Mua mietityttää ja pohdituttaa usein seuraava asia ja kaikki siihen liittyvä, ja haluisinkin ihan asiallista keskustelua tästä..
Kaikilla ihmisillä on seksuaalisia haluja, olisi tietysti luonnotonta jos näin ei olisi. Itsetyydytys on varmasti mitä luonnollisin asia ihmisten keskuudessa. Silti mä koen itsetyydytyksen vaikeeks asiaks toisinaan, koska siihen liittyy tietysti ajatuksia ihan oikeen elämän tutista ihmisistä. Tää herättää mussa tosi usein syyllisyyden tuntoo, vaikkei itsetyydytyksestä varmasti pitäs mitään syyllisyyttä kantaa.. Usein haluun ajatella järjellä ja olla sitä mieltä että itsensä tyydyttäminen on melko tarpeetonta, ei se oo olennaista, ja se tuntuu kauheen ala-arvoselta. Toisinaan sitä onkin aikoja jollon kaikki tää sujuu aivan hyvin, onhan tää elämä todellisuudessa paljon isompi juttu kun omat halut.
Mutta kuitenkin meillä on just ne halut olemassa. Jotkut ihmiset varmaan osaa elää täysin ilman seksuaalista elämää (?) mutta mun mielestä se kuuluu ihmisluontoon eikä sitä pidä sulkee pois.
Mun ongelma selvimmillään on varmaankin juuri se juttu, että tähän tyydyttämiseen liitän usein ihan tuttuja ihmisiä. Tästä seuraa sit todella syyllinen olo, aivan kun haluaisi vain seksiä jostakin ihmisestä. Ja niinhän se ehkä onkin; tää tuo juuri tosi ikävästi esille sen kuinka ehkä joistakin ihmisistä haluaa vaan yhtä asiaa. Itsetyydytys ilman minkäänlaista mielikuvaa toisesta ihmisestä on mielestä vaikeeta. Miten ylipäätään tän kaiken kanssa pitäisi toimia? Näissäkin asioissa on varmaan kaikilla ihmisillä omat kantansa ja mielipiteensä ja tapansa, mutta mua häiritsee tämä.
Varmaankin hormonitoiminnan kiihtymisellä on myös suuri vaikutus näihin haluihin tässä iässä, mutta näin nyt. Kiitos. Oon 16v.
Kaikilla ihmisillä on seksuaalisia haluja, olisi tietysti luonnotonta jos näin ei olisi. Itsetyydytys on varmasti mitä luonnollisin asia ihmisten keskuudessa. Silti mä koen itsetyydytyksen vaikeeks asiaks toisinaan, koska siihen liittyy tietysti ajatuksia ihan oikeen elämän tutista ihmisistä. Tää herättää mussa tosi usein syyllisyyden tuntoo, vaikkei itsetyydytyksestä varmasti pitäs mitään syyllisyyttä kantaa.. Usein haluun ajatella järjellä ja olla sitä mieltä että itsensä tyydyttäminen on melko tarpeetonta, ei se oo olennaista, ja se tuntuu kauheen ala-arvoselta. Toisinaan sitä onkin aikoja jollon kaikki tää sujuu aivan hyvin, onhan tää elämä todellisuudessa paljon isompi juttu kun omat halut.
Mutta kuitenkin meillä on just ne halut olemassa. Jotkut ihmiset varmaan osaa elää täysin ilman seksuaalista elämää (?) mutta mun mielestä se kuuluu ihmisluontoon eikä sitä pidä sulkee pois.
Mun ongelma selvimmillään on varmaankin juuri se juttu, että tähän tyydyttämiseen liitän usein ihan tuttuja ihmisiä. Tästä seuraa sit todella syyllinen olo, aivan kun haluaisi vain seksiä jostakin ihmisestä. Ja niinhän se ehkä onkin; tää tuo juuri tosi ikävästi esille sen kuinka ehkä joistakin ihmisistä haluaa vaan yhtä asiaa. Itsetyydytys ilman minkäänlaista mielikuvaa toisesta ihmisestä on mielestä vaikeeta. Miten ylipäätään tän kaiken kanssa pitäisi toimia? Näissäkin asioissa on varmaan kaikilla ihmisillä omat kantansa ja mielipiteensä ja tapansa, mutta mua häiritsee tämä.
Varmaankin hormonitoiminnan kiihtymisellä on myös suuri vaikutus näihin haluihin tässä iässä, mutta näin nyt. Kiitos. Oon 16v.
Vastaukset 2
Vanhimmat
nainen vai mies? Utelen vaan. Mutta kummin vaan, ne on sun fantasioita tms. Ei ne koskaan saa tietää. Joo tiiän ei lohuta yhtään.
Raamatun mukaan toisen ihmisen katsominen himoiten on syntiä (tarkoittaa varmaan myös ajattelua). Suora lainaus:
Matteuksen evankeliumi:
5:28 Mutta minä sanon teille: jokainen, joka katsoo naista himoiten häntä, on jo sydämessään tehnyt huorin hänen kanssansa.
Ja huorin tekeminenhän on syntiä Raamatun mukaan.