Olemme hoidossa yksityisellä. Takana on kaksi ICSI-hoitoa ja 2xPAS. Lapsettomuuden syynä on siittöiden vähyys. Kuinka monta ICSI-hoitoa olette joutuneet läpikäymään ennen onnistumista? Vieläkö meidän kannattaisi yrittää? Mihin perustuu julkisen kolmen hoidon raja? Kaipaisin tietoa ennenkuin uskallan ilmoittautua seuraavaan hoitoon.
Nimim. turha yritys(kö)?
Nimim. turha yritys(kö)?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Itse olen myös juuri läpikäynyt ekan IVF:n yksityisellä, joka ei onnistunut. Meillä 3 kaveria pakkasessa, joten seuraavaksi varmaan vuorossa PAS. Meillä on vika minussa, ovuloimattomuus.
Miten monta IVF:ää on järkeä läpikäydä? Kolme nyt ainakin, lasketaanko siis myös PAS-siirrot tähän kolmeen mukaan? Mitä sitten sen kolmen jälkeen, kannattaako enää yrittää vai onko toivoa?
Kovin huolestunut olen, kun haluaisimme nyt katsoa tämän hoitomuodon loppuun asti...
Kuudenteen hoitoon asti kuulemma raskausprosentti kasvaa eli jos vain jaksaa ja rahaa riittää niin kuusi hoitojaksoa kannattaa käydä.
Hoitona oli IVF, mutta kuitenkin. Olimme hoidoissa yksityisellä.
Kuinka monta hoitoa tehdään riippuu pitkälti siitä miten ne etenevät. Jos hormonihoidoilla ei ole vastetta, ei ole järkevää tehdä uusia ja uusia yrityksiä. Vian ollessa siittiöissä tilanne on tietenkin toinen. Toki siinäkin käytetään tervettä harkintaa, jos ei tulosta saada.
Muistan kerran täällä lukeneeni että jollain olisi tehty 5 ICSI:tä, ja siitä viimeisestä olisi tullut plussa!
Nämä ovat yksilöllisiä ratkaisuja. Julkisella puolella on tietääkseni tuo kolme kertaa. Yksityisellä on mahdollista useampaankin, jos lääkärit siihen suostuvat.
Miksi teille hoidot sitten lopetettiin kolmannen kerran jälkeen? Siis siksikö ettei tullut tarpeeksi vastetta?
Minulle tulee pienilläkin hormoonihoidoilla vähän liikaakin vastetta, hyperi oli tästä ekastakin tosi lähellä...
vasteen takia. Minulla viimeisessä IVF:ssä pistokset 450iu ja tuloksena yksi munasolu! Kahdessa aiemmassa ei tullut yhtään!!!
Lääkäri totesi, ettei ole mitään järkeä enää jatkaa. Eiväthän nuo hormonit kuitenkaan ihan "vaarattomiakaan" ole. Elimistö ei ole vieläkään palautunut viimeisestä hoidosta, joka oli sentään jo viime syksynä. Kellontarkka kuukautiskierto tällä hetkellä - yhdet menkat sen jälkeen, siis puolessa vuodessa. Ja olotila sen mukainen. Hormonit vaihtuneet unilääkkeisiin ym...
Minulla kuitenkin kaikki arvot ok, limakalvot ym myös....joten käsittämättömältä tuo tuntui ja tuntuu vieläkin.
Ei voi mitään, täytyy jatkaa... muulla tavoin...
Minkä ikäinen olet sinä 450iu:lla pistellyt?
Itse 39v ja 350iu:lla ei oikein vastetta,tuli kuitenkin 8follia ,joista 5solullista vain yksi lähti jakautumaan ja siirrettiin ja ekasta ivf:stä nega eilen.....Aloitettava koko hoito ruljanssi uudelleen alusta,....Ikä ahdistaa niin perkeleesti,anteeksi.
Minulla kohta 39 mittarissa. Neljä vuotta tätä projektia on yritetty viedä eteenpäin, mutta siis ilman tulosta.
Kyllä tässä on psyyke ollut kovilla sillä kolme IVF:ää käytiin viime vuonna läpi, joista siis viimeisessä saatiin se yksi kelvollinen, joka hedelmöittyi ja siirrettiin... mutta ei onnistanut.
Kyllä itsekin monta kertaa olen omaa ikääni miettinyt. Tällä hetkellä ehkä taas vähemmän.
Olemme aloittamassa uutta hoitoa luovutetuilla munasoluilla. Sen pitäisi ajoittua tuonne huhtikuulle. Ja siitä kerrasta tulee sitten se viimeinen, koska suoraan sanottuna, rahat loppuu. Yksityisellä kun olemme, ja juuri katselin klinikan hinnastosta että noin 5500 euroa palaa kohta rahaa.
Me koitettiin yksityisellä kolme kertaa, sen vuoden aikana. Viimesellä kerralla luovutetuilla siittiöillä. Lopetettiin, kun ei haluttu tuhlata aikaa.
Kyllä siinä ajassa kypsyi ajatukseen, että lapsi kun lapsi ja geeneistä viis. Tällä hetkellä kaksi adoptiolasta kotona juoksentelemassa.
Paperit vaan vetämään, ennen kun 45v.