Kun kuvaat asetelmaa, muotokuvaa tai muuten jotakin staattista kohdetta, niin tapaatko hieroa sommittelua kohdilleen minuuttitolkulla?
Vai laukaisetko kameran ennemminkin intuitio-pohjalta kun hetki tuntuu sopivalta? :-)
Vai laukaisetko kameran ennemminkin intuitio-pohjalta kun hetki tuntuu sopivalta? :-)
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ehdottomasti.
Siis hieron sitä sommitelmaa kameraa laukoen.
Sitä kuvaa voi aika helposti rajata vielä koneella laadun turhan paljoa kärsimättä, joten mitään syytä sommitella millilleen heti kuvaustilanteessa ei varsinaisesti ole. Henkilöä kuvattaessa tärkeämpää on saada se oikea ilme/tilanne tallentumaan.
Muotokuvissa tietenkin katson ekana valon suunnan ja sen tuottamat varjot kasvoilla tai jos niitä ei kuvaan halua, niin sitten ei sen kummemmin tarvitse muuta tehdä kuin salamaa käyttää softboxilla.
Tietenkin kuvaussuuntaa ja kohteen ilmettä ja katsetta pitää miettiä, mutta yleensä kohde katsoo vaan suoraan kameraan.
Jos esineitä kuvaan, niin taustan mietin etukäteen, yleensä käytän valkosta tai mustaa taustaa ja photarilla teen tasaisen yksivärisen taustan. Siinäkin kuvaussuuntaa, valaistusta jne. yleensä pohdiskelen jonkun hetken ja otan kymmeniä testikuvia.
Kukin makunsa mukaan. Mutta ainakin huolimaton ja asiaan paneutumaton kuvaaminen näkyy väistämättä lopputuloksessa.
Olen huomannut saman - paneutuminen on kuvaushommissa jutun a ja o. Mielenkiintoisia kuvia saa vaikka aidantolpasta, jos oma motivaatio ja paneutuminen kuvaustilanteessa riittää. Mutta varmaan siksi "kotiseutukuvaus" on monelle valokuvaajalle haastavinta.
Heh heh - Pystytä kolmijalka kotikadun jalkakäytävälle ja ala sommittelemaan. Jotenkin vaan tuntuu siltä että naapurien töllötys hieman häiritsee :-))
yllättynyt. Olet luopunut norsunluutornistasi, ja tullut tänne meidän muiden pariin. Hienoa.