Opiskelija kuumeilijat!

Opiskelija, joka kuumeilee omasta vaavista, olin lukevinani aiemmin, että täällä olisi ollut muutama muukin samanlainen tapaus :D meillä olisi yritys alkamassa tässä keväällä (kerkeisi opiskelut puoliinväliin ainakin) meillä tilanne seuraava, minä kohta 22, mies täyttää 24 hänellä vakityö, ollaan seurusteltu 5v, joista kihloissa 4, ja asuttukin 4v jo yhdessä, kuumetta ilmennyt jo monta vuotta, ja nyt tuntuisi aika oikealta. olisi hirmu kiva jakaa ajatuksia jonkun muun samassa tilanteessa olevan kanssa, joten ilmoitelkaa olemassaolostanne! :)
211140
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 21

Vanhimmat

tilanteessa..mutta ajattelin nyt silti vastata vaik en ole enää..
opiskelut oli puolivälissä,minä 21v. mieheni 23v.ja hän myöskin vakiotyössä!
sitten vain "poks" ja olin raskaan aensimmäisen yrityksen jälkeen=) jäin sairaslomalle opinnoista jo todella alkuvaiheessa,koska oli niin huono olo kokoajan..nyt poika on 7kk vanha ja olen hoitovapaalla kunnes poikani on 3v,sitten palaan opintoihin,ellei seuraava lapsi ole jo sillon matkalla tai tullut jo=)
tosin opiskelen oppisopimuksella,että opiskelin niinku samalla kun tein töitä! joten se on ehkä hieman helpompi kuin että opiskelee koulun penkillä!?!?!
onnea yrittämiselle=)!!

Äänestä
  • viestistäsi! olisi kiva tietää miten pärjäätte taloudellisesti? onko ollut liian tiukkaa (mitä se nyt ikinä tarkoittaakaan??) olen tullut itse siihen tulokseen, että elämä on sitä mitä siitä tekee, vähemmälläkin pärjää. onnekseni olen ollut töissä 2005, jos siis nyt tulisin raskaaksi, saisin kelalta suht hyvät äippärahat (n.1200/kk) mutta eihän raha kaikkea määrää, kuume vaan on niin kova, että ei pysty muuta ajattelemaan :) ja olen kouluttautumassa sairaanhoitajaksi, joten töistä ei todella ole pulaa, edes opiskelijana, sekin on plussaa. kiitos jo etukäteen! :)

    Äänestä

  • kannustavasta kirjoitti:

    viestistäsi! olisi kiva tietää miten pärjäätte taloudellisesti? onko ollut liian tiukkaa (mitä se nyt ikinä tarkoittaakaan??) olen tullut itse siihen tulokseen, että elämä on sitä mitä siitä tekee, vähemmälläkin pärjää. onnekseni olen ollut töissä 2005, jos siis nyt tulisin raskaaksi, saisin kelalta suht hyvät äippärahat (n.1200/kk) mutta eihän raha kaikkea määrää, kuume vaan on niin kova, että ei pysty muuta ajattelemaan :) ja olen kouluttautumassa sairaanhoitajaksi, joten töistä ei todella ole pulaa, edes opiskelijana, sekin on plussaa. kiitos jo etukäteen! :)

    moikka taas!
    vaikkei miehelläni ole mitkän huipputulot,ja minä saan minimi äitiysrahaa,niin pakko sanoa että tosi hyvin tullaan toimeen..asutaan aika isossa kodissa,vaikka onkin vain 3h k mutta huoneet ovat isoja..koskaan ei ole vielä ainakaan ollut tiukkaa,ja sitä ollaankin ihmetelty..shoppailen viikoitain vauvanvaatteita ja aina on kuitenkin lasku tultu maksettua ja ruokaa on ollut pöydässä=)
    näitä raha asioita mekin ihmeteltiin alussa,mutta yllättävän hyvin tullaan toimeen=)

