Huvittaa kun seuraa "pöytälaatikkorunoilijoita" jotka mielellään tuovat runojaan luettavaksi foorumille jos toisellekin. Lähinnä siksi huvittaa että runoilla on aina sama mentaliteetti ja sävy; tummuus, synkkyys, kaipuu, menetys, kuolema, pimeys, pakkanen, melankolia... jne
Typerää skeidaa sanon minä!
Varmasti niissä puretaan angsteja rajustikin ja pyritään dramaattisuuteen mutta hei...aina vaan samaa tarkoittaa että se ei ole omaperäistä.
Aloittakaa samantien kirjoituksenne "Olipa kerran..", se on jo paljon noita runoja omaperäisempää.
Onko kukaan huomannut samaa vai kuvittelenko omiani? Ovatko runojen vallitsevat teemat aina samat?
Grr..
Typerää skeidaa sanon minä!
Varmasti niissä puretaan angsteja rajustikin ja pyritään dramaattisuuteen mutta hei...aina vaan samaa tarkoittaa että se ei ole omaperäistä.
Aloittakaa samantien kirjoituksenne "Olipa kerran..", se on jo paljon noita runoja omaperäisempää.
Onko kukaan huomannut samaa vai kuvittelenko omiani? Ovatko runojen vallitsevat teemat aina samat?
Grr..
Vastaukset 12
Vanhimmat
runoja tulla.
Tai sitten ei.
takapajulaa
Kirjoittanut: scarabaeus 5.2.2007 klo 15.21
takaosastoo
mun vaalikone
huba-huba-huba
kevyt prosessi
napu-napu-napu
kaikenlaista tapahtuu
asiat kriisiytyy
ruttuun kuluu
eilisen teemat
kaikki puolitiessä
matkalla alabamaan
pelkkää soolontynkää
hidasta rimpuilua
höynäytystä
välillä taukojumppaa
mustan aukon
pyykinpesukeskustelut
kuin vaitonaista
läskikapinaa
miks ne
ei näytä kynsiään
ei kärkästele
ne vaan venkoilee
lampaina näykkivät ruohoa
pelkkää bluffia
missä mun turvallinen
ihmisläheinen
lämmin kulttuurini viipyy?
kenen lauluja mä laulan?
__________
ai ei hyvä. ookoo. mitä laatua sais olla sit?
murrrrrrr....leviää...varo vaan Heli
Kirjoittanut: scarabaeus 1.2.2007 klo 11.07
Uamusist öittsii
Ja myö syöt´íi ja juot´íi niis öittsilöis.
Tanssittii ja
sit syöt´ii ja juot´ii
tanssittii ja
sit
arvaatteks työ mitä myö
sit tehtii...
Jo aamu valgeni.
Sit tuumattii jotta no
ostettaisii vai ei
väkijuomoa?
Siihe käytii sit
uamusel pirtis
pankolle makkoomaan.
Ni no
piettii sit taas öitsit
syöt´ii ja juot´ii
tanssittii ja
sit
arvaatteks työ mitä myö
sit tehtii
?
fantastista!! paranee vain ;) Haluaisin mielelläni lukea lisää.
O
h
j
a
a
mut
sun runojen luo.
Häh?
Ei päätä ei häntää tuossa viestissä.
Oi pimeä synkkyys!
Oi elämä
Karuselli pöyrii, vittu
Mun rakkaani siinä hyörii
Kuolen!
Karuselli pöyrii, arghh
Mun rakkaani toisen kanssa
Oi elämä
Haluan kietoutua kuolleen mummoni
Verhoon, pakkasen paukkuessa
Elämän synkkyys vilahtaa edessäni
Kaipuu on suuri
Mummoani, rakastani, karuselliä
Elämä on synkkä kuilu, jonka pohjasta
Melankolia huutaa, sydäntäsärkevästi
Käperryn olemattomaan sydämeesi
Helvetti on irti sielussani
Kaikki valuu sormien läpi
Itken
Itken
Itken
Itken
Itken
ITKEN!
P.S. Tämä oli parodiaa. Olen täysin samaa mieltä.
Synkkä kansa
ja kaipuu rakkauden.
Rakkaus hipaisee
meitä vain ohimennen,
välillä nuoruuden
ja aikuisuuden.
Miten kirjoittaa
onnesta,
ilosta,
hauskuudesta,
jos sinäkin siinä,
synkkyyttä lisäät,
alakuloa jaat
ja mollaat
kanssakulkijaa.
Omaperäinen runous
onko aitous,
mistä runoilla jos
kliseet haudataan?
Miten kylmältä valkea näyttää
jos ruusunkukat kankaista kielletään.
Kontrasti on merkittävämpi
kuin aavistat,
jos katsot unessa lapsen kasvoja,
et tiedä
miten haluaisit lapsen tappaa
kesken kuuden tunnin huudon.
Kontrasti on nautinto,
kun istut saunan lauteilla,
kaadat vartalolle viileää vettä
kontrasti tekee sopimisesta
jotain
niin hienoa,
että jokainen riita
kannattaa.
Avaa silmäsi haistamaan maailmaa.
vaikuttaa siihen, millainen runo on. Onko tylsä vai ei. Et voi kieltää, etteivätkö eräät maailman parhaista runoista käsittelisi tummuutta, angstia, kuolemaa, rakkautta jne.
Eihän siinä muuta kuin että runo on aika tarkka taitolaji tai mitä lie, en tiedä. Jos nyt tänne jotain runojaan laittaakin niin ei sitä pidä niin vakavasti ottaa. Luulisin että mielipiteesi kiinnostaa, kritiikkiä kai monet haluavatkin.
Mikä aihe sinusta olisi sitten hyvä? Jotain hyvin extremeä? Mua kiinnostaa itseäni vaan tavalliset asiat. Vihaan kaikkia yliampuvia juttuja. Huumori on kiva, mutta kuinka helppoa on todella olla hauska? Hauskin tyyppi, jonka tiedän on oma lapseni kun hän imitoi Simpsoneita.
Muistelisin, että runoille oli ihan oma palsta. Jaaritelkaa siellä.
Kylläpäs se sai keskustelua aikaan. Loistavaa.
Enkä edes pidä runoista.
Aina
samanlaista,
huvittaa
seurata runoilijaa.
Typerää,
skeidaa.
Draamantaju
h
u
k
a
s
s
a.
Teemaa kaipaan
sanoja valosta
mutta täällä on hämärää,
enää
mitään
nää
Eihän kaikki voi tykätä kaikesta, mutta lyön vaikka vetoa, että on joku runoilija, jonka töistä tykkäät. Juice Leskinen? Tms. Älä nyt ihmeessä yleistä. Onhan proosaakin sekavimmasta tajunnanvirrasta Grishamin ja siltä väliltä.