Hei nimeni on Raili ja olen 57-vuotias Helsinkiläinen leskeksi jäänyt leskirouva. Olen joskus aiemmin tällä palstalla kysellyt ikä-ihmisen tärskyistä netin kautta Mamma Rosassa ja sain teiltä hyviä neuvoja. Nyt haluaisin lähestyä seuraavanlaisessa asiassa.
Nimittäin täällä Kalliossa (Torkkelinmäki, kaunista seutua vaikka asuntoja yhdistetty sotien jälkeen tiilillä tai jotkut sanovat jopa heinän ja kanan jätösten yhdistelmällä!) ja naapurilla vakava kuorsaamis-ongelma meille jakaa postia aamupäivällä todella hurmaavan näköinen miespuolinen henkilö jota aina ikkunastani (kolmannessa kerroksessa, näkymä sisäpihalle) odottelen että saapuisi jakamaan postia!
Muutamia kertoja olen "sattumalta" osunut roska-laatikolle viemään bio-jätteitä kun tämä herra-henkilö on ollut jakamassa rappuumme postia mutta vanhan kansan ihmisenä ja hyvät tavat oppineena Karjalan "tyttönä" (57v mutta hyvin säilynyt!) en ole sanonut mitään.
Nyt olen kuitenkin miettinyt mieheni kuoli kolmisen vuotta sitten syöpään suuri oli menetys ja pitkään hänestä unia näin, on aika vielä löytää uutta rakkautta ja "vääntöä" elämään!? Mielestäni liian vanha tähän en ole tosin ystäväni Annikki epäilee että siitä ei mitään tule liian piintyneet ovat tavat eikä vanha (?`) ihminen enää sopeudu nuorempien miesten tahtiin? Liisa (toinen ystäväni, sosiaali ja terveysalan ihminen, painotus sosiaalialalla tosin myöskin terveysalalla työskennellyt, terveydenhoitaja oli!) sanoi älä kuuntele Annikkia kuuntelen sydämen ääntä kuten Paula Kuusiniemi laulaa laulussaan. Pitää siis luottaa tunteeseen???!
Eli sanoisin siis postinkantaja kiinnostaa!? Mutta miten häntä lähestyisin? Hän on salskea 40 mies itse siis 57 mielestäni tämä ei ole liian suuri ikä-ero??? Mitä mieltä olette? Olen yrittänyt katsoa onko sormusta, mielestäni ei ole - Liisa on ehkä tarkemmin katsonut?
Pyydänkö hänet (nimeä en tiedä, sanotaanko vaikka "Pentti") kahville tai teelle (voi olla että kaikki eivät juo tumma-paahtoista Presidenttiä?) jaon keskellä vai enkö kutsu.
Anteeksi jos kirjoitan sekavasti. Olen valvonut koko yön unettomuuttani kyselin toisella palstalla ottaakkko Konjakkia (Hennessy) vai Imovaanea (kaapissa, Liisa sanoi ota itse sanoin en ota tulee paha jälkimaku maidon kanssa!) ja naapurini kuorsaa. Tyypillinen tilanne Kalliossa siis (tiedän, joku kalliolainen lukee tätä toteaa - tämä on vain elämää!) Olen taipuvainen ajattelemaan samoin!
Eli siis vinkkejä kaipaan teiltä Hyvät Ystävät! Toivon että saan teiltä asiallisia vastauksia. Eräällä palstalla joku sanoi Raililla aina huoli päällä. Tämä on totta! Mutta paha ihminen en ole. Huolissani olen usein monista asioista mutta tapanani ei ole esim. järkyttyä kuten eräillä! (nimiä en nyt sano!)
Kiitos siis lähestymis-vinkeistä! Olen tästä postinkantajasta aidosti kiinnostunut. Suru-uutista pukkaa ameriikasta Anna-Nikola kuollut traagisesti aamu-uutisista juuri kuulin!