    Äänestä

Mä alotin opiskelun nyt tammikuussa ja lasta on yritetty joulukuusta asti... Se vaan tuntu siltä et nyt aletaan yrittään =)
Mä oon 22v ja mies on 23v.
Aattelin sit et jos raskaaksi tuun niin käyn siihen asti koulua kun voin ja sitten jatkan äitiysloman jälkeen ( jos vielä kiinnostaa =) )

Äänestä
  • me ollaan kuitenkin nuoria, voidaan vaihtaa vaikka kokonaan alaa, jos siltä tuntuu. ite alotin siis viime syksynä koulun, ja siellä on päväpuolella opiskelemassa monia joilla perhe, sekä työ. tuntuu vaan, ettei enää pysty muuta ajattelemaankaan, kuin vaavia. oon tosin sen verran yrittäny taktikoida, että saisin ens jouluun asti kouluu käytyä, koska meillä pitää olla koko vuosi sitten poissa, ei enempää, eikä vähempää. sillä jos nyt tulisin raskaaksi, niin koulu jäis kk vajaa jouluun, se kuulostaa sitten hankalalta jatkaa vuoden päästä. mistäpäin olette kotoisin? ja mitä koulua käytte?

    Äänestä

Mulla on kylläkin opinnot jo loppusuoralla, eli joulukuussa pitäisi valmistua ja kova kuume ollut jo pitkään. Mut liekö mun "alitajunta" estänyt mua tulemasta raskaaksi. Mies on vakitöissä, kylläkin toisella paikkakunnalla, joten mullakin ois muutto edessä, kun vauva syntyy ellei halua yksin viikot sitä hoitaa...

Eihän tässä nyt kauaa tarvisi odottaa, että jos opinnot hoitaisi ensin alta pois ja sitten vasta jatkaisi "harjoituksia", mutta kun tuo kuume on kova ja tärppiä ei näy, niin sama "jatkaa" jo nyt, jos vaikka vahinko kävisi.

Tulipas sekavaa tekstiä, mut toivottavasti pointti selvisi. Ja mä olen aika saletti, että lähden vielä opiskelemaan, eli työnäkymät ei houkuttele tällä hetkellä. Siis alalla, jolle valmistun.

Äänestä

ollaan suunnilleen samassa tilanteessa, paitsi että myös avomieheni opiskelee vielä. Olemme 22 ja 23 vuotiaita. Minulla opiskelua jäljellä n. 1,5v ja miehellä n.3v.

Yksi keskenmeno on jo takana (rv13), josta olen nyt toipumassa. Jälkivuotoa on vielä hieman, joten emme ole voineet vielä aloittaa uutta yritystä. Odotellaan vielä toisia kuukautisia, niin sitten vasta voi taas yrittää, jos siis jälkivuoto on silloin loppunut.

Taloudellinen puoli ei huoleta meitä ollenkaan, minulla on esim. yksi hyvä ystävä, joka on yksinhuoltaja ja opiskelija ja pärjää todella hyvin. Mielestäni kyse on enemmänkin hyvästä suunnittelusta, ja siitä, että osaa laittaa asiat tärkeysjärjestykseen. Jos rahat menee omiin vaatteisiin ja juhlimiseen ym. niin tietysti sitten tulee rahaonelmia oli opiskelija tai ei. Me ollaan miehen kanssa tyytyväisiä ihan perusjuttuihin, eikä ole edes kovin tiukkaa. Säästöjäkin on ja kertyy koko ajan lisää, kun elää fiksusti.:)

Äänestä
  • Joo, täällä kanssa, 22 oon mä ja mieheni on 23. Vauvakuume on kova...minulla:) Mutta onneksi mulla ei ole enää koulua kun vuosi jäljellä...että voidaan oikeestaan jo ensi tammikuussa alkaa yrittämään vaavi, ihanaa..:) Ei ole enää kauaa!!

