Halusin avat tänne kaikkien spekulanttien ja muidenkin kinasteltavaksi taas yhden ruotsista suomeen tulleen rakennusjärjestelmän. Lähinnä järjestelmä jossa ilmanvaihdon poistoilma johdetaan alapohjaan tuntuisi järkevältä. Ainakin sipo-rakentajilla taitaa olla yleinen järjestelmä. Erään rakentajan kanssa keskustellessani hän kertoi että tämän järjestelmän avulla päästään ilman lämmöntalteenottoa jopa pienempään energiankulutukseen kuin tavanomaisella lämmöntalteenottojärjestelmällä, joissa hyötysuhteet ei vielä kovin korkeita.
Se ainakin tuntuu tyhmältä jos ilmanvaihdon hukkailman johtaa harakoille kun sen voi tällätavalla hyötykäyttää. Oma tt-taloporojekti tulee avokallio ja siinä vähän epäillyttää että saako samaa hyötyä, koska kallio on tavanomaiseen maahan nähden enemmän lämpöä johtavaa ja näin alapohjan lämpötila ei pienellä energialla nouse. Eristämällä kalliopinta esim. lekasoralla tilanne ehkä parantuisi.
Se ainakin tuntuu tyhmältä jos ilmanvaihdon hukkailman johtaa harakoille kun sen voi tällätavalla hyötykäyttää. Oma tt-taloporojekti tulee avokallio ja siinä vähän epäillyttää että saako samaa hyötyä, koska kallio on tavanomaiseen maahan nähden enemmän lämpöä johtavaa ja näin alapohjan lämpötila ei pienellä energialla nouse. Eristämällä kalliopinta esim. lekasoralla tilanne ehkä parantuisi.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Se rakentaja on johdateltu kyllä lahjakkaasti "pihalle".
Aivan varmasti IVK:n LTO:lla saadaan suurempi hyöty kuin tuommosella vimpautuksella.
Jos kostea huoneilma puhalletaan lattian alle se vaan lisää kosteuskuormaa siellä eikä hyödytä mitään.
Millä se kaveriraksaaja lämmittää ilmanvaihdon tuloilman?
Kuka tahansa ruotsissa rakennustöitä tehnyt tietää.
- raksaaja
Eihän tuollaisessa systeemissä niin lämmintä tuloilmaa saa, mitä lämmöntalteenotolla. Mutta lämmöntalteenoton hyötysuhde luokkaa 50%(parempiakin taitaa olla). Ja kun ottaa huomioon tuon laitteiston vaatiman energian niin hyötysuhde laskee. Ruotsin systeemissähän saadaan lattiasta lämpimämpi ja näin energiaa säästyy. Tietenkin suurin osa menee maaperän lämmittämiseen mutta iso osa lämmittää lattiaa.
sisäilmakosteus nyt n. 50% ja ulkoilma n. 65%. Hypoteettisesti: Jos meillä olisi ulkoilmasta tuulettuva alapohja, niin sen kosteus olisi suunnilleen sama kuin ulkoilman. Jos sinne puhalletaan sisäilmaa, joka on kuivempaa, niin millä mekanismilla alapohjan kosteusrasitus lisääntyy? Kesällä sisä- ja ulkoilman kosteus lienee suunnilleen yhtä suuri, joten rasitusta lisäävää vaikutusta ei pitäisi olla olettaen molemmissa tapauksissa tietenkin, että kosteuden haihtuminen maaperästä alapohjaan on estetty.
"sisäilmakosteus nyt n. 50% ja ulkoilma n. 65%."'
Sisäilmassa on tuoilloin paljon enemmän vettä kuin ulkoilmassa.
unohtu
Tuulettuva alapohja on maanvaraiseen verrattuna ehdottomasti parempi. Lämpimän ilman johtaminen sinne kyllä vähän arveluttaa. Perustus on normaalikokoiseen ok taloon n 20 000 e kalliimpi. Säästäminen vesittyy siinä.
Alapohjasta on hyvä tehdä lämmin rossipermannossakin, mutta tee ilmanvaihto, kuten kellarillisessakin.
Lämmintä poistoilmaa, mikä sitoo paljon kosteutta, ei pidä johtaa viileämpään alapohjaan, jossa se voi kondensoitua ja aiheuttaa kosteusongelmia.
Lämmin alapohja eristetään, kuten kellari reunapalkeistaan ja maaperän päältä. Koneelta kuivaa ilmaa ja imetään toisaalta kosteaa ilmaa LTO:n kennon läpi ulos. Venttiilien säätö ilmanvaihto kerran neljässä tunnissa.
Lopputulos kuiva ja lämmin perustus, joka säästää energiaa.
Toinen kosteustekninen riski on kallioon kiinni rakentaminen, vesien ohjaaminen kannattaa suunnitella huolellisesti.
tuuletuksen järjestäminen on ensiarvoisen tärkeää kaikenkarvaisten tuhnupettereiden kontatessa alapohjatarkistuksia suorittamassa. Ja voi sitä lemua!
Rakensimme v.1985 omakotitalon. Talon seinät, alapohja ja yläpohja on tehty Siporex harkoista ja laatoista. Alapohja on ns. "rossipohja", joka tuuletetaan perustuksen ulkopuolelle johdetuilla putkilla. Alapohjan ilmanvaihtoa pienennetään talvella n.65%.
Silloin tätä "ruotsalaista keksintöä", jossa poistoilma puhallettiin alapohjan kautta ulos vesikatolle, kutsuttiin "lämpöpohjaksi".
Talon suunnitteluvaiheessa harkitsimme vakavasti em. lämpöpohjan rakentamista. Kartoitimme lämpöpohjan edut, riskit ja haitat.
Lämpöpohjan edut:
- pieni energiansäästö
Lämpöpohjan riskit ja haitat:
- alapohjan kosteus lisääntyy
- alapohjaan muodostuu ylipainetta, jolloin perusmaasta alapohjaan purkautuvat kaasut (Radon) pääsevät helposti imeytymään huoneilmaan.
- nostaa kesällä haitallisesti huoneilman lämpötilaa
Totesimme lämpöpohjan riskit ja haitat etua suuremmiksi.
Hylkäsimme lämpöpohjan ja rakensimme perinteisen rossipohjan.
Rossipohja on toiminut moitteettomasti jo yli 20-vuoden ajan. Olemme tyytyväisiä tekemäämme ratkaisuun.