Kiitos ja lämmintä päälle teille kaikille rakkaat Ystävät!
Terveisin koko yön valvonnut Raili!
Nimittäin täällä Kalliossa (Torkkelinmäki, kaunista seutua vaikka asuntoja yhdistetty sotien jälkeen tiilillä tai jotkut sanovat jopa heinän ja kanan jätösten yhdistelmällä!) ja naapurilla vakava kuorsaamis-ongelma meille jakaa postia aamupäivällä todella hurmaavan näköinen miespuolinen henkilö jota aina ikkunastani (kolmannessa kerroksessa, näkymä sisäpihalle) odottelen että saapuisi jakamaan postia!
Muutamia kertoja olen "sattumalta" osunut roska-laatikolle viemään bio-jätteitä kun tämä herra-henkilö on ollut jakamassa rappuumme postia mutta vanhan kansan ihmisenä ja hyvät tavat oppineena Karjalan "tyttönä" (57v mutta hyvin säilynyt!) en ole sanonut mitään.
Nyt olen kuitenkin miettinyt mieheni kuoli kolmisen vuotta sitten syöpään suuri oli menetys ja pitkään hänestä unia näin, on aika vielä löytää uutta rakkautta ja "vääntöä" elämään!? Mielestäni liian vanha tähän en ole tosin ystäväni Annikki epäilee että siitä ei mitään tule liian piintyneet ovat tavat eikä vanha (?`) ihminen enää sopeudu nuorempien miesten tahtiin? Liisa (toinen ystäväni, sosiaali ja terveysalan ihminen, painotus sosiaalialalla tosin myöskin terveysalalla työskennellyt, terveydenhoitaja oli!) sanoi älä kuuntele Annikkia kuuntelen sydämen ääntä kuten Paula Kuusiniemi laulaa laulussaan. Pitää siis luottaa tunteeseen???!
Eli sanoisin siis postinkantaja kiinnostaa!? Mutta miten häntä lähestyisin? Hän on salskea 40 mies itse siis 57 mielestäni tämä ei ole liian suuri ikä-ero??? Mitä mieltä olette? Olen yrittänyt katsoa onko sormusta, mielestäni ei ole - Liisa on ehkä tarkemmin katsonut?
Pyydänkö hänet (nimeä en tiedä, sanotaanko vaikka "Pentti") kahville tai teelle (voi olla että kaikki eivät juo tumma-paahtoista Presidenttiä?) jaon keskellä vai enkö kutsu.
Anteeksi jos kirjoitan sekavasti. Olen valvonut koko yön unettomuuttani kyselin toisella palstalla ottaakkko Konjakkia (Hennessy) vai Imovaanea (kaapissa, Liisa sanoi ota itse sanoin en ota tulee paha jälkimaku maidon kanssa!) ja naapurini kuorsaa. Tyypillinen tilanne Kalliossa siis (tiedän, joku kalliolainen lukee tätä toteaa - tämä on vain elämää!) Olen taipuvainen ajattelemaan samoin!
Eli siis vinkkejä kaipaan teiltä Hyvät Ystävät! Toivon että saan teiltä asiallisia vastauksia. Eräällä palstalla joku sanoi Raililla aina huoli päällä. Tämä on totta! Mutta paha ihminen en ole. Huolissani olen usein monista asioista mutta tapanani ei ole esim. järkyttyä kuten eräillä! (nimiä en nyt sano!)
Kiitos siis lähestymis-vinkeistä! Olen tästä postinkantajasta aidosti kiinnostunut. Suru-uutista pukkaa ameriikasta Anna-Nikola kuollut traagisesti aamu-uutisista juuri kuulin!
Kiitos ja lämmintä päälle teille kaikille rakkaat Ystävät!
Terveisin koko yön valvonnut Raili!
Vastaukset 22
Vanhimmat
Aika epätoivoista sepusta, sanoisin....
päivä ja mietis uusiks.
t. ent. postinkantaja.
