Pakko oli luoda uusi ketju, kun "viestihierarkia oli liian syvä" eikä vanhaan saanut enää vastattua. Alkup. keskustelu ketjussa ENERVENT KUPLA PUHKEAA.
"Et ilmeisesti tunne lohkosulatuksen toimintaa lainkaan, kun väität, että siivu voitaisiin jättää pois jo tehtaalla tai että tuloilmavirtaa pitäisi pienentää etc."
Sinä siis väität, ettei lohkosulatus lainkaan pienennä LTO:n hyötysuhdetta. Tältä pohjalta onkin hyvä heittää vastakysymys, joka toivottavasti avaa silmäsi: jos lohkosulatus, jossa tavallaan kytketään osa LTO-laitteesta pois päältä, ei aiheuta mitään haittaa, niin eikö ko. tarpeettoman lohkon voisi jättää pysyvästi pois, jo tehtaalla, valmistuskustannusten säästämiseksi?
"Sulatuksessa olevan lohkon kohdalla tietenkin poistoilman lämpötila nousee hetkellisesti lähes poiston lämpötilaan."
OK. Kelpaako hiha-arvona vaikkapa 15°C?
"Poistoilmavirta pysyy kunkin lohkon kohdalla koko ajan samana."
OK.
"Tuloilmavirta jakaantuu toisin, eli muiden lohkojen kohdalla tuloilma kasvaa, josta johtuen poistoilman lämpötila laskee alemmas koska kunkin lohkon kohdalla ilmavirtasuhde muuttuu."
OK
"Väittämäsi, että poiston lämpötila lohkon kohdalla nousisi, on järjetön."
Itsekin juuri myönsit, että sulatettavan lohkon läpi pääsee poistoilmaa juurikaan jäähtymättä. Sinun toiveajattelusi (kun et ole todisteita esittänyt) mukaan parempi jäähtyminen kompensoi tämän täysin. Lasketaanpa:
Ulkoilma -15°C
Poisto 22°C
Hyötysuhde 70 %
Tulo- ja poistoilmavirrat (massavirrat) yhtä suuret
-> jäteilma -3,9°C
Sulatus päälle, sulatettava lohko 25 % LTO:sta
Oletetaan vielä sulatettavan lohkon läpi päässeen ilman lämpötilaksi 15°C (7° jäähtyminen)
Vaaditaan, että hyötysuhde ei muutu ts. jäteilman (keskim.) lämpötila on edelleen -3,9°C.
-> LTO:n muiden (ei sulatettavien) osien läpi kulkevan ilman (75 % massavirrasta) lämpötilan T tulee olla 0,25*15 0,75*T = -3,9
-> T = -(0,25*15 3,9)/0,75 = -10,2°C
Lämmönsiirron hyötysuhteen (poistoilman lämpötilahyötysuhde) pitäisi siis maagisesti parantua aika huimasti, 70 % -> 87 %, pelkästään kasvattamalla ei-sulatettavissa lohkoissa tuloilmavirta 33 % poistoilmavirtaa suuremmaksi.
Jos taas oletetaan, ettei ei-sulatettavien lohkojen jäteilman lämpötila muutu (kyllähän se muuttuu *vähän*, mutten jaksa alkaa laskuja vääntämään), tulee jäteilman lämpötilaksi sulatuksen aikana 0,25*15 0,75*(-3,9) = 0,8°C ja hyötysuhteeksi 57 %.
"Et ilmeisesti tunne lohkosulatuksen toimintaa lainkaan, kun väität, että siivu voitaisiin jättää pois jo tehtaalla tai että tuloilmavirtaa pitäisi pienentää etc."
Sinä siis väität, ettei lohkosulatus lainkaan pienennä LTO:n hyötysuhdetta. Tältä pohjalta onkin hyvä heittää vastakysymys, joka toivottavasti avaa silmäsi: jos lohkosulatus, jossa tavallaan kytketään osa LTO-laitteesta pois päältä, ei aiheuta mitään haittaa, niin eikö ko. tarpeettoman lohkon voisi jättää pysyvästi pois, jo tehtaalla, valmistuskustannusten säästämiseksi?
"Sulatuksessa olevan lohkon kohdalla tietenkin poistoilman lämpötila nousee hetkellisesti lähes poiston lämpötilaan."
OK. Kelpaako hiha-arvona vaikkapa 15°C?
"Poistoilmavirta pysyy kunkin lohkon kohdalla koko ajan samana."
OK.
"Tuloilmavirta jakaantuu toisin, eli muiden lohkojen kohdalla tuloilma kasvaa, josta johtuen poistoilman lämpötila laskee alemmas koska kunkin lohkon kohdalla ilmavirtasuhde muuttuu."
OK
"Väittämäsi, että poiston lämpötila lohkon kohdalla nousisi, on järjetön."
Itsekin juuri myönsit, että sulatettavan lohkon läpi pääsee poistoilmaa juurikaan jäähtymättä. Sinun toiveajattelusi (kun et ole todisteita esittänyt) mukaan parempi jäähtyminen kompensoi tämän täysin. Lasketaanpa:
Ulkoilma -15°C
Poisto 22°C
Hyötysuhde 70 %
Tulo- ja poistoilmavirrat (massavirrat) yhtä suuret
-> jäteilma -3,9°C
Sulatus päälle, sulatettava lohko 25 % LTO:sta
Oletetaan vielä sulatettavan lohkon läpi päässeen ilman lämpötilaksi 15°C (7° jäähtyminen)
Vaaditaan, että hyötysuhde ei muutu ts. jäteilman (keskim.) lämpötila on edelleen -3,9°C.
-> LTO:n muiden (ei sulatettavien) osien läpi kulkevan ilman (75 % massavirrasta) lämpötilan T tulee olla 0,25*15 0,75*T = -3,9
-> T = -(0,25*15 3,9)/0,75 = -10,2°C
Lämmönsiirron hyötysuhteen (poistoilman lämpötilahyötysuhde) pitäisi siis maagisesti parantua aika huimasti, 70 % -> 87 %, pelkästään kasvattamalla ei-sulatettavissa lohkoissa tuloilmavirta 33 % poistoilmavirtaa suuremmaksi.
Jos taas oletetaan, ettei ei-sulatettavien lohkojen jäteilman lämpötila muutu (kyllähän se muuttuu *vähän*, mutten jaksa alkaa laskuja vääntämään), tulee jäteilman lämpötilaksi sulatuksen aikana 0,25*15 0,75*(-3,9) = 0,8°C ja hyötysuhteeksi 57 %.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.