Ongelma kunnallisessa päivähoidossa on:
1) Lastentarhanopettjailla 7h/työpäivä
2) kasvatushenkilöstöt suunnittelevat ja palaveeravat työaikana (eivät silloin läsnä ryhmässä)
3) Delegoivat hommiaan lastenhoitajille ja avustajille
4) Kasvatushenkilöstön juoruilu ja pohtiminen. Työaika poissa lapsilta.
5) Päiväkotiapulaiset ja erityispäivähoidon avustajat joutuvat kasvatusvastuuseen ed. takia.
Esimerkiksi ihan vain tiedoksi: Erityisavustajat ovat ammattiryhmä jolle maksetaan pienempää palkkaa kuin siivojille päiväkodeissa. Heillä usienkin suurempi ymmärrys lasten erityisvaikeuksiin. Lastentarhanopettajan oppimäärässä erityisvaikeuksia ei opiskella, ei myöskään lähihoitajalnjoilla. Silti erityisavustajat ovat ryhmissään arvostettuja vain silloin, kun kasvatushenkilöstö haluaa keventää työtään tai olla lomilla kun haluavat.
Terkuin alaa vaihtanut!
ps. Aamuisin ja iltaisin lapsia vahtii yksi kasvatushenkilö/ryhmä. Apulaiset ja avustajat laitetaan myös noihin työaikoihin koska muutoin kasvatushenkilöt ei pärjää. Liikaa lapsia!
1) Lastentarhanopettjailla 7h/työpäivä
2) kasvatushenkilöstöt suunnittelevat ja palaveeravat työaikana (eivät silloin läsnä ryhmässä)
3) Delegoivat hommiaan lastenhoitajille ja avustajille
4) Kasvatushenkilöstön juoruilu ja pohtiminen. Työaika poissa lapsilta.
5) Päiväkotiapulaiset ja erityispäivähoidon avustajat joutuvat kasvatusvastuuseen ed. takia.
Esimerkiksi ihan vain tiedoksi: Erityisavustajat ovat ammattiryhmä jolle maksetaan pienempää palkkaa kuin siivojille päiväkodeissa. Heillä usienkin suurempi ymmärrys lasten erityisvaikeuksiin. Lastentarhanopettajan oppimäärässä erityisvaikeuksia ei opiskella, ei myöskään lähihoitajalnjoilla. Silti erityisavustajat ovat ryhmissään arvostettuja vain silloin, kun kasvatushenkilöstö haluaa keventää työtään tai olla lomilla kun haluavat.
Terkuin alaa vaihtanut!
ps. Aamuisin ja iltaisin lapsia vahtii yksi kasvatushenkilö/ryhmä. Apulaiset ja avustajat laitetaan myös noihin työaikoihin koska muutoin kasvatushenkilöt ei pärjää. Liikaa lapsia!
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ja toivottavasti myös opiskelet vähän lisää, niin näkemyskin hiukan avartuisi.
Ongelma kunnallisessa päivähoidossa on se, että siellä säästetään koko ajan kaikesta, eikä palkata riittävästi tarpeeksi pätevää henkilökuntaa.
Toivottavasti saat nyt parempaa liksaa ja olet onnellinen.
joka provoili niin haljusti myös tuohon päiväkodille annettuun kauniiseen kiirokseen....
Vaihda sitä alaa, älä tänne jämähdä, et alalle mitenkään sopisikaan. Ei siellä asennevammaisia kaivata. Kellen ei jää ikävä.
alaa vaihtavat juuri ne jotka ovat alunperin hakeutuneet alalle kutsumustyöhön mutta eivät sitten "kestä" katsella päiväkotien touhua -ne eivät ole lapsille hyviä paikkoja .Voisivat olla mutta eivät tänä päivänä ikävä kyllä ole .
Ehkä näin tosiaan on, mutta mielestäni asiasta syytetään aivan liikaa hoitohenkilökuntaa. Eihän lääkäreitäkään haukuta siitä, että vastaanotoilla on pitkät jonot. Kyllä vika on joissain muualla. Ei ole meidän vikamme, jos päiväkodit ovat muuttuneet pelkiksi säilytyspaikoiksi ilman laatua. Me haluaisimme asioiden olevan myös PALJON paremmin (kuten sijisten saatavuus, pienemmät ryhmäkoot), mutta kun meidän pyynnöt menee kuuroille korville. Vanhempien pitäisi nostaa asioita enemmän tapetille, vaikka eipähän heitäkään varmaan nykyaikana kuunnella. Lapsiin ei kannata panostaa, eiväthän he anna edes ääntään kenellekään vaaleissa. Miksi siis heitä murehtia. VAI?
Samaa mieltä olen. Mutta ne syyt, mitä tämän ketjun aloittaja luetteli, eivät ole niitä, mistä kaikki johtuu.