Mina jakaa paljo postii munkkivuoresa ja saata paljo kahvikutsua,on paljo naista tuo alue mina sanoa aina ei kahvi kiire on eiko heti pane ja sitten panna monta kerta käy nain sina vai suora kusya mina luule etta sinulla sama ajatus.
olikin hiljaista jonkin aikaa
vaan pitäisi tietää kumpi on se kampi,
Ettei se haista saalistajaa.
Voi postinkantaja parkaa...hih,hih :)
Kuule puhut asiaa.Olen nimittäin naimisissa postinjakajan kanssa.Mutta asuin silloin maalla jossa on postilaatikot rivissäTiedän kyllä tuon kadun missä olet ja siinähän lähellä on torkkelinkuja.mUTTA VOISIN ANTAA SULLE VINKKEJÄ[email protected] asia niin salaista ole mutta en halua niitä kaikien riepoteltaksi.
ja sanoi, että oli saada sydänhalvauksen, kun yhtenä aamuna oli "paremmista piireistä" olevan miehen vaimo ollut tälläytyneenä läpinäkyvään pitsiyöpaitaan ja keimaili siinä ovensuussa merkitsevästi.
Veljeni ainakin sanoi (?) lähteneensä kiireesti karkuun.
Pommikone ollut:))
Jos postimies sanoo että "En pelkää, tule vain lähemmäksi". Olet ylittänyt aikamoisen kynnyksen. Et ole enää lähestymiskiellossa.
Kahvi kutsusta se aina alkoi. Pari kolme suhdetta oli aina minun piirissäni. Jossain tuli aina pistäydyttyä postinkannon päätteeksi. Ei siinä kyllä mitään rakkautta ollut, ainakaan minun puoleltani pelkää sexiä. Toki olin kohtelias sinunkin ikäisille. Sainhan aina heiltä pienet joulurahat.Muuhan ei sitten mummeleiden kanssa tullut kysymykseenkään. Nuorta sen olla piti. Halut ja luistot jäljellä.
Alkoi tuo postinkantajan työ kummasti kiinnostaa,siinä tuntuu olevan tälläiselle jaksavalle miehelle työsarkaa,eli niinkuin setäni monasti niin osuvasti sen ilmaisi,VAKOA KYNNETTÄVÄKSI.
kuinka sinä olet nuin antanu omien pelkojes ja ennakkoluulojes sinut höynäyttää pysymään pois naisen sylistä.
Vai halut ja luistot siä nuorten keskuudes tulee mieleen. Noo, oppia ikä kaikki, kyllä se siitä.
Lue aloitus.Katso peiliin.
Sano peilille:
"kukaan usko höpöhöpö" juttuasi.
Poista se.
No, minkäs näille teet :((( Minä poistun palstalta lopullisesti, tosin vierailuni kestikin vain 3 viikkoa....
En kestä......olen kait sitten tosikko
T:Nainen puskanjuurelta
Vanan puskan juureen:)))
Laittaudu bio-jätteinesi jälleen roskalaatikolle ja tervehdi iloisesti sanoen:"Huomenta. Kyllä kelpaa olla näin aamusta liikkeellä, kun tälläinen silmänilo tulee vastaan. Mukavaa päivänjatkoa sinulle".
Luulisi tuosta jutun jo seuraavalla kerralla lähtevän.
tuosta voisi lähteä?
Empä kerro.
jakamaan jakorasiaa siellä jaon välissä
Se on kuuleppa niin, että tänäpäivänä ei kerkiä jäädä rupattelemman naisihmisten eikä muidenkaan kanssa...on niin rankaksi mennyt tämä postintouhu, toista se on ollut joskus 20 vuotta sitten...ja selvästi aloitusviestissä oli kyse minusta, sori varattu olen,(eikä muut kiinnosta!) eli turhaan mietit asiaa..