Lokki valkoinen
tuo luotais hellän terveisen
Lailla ajatusten se liitää yli aaltojen
meren aavan sinisen
Meri tyyni nyt on
luokses kaipuu on lohduton
Jos lokin lailla mä lentää voisin
silloin luonasi mä aina oisin
Nyt vain muistot on mulla myötä
kun iltaa istun mä rannalla veen
Ja mä muistelen viimeistä yötä
kun aamun koitto vei tiet erilleen
Toive suuri on silti että vielä
lokki tuo sanan sydämen
Uuden kerran me kohtaamme tiellä
ja saamme takasin rakkauden
tuo luotais hellän terveisen
Lailla ajatusten se liitää yli aaltojen
meren aavan sinisen
Meri tyyni nyt on
luokses kaipuu on lohduton
Jos lokin lailla mä lentää voisin
silloin luonasi mä aina oisin
Nyt vain muistot on mulla myötä
kun iltaa istun mä rannalla veen
Ja mä muistelen viimeistä yötä
kun aamun koitto vei tiet erilleen
Toive suuri on silti että vielä
lokki tuo sanan sydämen
Uuden kerran me kohtaamme tiellä
ja saamme takasin rakkauden
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tää taas huokailee sun
runos äärellä!
Että se osaakin laittaa
sanat tavalliset järjestykseen,
jossa ne muuttuu ihanasti -
kaipuuksi - sydämmeksi - rakkaudeksi - *huoh*!
Kiitos, HH ! *katsoo utuisin silmin* :)
Miksi sait mut itkemään.
Kyneeleeni kuivaa nää.
Kun rakkaintain näin aattelen.
Lokin lailla lentelen .
Luoksein, yli merien.
Kaukaisuuteen.
Pakkanen paukkuu ja hytisen.
Terveiset sulle heittelen.
Taas alkaa päivä talvinen
tulee tupaan jokaiseen
missä neitoset runoja liittelee
ja eilispäivää kiittelee
Hyvvää päivä jatkoa
Toivoo HH