Ei voida järjestää laadukasta pienten lasten hoitoa, jos koko ajan vaan niukennetaan resursseja sen järjestämiseen. Ainakin Helsingissä on jo tehty seuraavia toimenpiteitä lamavuosista lähtien:
1.ryhmissä toimivia päiväkotiapulaisia on vähennetty huomattavasti -> yleensä yksi neljän ryhmän päiväkodissa, kun ennen oli joka ryhmässä oma
2.uusia toimia ei ole ollut enää aikoihin tarjolla ja työsuhteet ovat puoli vuotta kerraallaan, määräaikaisia. Kesäajan töistä ei ole tietoa, mikä vähentää työpaikkaan sitoutumista -> henkilökunta joissain paikoissa hyvin vaihtuvaa -> lapsille ei muodostu päiväkodissa pysyviä, turvallisia aikuissuhteita
3. päiväkodin johtajan tehtäviä on lisätty oleellisesti -> ennen yleensä 4 ryhmän talossa (varmaan pienemmissäkin) oma hallinnollinen johtaja, nyt yksi johtaja 2-3 talossa, tehtäviin kuuluu myös perhepäivähoidon hallinnointia. Seuraus: päiväkotiryhmien hoito- ja kasvatustehtävissä toimivat hoitajat ja opettajat tekevät osan ajasta hallinnollisia töitä ja johtajan poissa ollessa, ryhmässä toimiva lastentarhanopettaja hoitaa myös varajohtajan tehtäviä, mitä yleensä on yllin kyllin -> muut kaksi, yleensä lastenhoitajat pyörittävät 21 lapsen ryhmässä suurimman osan päivää
4. sijaisten palkkaaminen on harvinaista tilanteissa, kun henkilökuntaa on pois sairastumisten ym. syiden takia -> ei ole varaa
5.päiväkotien täyttö- ja käyttöprosenttia syynätään suurennuslasilla -> jos on liikaa aikuisia suhteessa lapsiin (kun vaikka lapsia paljon pois sairastumisten vuoksi), ryhmän kolmesta aikuisesta yksi voi joutua lähtemään paikkaamaan mihin tahansa naapuripäiväkotiin kesken päivän ja omassa ryhmässä pärjätään iltapäivä yleensä yhden aikuisen ja päiväkotiapulaisen/tai toisesta ryhmästä tulevan työntekijän voimin
6.Materiaalien hankkimiseen on todella vähän rahaa. Mm. sijaisten palkkaaminen ja vessapaperi menevät samasta budjetista -> kumpaan on ihan pakko laittaa?
7.Ennen ehdittiin valmistaa esim. rooliasuja lasten leikkeihin ja panostaa muiden leikkimateriaalien huoltoon ja ylläpitoon -> ei ole toivettakaan tällaiseen toimintaan ehtimisestä enää. Jotkut sinnikkäät jaksavat omalla ajallaan kiertää esim. kirpputoreilta etsimässä lapsille kivoja prinsessamekkoja sun muuta, mikä on erittäin kunnioitettava teko!
8. Erityistä tukea tarvitseville lapsille (esim. sos.emot häiriintyneet, hahmotushäiriöistä kärsivät, äidinkielenään muuta puhuvat etc. lapset) ei ole tarjolla riittävästi tukea, ts. rahaa tuen hankkimiseen, joten tavallisissa 21 lapsen ryhmässä pyörii kolmen, kolmessa eri vuorossa toimivan aikuisen kanssa useita lapsia, jotka tarvitsisivat yhden aikuisen itseään varten. Tilanne on todella huono erityisesti erityistä tukea tarvitseville lapsille, muille lapsille ryhmässä ja myös väsyttää ryhmässä toimivaa henkilökuntaa.
Mitä tulee henkilökunnan työaikojen pituuksiin, suunnitteluaikoihin ja palaverointiin, niin niihin on kyllä olemassa ihan hyvät perustelut. Ei lapsiryhmiä pyöritetä ilman keskustelua, suunnittelua ja niihin käytettyä aikaa. Kaikki aikuiset eivät ajattele samalla tavalla ja siitä syystä on puhuttava asioista, etsittävä sopivia ratkaisuja toimia yhdessä lapsiryhmän kanssa. Ei ole sama hoitaa 1-4 lasta, kuin 21 tai useampaa. Lapsiryhmä toimii eri tavalla kuin yksittäinen lapsi.
Päiväkodit voisivat toimia aivan eri tavalla, kun yhteiskunnan huomattaisiin tarve muuhunkin, kuin päiväkotien toiminnan jatkumaan arvostelemiseen ja ikuiseen säästämiseen.
Tai sitten pitäisi panostaa lasten hoitamiseen kotona. Ei sekään ole hassumpi vaihtoehto. Nykyisin vaan usein tuppaa olemaan niin, ettei siellä kotona viihdytä niitten penskojen kanssa päivästä toiseen, on tylsää ja yksitoikkoista, pitää saada tehdä omia juttuja ja töitä. Tai sitten on tehtävä niitä töitä taloudellisistakin syistä.
Lapsiin kohdistuvien säästöjen seuraukset tulevat varmasti näkymään meillä seuraavina vuosikymmeninä.
