko rotu nimeltään ihminen verrattavissa hulluun? Ovatko valkoihoiset hullumpia kuin tummaihoiset?
Älä ainakaan sarppia ota jos noin tyhmiä kyselet!