    Äänestä

  • sen verran vielä, että minustakin tulee sairaanhoitaja, niinkuin aloittajastakin.:)

    Äänestä

  • maria.v kirjoitti:

    sen verran vielä, että minustakin tulee sairaanhoitaja, niinkuin aloittajastakin.:)

    Ja minusta tulee myös sairaanhoitaja...heh...:)

    Äänestä

  • MIIIIIII kirjoitti:

    Ja minusta tulee myös sairaanhoitaja...heh...:)

    kai meissä hoitsuissa on matalampi vastustuskyky vaavikuumeelle :D mistäpäin suomea olette? minä lahdesta.

    Äänestä

  • hassua kirjoitti:

    kai meissä hoitsuissa on matalampi vastustuskyky vaavikuumeelle :D mistäpäin suomea olette? minä lahdesta.

    Keravalla ja opiskelen siis Tikkurin Laurea-ammattikorkeakoulussa.

    Joo, ehkä se tosiaan on niin, että meillä hoitajilla on vahva hoitovietti tms.:) Mutta jos ihan oikeasti miettii, niin kyllähän siinä voi olla jotain pientä totuuttakin.

    Kyllähän ammatinvalinta kertoo ihmisestä aika paljonkin, ja voisin kyllä kuvitella, että on todennäköisempää, että hoitoalan ihminen on valmis keskeyttämään opintonsa hetkeksi perheelisäyksen takia, kuin esim. joku kaupallisen alan opiskelija..?

    Tämä nyt vaan oli tällaista miettimistä ääneen, tiedän kyllä ettei asia ihan noinkaan ole, kunhan vaan tuli mieleen... Ei tarvitse kenenkään loukkaantua, täällä on varmasti kaikilta aloilta kuumeilijoita.:)

    Äänestä

  • maria.v kirjoitti:

    Keravalla ja opiskelen siis Tikkurin Laurea-ammattikorkeakoulussa.

    Joo, ehkä se tosiaan on niin, että meillä hoitajilla on vahva hoitovietti tms.:) Mutta jos ihan oikeasti miettii, niin kyllähän siinä voi olla jotain pientä totuuttakin.

    Kyllähän ammatinvalinta kertoo ihmisestä aika paljonkin, ja voisin kyllä kuvitella, että on todennäköisempää, että hoitoalan ihminen on valmis keskeyttämään opintonsa hetkeksi perheelisäyksen takia, kuin esim. joku kaupallisen alan opiskelija..?

    Tämä nyt vaan oli tällaista miettimistä ääneen, tiedän kyllä ettei asia ihan noinkaan ole, kunhan vaan tuli mieleen... Ei tarvitse kenenkään loukkaantua, täällä on varmasti kaikilta aloilta kuumeilijoita.:)

    minua ainakin helpotti päätöksenteossa se, että töitä on varmasti tarjolla, ei tarvitse ainakaan työttömyyttä/työpaikan menetystä pelätä. vaikka ei se tietystikään mikään pääkriteeri muutoinkaan ole. olisi kyllä mukava vaihtaa ajatuksia näiltä tiimoilta muutoinkin. saa ottaa yhteyttä [email protected]

    Äänestä

  • ja... kirjoitti:

    minua ainakin helpotti päätöksenteossa se, että töitä on varmasti tarjolla, ei tarvitse ainakaan työttömyyttä/työpaikan menetystä pelätä. vaikka ei se tietystikään mikään pääkriteeri muutoinkaan ole. olisi kyllä mukava vaihtaa ajatuksia näiltä tiimoilta muutoinkin. saa ottaa yhteyttä [email protected]

    Minäpä olen Porin suunnalta:) Onneksi tosiaan on vuosi enää jäljellä koulua, ja töitä tosiaan piisaa niin lapsia onkin kiva hankkia....niin jos tosiaan mielenkiintoa on, niin tässä on minun [email protected]

    Äänestä

  • maria.v kirjoitti:

    Keravalla ja opiskelen siis Tikkurin Laurea-ammattikorkeakoulussa.