Erittäin hyvä kirjoitus. Ja asiat ovat näin myös muualla kuin Helsingissä. Juuri tätä se todellisuus on päivähoidossa. Sitten jotkut päättäjät kehtaavat sanoa vanhemmille, että "vaatikaa laatua lapsellenne". No päättäjille vaan tiedoksi, että laatu maksaa. Eikös se ole joka asiassa niin. Minulle on ainakin jo pienestä pitäen opetettu, ettei samanaikaisesti voi olla halpaa ja laadukasta. Lisää rahaa siis päivähoidolle!
että jaksoit kirjoitta viestisi. Totta joka sana!
siitä, että alanvaihto oli varmasti hyvä ratkaisu. Oletpa aika katkera, kun vielä vaihdon jälkeenkin jaksat kerrata omia huonoja kokemuksiasi. Harmi, että sinulle on sattunut huono paikka, mutta yleistää ei kannata. Lisäksi kirjoituksessasi on asiavirheitä. Erityisavustaja on kasvatushenkilöstöä itsekin. Lto koulutus sisältää tietoa erityisvaikeuksista ja monet lto:t ovat lsäksi opiskelleet erityispedagogiikan sivuaineena. Työajat päiväkodissa tehdään lasten määrän mukaan (ainakin meillä), joten miksei erityisavustaja voisi aamulla/illalla olla työssä...
15 vuoden työkokemuksella yli kymmenessä päiväkodissa pääkaupunkiseudulla kehtaan jo kommentoida:
1) Ainakin Vantaalla on viimevuosina ollut lastentarhanopettajien työpäivän pituus 8 tuntia. Sekä he, että lastenhoitajat kuuluvat hoito- ja kasvatushenkilöstöön, ja vastaavat tasapuolisesti toiminnan suunnittelusta. Itse valmistuin lastenhoitajaksi 14 vuotta sitten ja aina olen ollut vastuussa myös toiminnan suunnittelusta.
2) Milloin kasvatushenkilöstön tulisi suunnitella ja palaveerata jos ei työaikana?? Siis ihanko pitäisi vapaa-aikanaan palkatta töitä tehdä? Teettekö te erityisavustajat sitten paljonkin töitä ilmaiseksi omalla vapaa-ajallanne? Ainakin jokaikisessä päiväkodissa missä itse olen koskaan työskennellyt, ei avustajienkaan ole tarvinnut työajan ulkopuolella töitä tehdä.
3) Mitä hommia delegoidaan avustajille? Oman kokemukseni mukaan avustajat nimenomaan avustavat hoitohenkilöstöä töissään, vai mistä muusta sitä palkkaa sinulle oikein maksettiin? Meillä ei avustajien tarvitse suunnitella, eikä olla yksin lapsiryhmässä kuin erityistilanteissa joskus harvoin jos hoitohenkilöstöä on paljon poissa. Suunnitteluvastuuta heillä ei ole, kuten ei myöskään pääasiallista hoitovastuuta. Palaverivahteina oman kokemukseni mukaan on aina toimineet sekä mahdollinen avustaja että ainakin yksi hoito- ja kasvatushenkilö toisesta ryhmästä.
4) Mitä tarkoitat juoruilulla ja pohtimisella? Meillä kasvatushenkilöillähän ei läheskään aina ole edes omaa ruokatuntia erillään lapsiryhmästä, joten en kauhean pahana pitäisi sitä, jos jotain omiakin asioita silloin tällöin lapsiryhmässäkin puhellaan. Toki olemme tarkkoja siitä, millaisia asioita. Lasten asioitakin on pakko joskus puhua, esim. vaihtaa tiedot aamu- ja iltavuoron välillä. Yksi tiimipalaveri viikossa ei ihan riitä.
Kerropas minulle jokin ammattiala, jossa työntekijät eivät koskaan mitään juoruilisi omia asioitaan työasioiden lomassa?
Hoito- ja kasvatushenkilöstön työhön kuuluu muutakin kuin lapsiryhmässä oloa. Toimintaa pitää suunnitella, eivät ne askartelut ja musiikki- ja liikuntahetket tyhjästä useinkaan synny. Lasten asioista pitää puhua ja täytyy pitää yhteyttä myöskin muiden lasta hoitavien tahojen, kuten neuvolan kanssa. Vapaa-ajallasiko sinä oikeasti nämä hommat tekisit? En minä ainakaan.
Toki toivoisin, että jokaisen sairaus- ja vuosiloman ajaksi saataisiin sijainen, mutta valitettavasti näin ei ole enää nykyään. Silloin töissä olevan henkilökunnan pitää venyä myöskin omien työtehtäviensä ulkopuolelle. Minusta se venyminen menee aika tasapuolisesti. Viimeksi tänään meidän lto siivosi osaston ja pesi lasten vessat nukkariaikaan kun laitsari oli lomapäivällä.
Ikävää että omat työkokemuksesi ovat huonoja, mutta älä yleistä näitä juttuja koko kunnallista päivähoitoa koskevaksi.
Erittäin hyvin kommentoitu. Ja lastentarhanopettajana nostan hattua sinulle, kun uskallat pitää alan ammattilaisten puolta tasapuolisesti. Niin pitäisi olla paljon yleisemminkin, että voitaisiin vaikuttaa niihin asioihin, mitkä oikeasti ovat esteenä hyvän toteutumiseen lasten maailmassa.