"vanha aikasesti ajatteleva"

on ollut myös minulla... Juhliva ja ryyppäilevä (ja ties kenen kanssa paneva) sinkkuystäväni sai myös lapsen enkä jaksanut sellaista touhua seurata vierestä. Oma tilanne sattui liikaa ja sattuu oikestaan vieläkin...

Tällä kamullani sentään taisi olla vain 1 vaihtoehto noissa lapsensa isissä, mutta ei tosin seurustellut tämän kanssa (vaan oli ollut vain yhden yön juttu) ja he rupesivat kyllä sitte "olemaan" kun oli muksu tulossa.

En usko että tulee se juttu kestämään.

Ja kyllä; minä ainakin olen kateellinen moisesta! Minulla sentään aviomies ja pitkäaikainen suhde häneen emmekä ole mitään juoppoja. Kelpaisi vauvan tulla hyvään kotiin... :,( voi kuinka kovasti pientä kaipaankaan...

Miten ihmeessä sinä juuri et ymmärrä, että joku haluaa kovasti lasta? Sinulla sentään on mies, mutta ilmeisesti kaverisi ei löydä kuin luusereita, jotka ei oikein kelpaa lähi-isiksi. Ystävät on kullan arvoisia, ei kai se sulta ole pois jos kaverisi haluaa lapsen. Onhan sulla sitten tuttu vauveli lähellä, jota voit vaikka avuksi hoitaa jos viitsit. On palkitsevaa jos on läheinen vauveli vaikkei olisi oma, tiedän sen. Itse olin järjettömän kauan sinkku ja kadehdin muiden vauvoja. Olisin tosiaan voinut tehdäkin lapsen hakuammunnalla, mutta kun on pco, ei se onnistunut. Arvosta ihmeessä ystävääsi, vai onko sinulla sitten niitä liikaa? Juuri raskaana olevahan se myös tarvitsee tukea. Tiedän kyllä miltä tuntuu epäonnistuneiden hoitojen jälkeen! Se on niin raastavaa. Itse suorastaan vihasin niitä jotka olivat raskaana ja saivat vauvan! Mutta vielä se voi sinullakin onnistua!

itse ajattelen niin, että muiden lapset eivät ole minulta pois, ja olen vain onnellinen, että muut ei joudu tähän samaan helvettiin, missä itse olemme.

oma erittäin hyvä ystäväni on sinkku, ja kun minä märehdin lapsettomuuttani hänelle hän marisee sinkuuttaan minulle :) tuemme toinen toisiamme! ja kummallakaan ei ole helppoa!! toinen ei saa lasta ja toinen ei saa miestä...

olemme myös puhuneet hänen lapsettomuudestaan, sillä hänkin kärsii siitä. hän ei tiedä voiko hän koskaan raskautua, sillä ei ole tietoa, että tärppäiskö jos ois tilaisuus edes yrittää.

olen itse kannustanut häntä, että kokeile baarikärpäsiä, mutta hän ei itse ole siihen valmis, sillä isän rooli on myös tärkeä - eikä isäksi huolita ketä vaan.

voi olisin niin onnellinen jos hän tulisi raskaaksi, sillä hän jos joku ansaitsisi onnen! olemme luvanneet, että jos hän joskus raskautuu sinkku-vaiheesa, ni mä olen sitten tukihenkilö ja saan sitä kautta elää raskautta. saisin mennä synnytykseen tukemaan... voi se olisi hienoa!!! saisin kokea kaiken ja ystäväni syli täytyyisi - kun ei se miehistä näy täyttyvän...

toi on siis mun ja ystäväni tilanne. mutta toki olen "katkera" siitä, että moni lapsi syntyy viina-piireihin ja viinan voimin... mutta en silleKÄÄN asialle voi itse mitään... ei auttais vaikka kuinka menisin saarnaamaan kaikille, että ei saa tehdä lapsia (sillä niillä se näköjään on nimenomaan tekemistä)

mutta sinulle, alkuperäinen kirjoittaja, toivotan pitkää pinnaa ja avointa mieltä, ja pyydän että mietit tarkkaan, ennen kuin hylkäät ystäväsi! pyydä päästä hänen tukihenkilökseen, sillä hänellä ei varmasti ole -eikä tule olemaan- helppoa. tue häntä, sillä toivothan hänenkin tukevan itseäsi!

tiedän, että se on vaikeaa, mutta yritä edes!!! puhu avoimesti ystäväsi kanssa, niin molemmat tiedätte, mitä toinen ajattelee! ei se ole hänelle ollut helppoa kertoa, mutta onneksi kertoi ihan heti eikä pimittäny tietoa! se olisi satuttanut enemmän sitten kun olisit kuullut myöhemmin.

voi, lähettelen sinulle paljon voimia ja muistutan, että olet oikeutettu tunteisiisi ja olet täällä vapaa purkamaan oloasi!!! mutta muista että toisellakaan ei ole helppoa...

*halii*