http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Lipponen vaatii lisää ruotsin tunteja kouluun/1135224859329?ref=rss
Eikö mielummin, vaikka englantia?
Eikö mielummin, vaikka englantia?
Mitä olette mieltä
tästä??????
7549
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ruotsin kieltä ei oikein tarvi missään, joten aika turhaa. Ennemmin vaikka venäjää luettaisiin kouluissa.
ennemmin vaikka venäjää tai jotain muuta suurta maailmankieltä.
Kaikki pakollinen mielletään ikäväksi, tylsäksi ja tarpeettomaksi. Lapsilla (ja vanhemmilla) pitää olla mahdollisuus valita vieras kieli omien tarpeidensa mukaan. Ruotsilla ei keski-Euroopassa tee yhtään mitään, saksalla, ranskalla, italialla ja espanjalla sen sijaan pärjäisi. Itänaapurista johtuen myös venäjä on tärkeä kieli ja osaajia vähän.
Toki ruotsia tarvitaan. Väitän, että ruotsin kielen arvo nousisi, kun se tehtäisiin vapaaehtoiseksi kieleksi. Samoin tietysti suomen kieli ruotsinkielisille lapsille.
Lipponen on ilmeisesti lanseerattu vaalilen alla kannattamaan ruotsin kielen pakollisuutta. Näin on ollut kautta aikojen, asiat ei näytä muuttuneen mihinkään...
ja juuri Ruotsin opiskeluun,mutta yleisesti ottaen olen sitä mieltä että kielet olisivat aloitettava jo kenties eskarissa.
Se alkaisi leikin varjolla sanojen harjoittelulla ja näin ylemmillä luokilla päästäisiin käsiksi kielioppiin ja muihin hankalampiin asioihin.
Itseäni harmittaa suunnattomasti kun en osaa juuri mitään kieltä edes auttavasti ja aikuisopiskelijaksikaan en tunne tässä asiassa olevani valmis.
opiskelun aloittamiseen on 3-6 -vuotiaana. Tällä ikävälillä aivojen kielikeskus kehittyy eniten. Eskarissakaan ei ole myöhäistä eikä vielä ekalla luokallakaan. 8-vuotiaana kielialue alkaa olla valmis ja kynnys uusien kielten oppimiseen alkaa kasvaa. Kynnyksen kasvamista hidastaa mahdollisimman varhain aloitettu vieraan kielen opiskelu (esim. kielikylpy).
Se, mikä vieras kieli valitaan ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi, ei vaikuta hidastavasti muiden kielten oppimiseen. Syy tuohon on, että kielen oppimisen kannalta ratkaisevaa on aivojen omaksumiskyky. Tuota kykyä kehittävät kaikki kielet samalla tavalla. Siksi on typerää paasata ruotsin kielen haitallisuudesta ja muiden kielten autuaaksitekevyydestä. On myös muistettava, että jos vieraan kielen oppiminen on hankalaa, syynä ei ole vieras kieli, vaan oppijan ominaisuudet ja joskus jopa asenteet. Opettajallakin on merkityksensä asiassa.
Nykylapsilla tuntuu lisäksi olevan niin paljon harrastuksia, että muiden kielten opiskeluun tarvittavaa aikaa voisi nipistää sieltä. On myös täysin unohdettu satujen lukemisen ja laulamisen merkitys kielten opiskelussa. Mitä enemmän lukee ja laulaa lapselleen, sitä parempi äidinkielentaito kehittyy ja se on ratkaisevan tärkeää muiden kielten oppimisen kannalta.
Minä muuten olisin halunnut poistaa pakkomatematiikan. Sen oppiminen oli varsin aikaa vievää peruskoulussa. Kun kuitenkin kielet sujuivat, ei matikan kutonen haitannut. Tiesinhän, ettei minun tarvitse hakeutua ydinfyysikoksi. Kovalla työllä sain lukiomatikasta kuitenkin kasin.
nuo tunnit sitten otettaisiin? Varmaankin taito- ja taideaineista, joita opetetaan jo muutenkin naurettavan vähän.
paako ruotsi sitä ja pakko ruotsi tätä. ei sitä tarvita. Miksi lapseni opettelee kolmannella luokalla kutomista ja virkkaamista? Miksi hän opettelee uskontoa. Hän osasi ruotsin laivalla auttaa äitiä, joka oli kadottanut lapsensa ja opasti hänet lapsen luo. Se, että ruotia opetetaan viikossa pari tuntia, ei ole osoittautunut mitenkään vahingolliseksi. Vähemmän saksankielen opiskelusta hyötyä tänä neljänä vuotena on ollut.