    Joo, ehkä se tosiaan on niin, että meillä hoitajilla on vahva hoitovietti tms.:) Mutta jos ihan oikeasti miettii, niin kyllähän siinä voi olla jotain pientä totuuttakin.

    Kyllähän ammatinvalinta kertoo ihmisestä aika paljonkin, ja voisin kyllä kuvitella, että on todennäköisempää, että hoitoalan ihminen on valmis keskeyttämään opintonsa hetkeksi perheelisäyksen takia, kuin esim. joku kaupallisen alan opiskelija..?

    Tämä nyt vaan oli tällaista miettimistä ääneen, tiedän kyllä ettei asia ihan noinkaan ole, kunhan vaan tuli mieleen... Ei tarvitse kenenkään loukkaantua, täällä on varmasti kaikilta aloilta kuumeilijoita.:)

    opiskelen Tikkurilan amk:ssa enkä Tikkurin..

    Äänestä

  • MIIIIIII kirjoitti:

    Minäpä olen Porin suunnalta:) Onneksi tosiaan on vuosi enää jäljellä koulua, ja töitä tosiaan piisaa niin lapsia onkin kiva hankkia....niin jos tosiaan mielenkiintoa on, niin tässä on minun [email protected]

    on mökki Porissa (Ahlaisissa, jos tiedät..?) ja olen muutenkin puoliksi porilainen. Heh.. piti nyt vaan kertoa, kun tuntuu näitä yhtäläisyyksiä löytyvän.:)

    Äänestä

  • maria.v kirjoitti:

    Keravalla ja opiskelen siis Tikkurin Laurea-ammattikorkeakoulussa.

    Joo, ehkä se tosiaan on niin, että meillä hoitajilla on vahva hoitovietti tms.:) Mutta jos ihan oikeasti miettii, niin kyllähän siinä voi olla jotain pientä totuuttakin.

    Kyllähän ammatinvalinta kertoo ihmisestä aika paljonkin, ja voisin kyllä kuvitella, että on todennäköisempää, että hoitoalan ihminen on valmis keskeyttämään opintonsa hetkeksi perheelisäyksen takia, kuin esim. joku kaupallisen alan opiskelija..?

    Tämä nyt vaan oli tällaista miettimistä ääneen, tiedän kyllä ettei asia ihan noinkaan ole, kunhan vaan tuli mieleen... Ei tarvitse kenenkään loukkaantua, täällä on varmasti kaikilta aloilta kuumeilijoita.:)

    "on todennäköisempää, että hoitoalan ihminen on valmis keskeyttämään opintonsa hetkeksi perheelisäyksen takia, kuin esim. joku kaupallisen alan opiskelija..?"

    Mut meillä kaupallisen alan opiskelijoilla on isommat rinnat kuin teillä hoitsuilla ;) Miehet tykkää hedelmällisistä kropista ja...no, vauvoja tulee!

    Äänestä

Terve!!

Minulla on vähän sama tilanne, kun sinulla. Olen kohta 21 vuotias ja poikaystäväni on kohta 22 vuotia ja meillä kummallakin on kauhea vauva kuume ollut jo jonkin aikaa. Olemme olleet vähän yli kolme vuotta yhdessa, kihloissa melkein kolme vuotta ja jotain 1,6 vuotta asuttu yhdessä. Minulla on pari kuukautta koulua enää jäljellä ja poikaysvälläni on vaki työpaikka.. Minua epäilyttää olemmeko liian nuoria tulemaan vanhemmiksi ja onko tuo hethen huumaa vai pysyvää.. Meillä on suunnitteilla ruveta taloa rakentamaan, eli mahtuuko siihen tilanteeseen mitään vauvaa, mutta kuume on kova...

