Tulin tänne lukemaan imetyspalstaa vertaistuen toivossa, mutta näköjään turhaan. Lienen maailman ainoa nainen, jolla maitoa ei kerta kaikkiaan ole tullut tipan tippaa. Vauva on nyt kolmen kuukauden ikäinen ja ensimmäiset kaksi viikkoa itketin vauvaa ja itseäni yrittämällä väkisin imettää, mutta mitään ei herunut. Olin etukäteen päättänyt täysimettää puolivuotiaaksi asti. Mutta maitoa ei sitten tullutkaan... Ette usko miten monet itkut olen asian takia itkenyt ja kuinka monet halveksivat kommentit olen saanut kuulla ruokittuani vaavia pullosta julkisella paikalla.
Olenko tosiaan historian ainoa nainen, jolla maitoa ei tule tipan tippaa? Minun lapseni olisi siis kuollut nälkään ammoisina aikoina... Tuntuu kauhealta edes ajatella moista. Onko minulla yhtään kohtalotoveria täällä, vai onko Suomi tosiaan "tuhattonnareiden" luvattu maa?
Niin, olenko ainoa luonnonoikku, jota maa päällään kantaa? Luettuani imetysjuttuja satoja kertoja tunnen olevani enää puolikas nainen, eikä minusta kunnon äitiä tule tekemälläkään. Kiitos siitä!
Olenko tosiaan historian ainoa nainen, jolla maitoa ei tule tipan tippaa? Minun lapseni olisi siis kuollut nälkään ammoisina aikoina... Tuntuu kauhealta edes ajatella moista. Onko minulla yhtään kohtalotoveria täällä, vai onko Suomi tosiaan "tuhattonnareiden" luvattu maa?
Niin, olenko ainoa luonnonoikku, jota maa päällään kantaa? Luettuani imetysjuttuja satoja kertoja tunnen olevani enää puolikas nainen, eikä minusta kunnon äitiä tule tekemälläkään. Kiitos siitä!
Vastaukset 20
Vanhimmat
Ja höpö höpö!
Et sinä mikään puolikas nainen ole, päinvastoin.
Älä murehdi sitä, vaikka et ole pystynyt imettämään, kaikille se ei ole mahdollista, vaikka haluaisikin.
Ei kannata miettiä asiaa muiden kannalta, aina löytyy ihmisiä, jotka haukkuvat lyttyyn ei- imettäjät, oli sitten syy mikä tahansa.
Sinä olet hyvä ja paras äiti omalle lapsellesi, imetit tai et ja läheisyyttähän voi antaa muillakin tavoin.
Vika ei tosiaan ole sinussa, vaan niissä halveksioissa, jotka luulevat olevansa joitain herroja(pikemminkin narreja), kun halveksivat.
Rohkeasti vaan vauva mukaan ja pullo suuhun, oli paikka mikä tahansa.
ei ole vielä lainkaan imetyskokemusta, mutta ajattelin nyt kuitenkin lohduttaa, että et ole tosiaankaan ainoa nainen, jolta ei ole tullut lainkaan maitoa. Siskollani on kaksi lasta ja tipan tippaa ei tullut kummallekaan lukuisista yrityksistä huolimatta. (Nyt lapset jo 15 ja 8 ja hyvin ovat pärjänneet ihan korvikkeellakin:))
Varmaankin todella ikävä tilanne sinulle, mutta ehkä olisi aika mennä eteenpäin..? Et voi valita tuleeko sinulta maitoa vai ei, mutta voit valita itse miten suhtaudut asiaan. Olet tehnyt kaikkesi, maitoa ei silti tule, joten miksi kiusaat iseäsi?
Kumpikohan on lapselle tärkeämpää; se, että hän saa rintamaitoa, vai se, että hänellä on tasapainoinen, hyvinvoiva ja onnellinen äiti?
Tsemppiä äitiyteen, ei imetykseen!
Mulle kävi samoin, tyttäreni on nyt jo 3,5kk.Ei noussut maitoa rintoihin, söin lääkekuurinkin siihen, yritin herutella lypsämällä, ja tietty imettää.Tämä on ollut myös kova pala minulle. Välillä saan arvostelevia katseita kun kerron että neitimme syö korviketta.. mutta kaikille en aina jaksa alkaa selittämään miksi.. ja niinhän ne aina ensimmäisenä luulee että tämä on tietoinen valinta. Huolta aiheuttaa saako lapseni tarpeeksi hellyyttä ja läheisyyttä kun en imetä ja entäs ne tärkeät vastaaineet mitä äidinmaidossa olisi ollut.. sairasteleekohan lapseni tulevaisuudessa enemmän? Ihmiset monesti ajattelemattaan heittää asioita jotka satuttaa.. "Onkos se äidintissi vauvalle maittanut kun on noin pyöreä poskinen"... Monet ruokakirjaset..alkaa aina.."äidinmaito on lapsen parasta ravintoa"... argh... pisto sydämeen.
ei sun lapsi olisi välttämättä nälkään kuollut 'ammoisina aikoina'. vauvalle olisi tod näk juotettu lehmänmaitoa vaikka suoraan tissistä. Ei se ennenkään automaattisesti merkannut nälkäänkuolemista! elikkä heitä tommoset ajatukset pois kokonaan ja nauti vauvasta, ei pullossa ole mitään häpeämistä. mun siskolla oli just sama juttu sekä mun hyvällä kaverilla myös.
täällä sulle kohtalotoveri, jolla ei myöskään esikoisesta herunut kuin muutama tippa. viikon päästä synnytyksestä vasta "nousi" maitoa, eli ei oikeastaan silloinkaan, koska vaikka miten yritin imettää ja lypsää ja tehdä kaikki mahdolliset temput ei rinnoistani herunut kuin muutama tippa parin viikon ajan ja sen jälkeen ei mitään.
kuten sinäkin, koin valtavaa syyllisyyttä ja huonommuutta etten kyennyt "itsestään selvään" luonnolliseen tapahtumaan varsinkin, kun esikoisemme kaiken lisäksi kärsi kovista vatsakivuista korvikkeen vuoksi. vaan hyvin on kasvanut silti tomeraksi neljävuotiaaksi =)
ja arvaapa mitä? 2,5 kuukautta sitten sain kuopukseni, aivan ihanan tyttären isoveljen seuraksi. ja pullot ja tutit ja laatikollinen korviketta oli kotona valmiiksi esikoisen ajoista viisastuneena.... vaan nepä ovat edelleen kaapissa =) imetin synnytyksestä asti, vaikken uskonutkaan että nytkään onnistuisi vaan kas kummaa: kolmantena päivänä nousi maito kohisten kuten kirjoissa opetetaan ja siitä asti sitä on riittänyt niin, että pakastimessakin on jo muutama litra ja jatkuvasti on liivinsuojat likomärkänä vaikka neiti syö parin-kolmen tunnin välein =)
joten murhe pois ja nauti vauvastasi: ehkä luonto järjestää sinullekin iloisen yllätyksen ensi kerralla kuten minulle kävi!
niin ja siihen entisaikaan: ellei äidiltä tullut maitoa tarpeeksi niin sai kiehautettua, vedellä puoliksi laimennettua lehmänmaitoa ja perunaa 6 viikon ikäisestä alkaen. eli hengissä silloinkin vauvat pysyivät jos vain maidon tarpeesta oli kyse =)
etkä missään tapauksessa huono äiti sen takia että maitoa ei tule !
Hyvät vastikkeet on olemassa joten annt niitä, niin tekevät tuhannet muutkin vaikka eivät täällä ole sitä kertomassakaan.
Läheisyys on vauvalle tärkeä ja sen hän saa kun otat lapsen syliin ja annat imeä pullosta mahansa pullolleen. Olette molemmat tyytyväisiä eikä tarvi itkeskellä.
Unohdat ne tissit nyt kokonaan ja nautit vauvasta !
Missä nyt ovat ne kaikki huutajat, jotka ovat sitä mieltä, että nainen on luotu imettämään? Miksi ette tule tälle äidille kailottamaan omia mielipiteitänne???
Enkäpä he eivät oikeasti ole sellaisia huutajia kuin luulet. Kukaan imetyksen puolestapuhujista ei väitä, että kaikilla tulee maitoa. Ainoastaan he väittävät, ettei se ole niin yleistä kuin luullaan.
Aloittajalle sanoisin, että tuntuu pahalta sinun puolesta, koska olit niin paljon halunnut imettää. Voimia sinulle! Toivottavasti osaat/opit nauttimaan äitiydestä ja lapsesta ja ymmärrät, että asiat eivät mene aina niin kuin haluaisit. Katsele ympärillesi ja mieti, mistä kaikista asioista voit olla onnellinen. Tiedän, että se kirpasee, kun ei voi imettää (muistot kirpaisee itseänikin vielä), mutta nauti lapsestasi. Elämässä on niin paljon kurjuutta ja sairautta, että pieni uusi elämä on aina ihme ja nauttimisen arvoinen asia. Onnistuu imetys tai ei. Voimia!
etkös näe että tää on yksi näistä tyypeistä jotka täällä riehuu ja haluu syyllistää kaikki imettäjät??? tää on feikki, näkeehän sen sävystä tyhmempikin!!!! ääliöt! kaikkee tekin uskotte!
sanoo, ettei maitoa yksinkertaisesti tule. Jos ryhdymme häntä sakilla haukkumaan, ei se varmasti sitä tilannetta muuta. Järki tässäkin asiassa. Hän sentään tahtoisi imettää, mutta maitoa ei tule. Sehän on selvä sillä, silloin ei VOI imettää. Ja kun korvike on keksitty, se on toiseksi paras vaihtoehto. Tässä tapauksessa paras ja ainut !
provokaatio
Kiitos kaikille vastanneille! Tuntuu kivalta lukea myötätuntoisia viestejänne, kiitos teille todella paljon! Yritän olla välittämättä ulkopuolisten mielipiteistä, mutta silti satuttaa, koska haluaisin lapselleni parasta mahdollista.
Kiitos teille! Helpottaa myös huomata, etten ole ainoa tässä veneessä... :o)
tähän? mikä sulla oli? toivottavasti selvisi, kuulostaa jo vähän huolestuttavammalta jos ei maitoa yhtään herunut? mitä sanoivat synnytyslaitoksella? saitko jotain hoitoa/lääkettä? kerro nyt ihmeessä, kun kuulostaa oudolta ja vakavalta.
Synnytystä käynnistettiin 2 vuorokautta. Lopulta kun se käynnistyi, synnytys oli todella nopea, kesti vain reilun 2 tuntia. Supistuksissa ei ollut väliä ollenkaan sen jälkeen kun ne lopulta alkoivat. En myöskään tuntenut mitään suunnattomia kipuja, kuten synnyttäjät yleensä. Ponnistusvaiheessa kätilö käski pidätellä, mutta oli vähän vaikeaa, kun en myöskään omasta mielestäni edes ponnistanut. Synnytys meni siis niin sanotusti "ohi", ja jo pelkästään se harmitti. Olin niin kovasti odottanut synnytyksen kokemista etukäteen.
Maitoa ei sitten herunut, ei tipan tippaa. Arvelivat aluksi, että maidon nousemiseen voi mennä jopa muutama päivä, koska synnytys käynnistettiin keinotekoisesti. Sain joitakin pillereitä, joiden pitäisi auttaa maidon nousemiseen. Tietysti korviketta annettiin heti, ja minulle selitettiin, että laitoksella vauvalle annetaan "oikeaa" äidinmaitoa, jonka joku toinen äiti on luovuttanut.
Asiaa ei tutkittu sen enempää kun pääsin laitokselta kotiin. Jatkoin korvikkeen antamista ja yritin tosiaan epätoivoisesti imettää parin viikon ajan, kuten jo aikaisemmin kerroin. Neuvolassa asiaan ei ole puututtu sen enempää, eikä minua tosiaankaan ole siellä syyllistetty yhtään mistään. Miksi minun pitäisi mielestäsi olla huolestunut? Epäiletkö, että minussa on jotakin pahasti vialla? Arvaa vaan, olenko miettinyt samaa itsekin...
Ja niille, jotka luulevat aloitustani provoksi, voin vain sanoa, että olen todella syvästi loukkaantunut syytöksistänne. Jos uskallan tulla tänne kertomaan näin henkilökohtaisesta ongelmastani, en tosiaankaan tee sitä pilailumielessä. Toivottavasti olen ollut avuksi edes jollekin saman ongelman kanssa painivalle.
naisilla ei vain erity prolaktiini nimistä hormonia, mikä aiheuttaa sen, että maitoa ei vain tule, vaikka mitä tekisi. Ei ole mitenkään vakavaa, paitsi että imetys ei siis onnistu.
Aika luonnollisia nuo tapahtumat jotka tuossa pika synnytyksessä on käyneet. Ensikerralla parempi säkä.
Tiedätkö minä olen päättänyt jo etukäteen että en imetä./mahdolisimman vähän aikaa, koska minulla on taipumus rintatulehduksiin ja olen antibioteille allerginen.
Odottaessani ensimmäistäni sain ensimmäisen rinta-tulehduksen jo silloin kun olin neljättä kuuta raskaana. jeee....liekö kukaan saanut jo ennen kun on lapsesta tietoakaan?
No nyt odotan kolmatta, enkä sitten imetä. Eikä minulla ole asiasta mitään tunnon vaivoja.
Hei,
minullakin 3 kuukauden ikäinen vauva ja vastaavat kokemukset. Sitkeästi yritin imettää minäkin parin viikon ajan. Pari viikkoisena lapsi kieltäytyi kokonaan imemään rinnasta ja painokaan ei ollut noussut tarpeeksi siihen mennessä. Meillä kävi imetyskonsultti ja soittelin imetystukipuhelimeen, mutta siitä huolimatta emme onnistuneet. Viikon vielä yritin tarjota rintaa lakkolaiselle. Kolme viikkoisena jouduttiin kokonaan korvikkeelle.
En tiedä lieneekö jo synnärillä aloitettu lisämaidon anto kuolonisku meidän imetykselle. Lapsi syntyi ei suunnitellulla sektiolla ja oli saanut jo maitoa pullosta ennen kuin sain hänet ensi kertaa rinnalle. Ensikertalaisena en ymmärtänyt kyseenalaistaa lisämaidon antoa, vaan sitä jatkettiin koko sairaalassaoloajan, vähäinen oma maito alkoi nousta neljäntenä päivänä synnytyksestä. En myöskään ensipäivinä tajunnut pitää vauvaa riittävän usein rinnalla. Alusta alkaen lapsi hermostui kun tissistä ei tullut mitään. Itselläni oli suurempi huoli siinä vaiheessa, että pikkuinen saa mahan täytettä ja kuvittelin, että kyllä se imetys siitä lähtee omalla painollaan vaan eipä lähtenyt. Ensi kerralla osaan myös vaatia parempaa imetysohjausta.
Hurjia syyllisyyden ja huonommuuden tunteita olen potenut ja epäonnistuminen itkettää/harmittaa minua edelleenkin. En osaa muutoin lohduttaa kuin että et ole todellakaan ainoa ja ymmärrän paremmin kuin hyvin tuntemuksesi.
vieläkin syyllinen olo.mulla on tullut pieni määrää maitoa,se tulis ehkä vieläkin.pohdin koko ajan että pystyiskö vielä aloittaa imetyksen jos vaikka kerran päivässä pystyis antaa rintamaitoa??
Kokeile ihmeessä. Jos lapsi suostuu rintaa imemään niin onhan se sellainen teidän yheinen läheisyyden hetki tulipa sitä maitoa tahi ei. Niinhän myös sanotaan, että imetyksen voi kai ainakin teoriassa aloittaa koska tahansa uudelleen. Rintapumpun säännöllinen käyttö ja ihokontakti lapsen kanssa auttanee maidontuotannon aktivoinnissa. Itse en ole onnistunut vauvaani useista kokeiluista huolimatta enää saamaan kiinostumaan rinnasta enkä saanut pumppaamalla juuri mitään ulos, en tosin kyllä jaksanut pumpata vuorokauden ympäri 3-4 tunnin välein niin kuin kai ois pitäny.
Kerropa täällä miten kävi jos päätät kokeilla.
Tsemppiä!
kyl mä varmaan yritän.täysimetys siitä ei ole tarkoituskaan luoda,vain antaa sen verran rintamaitoa minkä verran pystyy.jos pystyy.
saas nähdä miten käy.mulla pumppu ei heruttanut,itse asiassa osasyyllinen on sekin.yritin yhdessä vaiheessa että jos onnistuis mutta maito väheni hurjasti jo yhdes vuorokaudessa!