Äänestä
  • Siis, mä olen kanssa miettinyt aina välillä, että oonko mä liian nuori äidiksi ja onko mun mieheni liian nuori sitten taas isäksi. Meillä tosin on ne opiskelut vielä vähän aikaan kesken,mutta siis ehkä sitä ikää vaan aattelee noin, kun aina itestä tuntuu, että on aina jotenki niin nuori:) Tiedättekö mitä mä meinaan??:D Musta jo tuntuu, että kun oon 21 ja mieheni 22 niinkun menemme nyt syksyllä naimisiin, niin tuntuu että ollaan siihenki liian nuoria. Mutta musta te ette oo yhtään liian nuoria, jos siis teistä tuntuu, että ootte valmiita, niin se riittää ja ootte miettiny asian kunnolla, niin pitäkää vaavin osalta lippu korkeella:)

    Ja sori, jos mä taas olen kirjottanu kauheen pätkän tossa putkeen on vaan mulle tosi ominaista:) Niin ja hienoo...oliko se Maria, että mökki löytyy täältä Porin suunnalta...:)

    Äänestä

  • MIIIIIIIIIIIIIIII kirjoitti:

    Siis, mä olen kanssa miettinyt aina välillä, että oonko mä liian nuori äidiksi ja onko mun mieheni liian nuori sitten taas isäksi. Meillä tosin on ne opiskelut vielä vähän aikaan kesken,mutta siis ehkä sitä ikää vaan aattelee noin, kun aina itestä tuntuu, että on aina jotenki niin nuori:) Tiedättekö mitä mä meinaan??:D Musta jo tuntuu, että kun oon 21 ja mieheni 22 niinkun menemme nyt syksyllä naimisiin, niin tuntuu että ollaan siihenki liian nuoria. Mutta musta te ette oo yhtään liian nuoria, jos siis teistä tuntuu, että ootte valmiita, niin se riittää ja ootte miettiny asian kunnolla, niin pitäkää vaavin osalta lippu korkeella:)

    Ja sori, jos mä taas olen kirjottanu kauheen pätkän tossa putkeen on vaan mulle tosi ominaista:) Niin ja hienoo...oliko se Maria, että mökki löytyy täältä Porin suunnalta...:)

    ei siis tosiaan ollut tarkoitus yleistää kun puhuin kaupallisen alan opiskelijoista, en oikeastaan tiedä teidän työmarkkinoista paljoa, joten olen pahoillani :) mutta korjataan nyt vaikka niin, että meidän ammatissa on paljon töitä tarjolla..piste :D

    Äänestä

Meillä tarkoitus aloittaa yritys loppukesästä. Silloin opintoni ehtisivät ainakin puoliväliin, vaikka tärppäisi samantien! ;) Tosin kun olen lukenut näitä juttuja täällä, olen varma että ei tärppää heti. Siksi onkin jo kova kiire yrittämään, mutta mies on suostunut siihen, että loppukesästä jätetään ehkäisy pois! Olen kuumeillut itse jo kauan, olen 25v, mieheni 27 ja vakityössä. Tahtoisin myös kovasti vaihtaa ajatuksia kaltaisteni kanssa!

Äänestä

Kommentoi aloitusta


täällä yksi kirjoitti:

Opiskelija, joka kuumeilee omasta vaavista, olin lukevinani aiemmin, että täällä olisi ollut muutama muukin samanlainen tapaus :D meillä olisi yritys alkamassa tässä keväällä (kerkeisi opiskelut puoliinväliin ainakin) meillä tilanne seuraava, minä kohta 22, mies täyttää 24 hänellä vakityö, ollaan seurusteltu 5v, joista kihloissa 4, ja asuttukin 4v jo yhdessä, kuumetta ilmennyt jo monta vuotta, ja nyt tuntuisi aika oikealta. olisi hirmu kiva jakaa ajatuksia jonkun muun samassa tilanteessa olevan kanssa, joten ilmoitelkaa olemassaolostanne! :)

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu