on yleistä. Näissä tapauksissa on kiusaaja, jota jotkut tukevat. On suuri joukko, joka ei uskalla puuttua, pelkää joutumista kiusaamisen kohteeksi. On muutamia, jotka aktiivisesti puolustavat kiusattua. Ehken pahin kiusaamistapaus sattui kohdalleni toimiessani opettajana. Olin luokanvalvoja ja koko luokka(pienehkö)alkoi syrjiä yhtä oppilasta, joka oli tavallista hiljaisempi. Yritin parhaani, mutta tilanne kärjistyi niin, että oppilas vaihtoi koulua. Jopa osa opettajista oli sitä mieltä, että kiusattu oli omituinen. Sivusta seuranneena olen silloin tällöin nähnyt, että opettajat ajattelevat omaa mukavuuttaan. Jos enemmistö on kiusaajan puolella, on helpompi uhrata yksi kiusattu. Itse olen joutunut kahden pomoni kiusauksen kohteeksi silkasta kateudesta. Pidin työstäni, enkä halunnut siitä luopua. Jäin osa-aikaeläkkeelle ja sain sivutyön, jossa minua arvostettiin. Lisäksi olin yhden kauden aktiivinen politiikassa. Tapasin ihania ihmisiä ja tunsin olevani arvostettu. Myös työpaikallani pomo vaihtui ja sain inhimillistä kohtelua osakseni, teen vieläkin pientä keikkaa. Tälläkin palstalla kiusaamisen pelisäännöt pätevät. Itse voin nyt valita tieni ja väistyä, mikä valitettavasti usein on ainoa ratkaisu, jos haluaa säilyttää mielensä terveenä. Pidän tätä kiusaamisasiaa niin tärkeänä, että teen tämän poistumisoperaation, vaikka joku pitää sitä lapsellisena. Lapsenmielinen tulen olemaan koko loppuikäni ja jatkan lähiympäristöni äiti aurinkoisena. Esim. kehitysvammainen sisareni hymyilee koko olemuksellaan, kun menen häntä tervehtimään. Samoin naapurin koira näyttää avoimesti hyväksyntänsä. Kiitos seurasta ja myötäelämisestä. Käyttäkää piiskaa varoen, kannustavia porkkanoita sitäkin enemmän.
Työpaikka- ja koulukiusaaminen
sinihelmikki
281339
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Otit esiin peitellyn asian, joka on valitettavan yleinen ja aiheuttaa ahdistusta maailmassa enemmän kuin aavistammekaan.
Olen ollut myöskin erään ryhmittymän kiusaama työpaikallani aikoinaan, joten tiedän, mistä puhut. Motiivina oli raha,(perintö, jota taas muut kiusaamisporukkan kuuluneet eivät tienneet), sekä kateus paremmin kouluttautunutta kohtaan, koska siitä seurasi etua työpaikalla.
Kova epäinhimillisyys on muotia, takanapäin toimiminen ja vahingonilo, jopa lapsen vahingoittaminen, kun sillä tiedettiin olevan suuren vaikutuksen uhriin.
Lasten elämän tuhoamista ei voi antaa anteeksi ikinä.
Monet ovat sitä mieltä, että jos saa suuren joukon mukaansa (esim. omia heimosisariaan), niin asia on silloin hyvin. Valehtelu kuuluu olennaisena osana tähän kuvioon. Valehdellaan esim. uhrin arvostelleen tuota heimoa, vaikka hän päinvastoin oli heitä auttanut. (Mieli kyllä kyseistä heimoa kohtaan on nykyisin viilentynyt.) :)
täällä?Ihmettelee.
Onse kumma tuo kiusan henki.
Minä jouduin opettajan kiusaamaksi,
tein kaikki "väärin",
jouduin johtajaopen puhutteluun usein.
Joh.ope sanoikin ole täällä pois jaloista kunnes tunti on sivu. Miksi ? suojellaan kanssasisaria jotka tekee väärin.
Se opettajan kiusa teki minuun syvät haavat.
Mutta yritän ajatella että oliko siitä minulle hyötyä tulevaisuutta ajatellen.
Sen olen kokenut että ei ole tullut vastaan vielä ihmistä joka olisi minua parempi. ;) tai joka tekisi "oikein" kaikki.
Olin kansalaiskoulussa 1958 6 luokalla.
Opettaja oli silloin auktoreetti.
Hänen ei tarvinnut kuin sanoa nyt tehdään näin, jos niskuroit, sait siitä jälki-istuntoa.
Muistan kansakoulun 6 luokalta Rehtorimme kutsun joka oli meidän luokanopettaja kotiinsa teelle.
Se oli ihana kutsu.
Siellä puhuttiin asiat halki tee kutsuilla.
Ja tämä on Tosi.
Minua on kiusattu aina, ensin koulussa,
sitten avioliitossa, sitten työpaikalla.
Nyt on eläkepaperit vetämässä, kun en
kestä työpaikkakiusaamista.
Pomo alkoi kiusaamaan, kun minuun tuli syöpä.
Kantelin asiasta ja sain potkut. Mutta onneksi
eläkevuodet riittivät täyteen eläkkeeseen.
voi kiusata kun levittelee perättömiä juttuja.
Uhri = Uhrattu
Oikeampi termi "uhrille" oli mielestäni kohde.
Uhri tuo minulle mieleen sen, että uhraamme
jotain saadaksemme uhraamisella jotain etua itsellemme. Kun emme puutu kiusaamiseen emme
välitä pääsemme itse vähemmällä.
Jos puhuisimme kiusaamisen kohteesta silloin
ajatuksmme kenties kääntyisi siihen joka kiusaa ja kokisimme tilanteen todellisempana. Kiusataan
kohdetta, joka ei ole syyllinen siihen että kiusataan. Se vaatisi meiltä itseltämme tosiasioiden tunnustamista. Onko se niin vaikeaa?
sinulle Sinihelmikki, jos tunnet, että sinua kiusataan täällä, olet neuroottininen, ihan oman mielikuvituksesi tuotetta, miten käsittelet kannanotot, onko kiusaamista, kiusoittelemista tai ihan vaan oma näkemys asioista, mikä on kansalaisoikeus jokaiselle, tylsää jos jokaisella olisi sama mielipide.
Hyvää talvenjatkoa ja kevään alkua, sinulle äiti aurinkoinen..
Paistaa se päivä, pilvenraostakin.
viestejä, näinhän tämä menee, sinihelmikillä on liian pitkä aloitus, (miksi) hänellä piti olla asian ydin.."MINUA KIUSATAAN suomi-keskustelussa, ja lopetan tämän nyt." Ok hän lopettaa, eipä ole huomenna lööpeissä eikä uutisissa, ihan yksi ja sama ainakin minulle..
Sinihelmikille on arvostus tosi tärkeää, ja täältähän ei sitä kannata hakea, ollaan ikäänkuin samalla viivalla, rämpylät ja akateemiset, mutta kannanotot ei ole kiusaamista vaan erinäköisiä mielipiteitä, erioloisilta ihmisiltä..
Siis, mene ja arvosta ennenkaikkea itseäsi, niin opit myös hyväksymään he, ketkä ei sinua arvosta.
Muista: "Paistaa se päivä myös risukasaan"
Tasa-arvoa
että minua kiusataan. Yksi kerta on yksi kerta, mutta kun asia toistuu, se muuttuu häirinnäksi, jolloin kohteen pitää reagoida eli sanoa, että epäasiallisuus häiritsee. Tuo on ihan yleinen kiusaajien puolustus, kiusauksen kohde on liian herkkä. Meitäkin on ja meillä on oikeus puolustautua. Totta puhuen minusta tällä palstalla on hyvin paljon asioita, jotka eivät ole minun makuuni. En silti ala arvostella muita, kaikki kukat kukkikoot, siinä sivussa nokkosetkin Näitä asioita ymmärtää täysin vain toinen kiusauksen kohteeksi joutunut, ärsytyskynnys madaltuu. Minulla oli viimeisenä työvuotenani luokka, josta ihan aisti ilkeyden ilmapiirin. Osa oppilaista pelkäsi kavereitaan. Käytin yhtenä menetelmänä opiskelupäiväkirjaa, joiden perusteella tein johtopäätöksiä, että kiusaamista ilmenee. Otin asian puheeksi kuten yleensä aina. Yhden lyhyen kurssin vetäjä ei paljon voi vaikuttaa. Sitten muistin, että koulussamme joku oli tehnyt itsemurhan. Ajattelin, että luokan henki oli sellainen, että voisi olla tästä luokasta. Otin selvää ja niinhän se oli. Päätoimeni oli toisessa yksikössä enkä sen paremmin syventynyt asiaan, koska piti paneutua muihin puuhiin. Yksi entinen oppilaani oli loppuvuosina kollegani. Hän alkoi kiusata yhtä oppilasta niin, että ulkopuoliset ottivat yhteyttä minuun, koska olin luottamusmies. Otin hänet asialliseen puhutteluun, kiusaaminen loppui. Olemme ihan hyvissä väleissä. Tämä kiusaamisjuttu on minusta niin tärkeä, että kirjoittelen, jos minusta siltä tuntuu. Muuten olen sanottavani tällä palstalla sanonut ja ryhdyn muihin puuhiin. Oli jo kehittymässä nettiriippuvuus. En pidä itseäni mitenkään tärkeänä henkilönä, olen nöyrä ja vaatimaton.Terve itsetunto on perua ihanalta äidiltäni. Hyvä elämä on lahja Korkeimmalta.
tyylillään. Vinkki: voi jättää lukematta. Olen tosi hyvä persoona. Itsetuntoni on terve. Viihdyn kyllä seurassa, joka arvostaa. Useimmiten kyllä yksin, koska olen kranttu seurani suhteen. Osaan kyllä kirjoittaa lyhyesti ja ytimekkäästi ynnä asiallisesti. Niin teen melko monen sanomalehden palstoilla ihan omalla nimelläni, kun siltä tuntuu. Täällä otin turhan persoonallisen tyylin ja haukat oli kimpussa. Mutta on ollut ihania myönteisiäkin kannanottoja. En oikein tykkää, että persoonaani analysoidaan, en mielestäni ole sanonut kenestäkään täällä kirjoittavasta mitään. En edes muista, mitä kukin on kirjoittanut. Asia on ratkaissut, ja aina olen heikomman puolella.
selvennys. Olen kokenut, että minua kiusataan ja pyydän, ettei persoonaani analysoitaisi enempää. En halua olla mikään keskipiste, olen ymmälläni tilanteesta. Vain minä voin tietää, miltä minusta tuntuu. Häirintä on erittäin henkilökohtainen juttu. Sen perusteella on erotettu henkilöitä korkeistakin viroista.Helpompi on näyttää toteen esim. seksuaalinen häirintä.
En ole niin kauheasti tutustunut Sinihelmikin kirjoituksiin ennen kuin tämän lopettamisen yhteydessä, mutta tuntuu, että hän ei ole saanut täällä tarpeeksi arvostusta. Aika minäkeskeiseltä persoonalta tuntuu ainakin näiden viimeisten kirjoitusten perusteella. Tämä kannanotto siitäkin huolimatta, että kielsit arvostelemasta itseäsi - sääliäkö kaipaat!
yhtään mitään persoonaani liittyvää. Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi, eli itseäänkin pitää rakastaa. Toivoisin, että voisitte keskustella asioista eikä täällä kirjoittavista. Kyllä jokainen ihminen tulee iloiseksi arvostuksesta.Saan lähipiirissäni arvostusta ihan tarpeeksi. Vinkki: hypätkää yli minun kirjoitusteni, en minäkään kaikkea lue. Jotenkin alkaa ymmärtää, miksi mielenterveysongelmat ovat niin yleisiä. Ilkeitä ihmisiä riittää. Huvittaa vaan, miten mielenkiintoinen minusta on tullut- ja samalla ällöttää. Jos haluaisin keikaroida arvostuksella, olisin nyt aivan muualla. Muuten ymmärrän, miksi tässä ikäluokassa on melko vähän kirjoituksia naapuri-ikäluokkiin verrattuna.
Jos et ole koskaan elämässäsi tällaista ongelmaa kokenut ei se saa sitä olemattomaksi jonkin toisen kohdalla.Enemmän empaattista suhtautumista toisiin ihmisiin.
...minä minä, ja silleen.
Olisko tuumaustauko ja itsetutkiskelu paikallaan?
koska on ainoa henkilö, jonka kanssa on pakko tulla toimeen. Aika hauskaksi nämä jutut menevät. Paljastatte rakkaat kanssaihmiset itsestänne enemmän ominaisuuksia kuin minusta. Efter sig själv bedömer man andra sanotaan toisella kotimaisella, ymmärtäköön ken haluaa. Analysoikaa seuraavaksi joku toinen, mutta älkää olko yhtä ilkeitä, kertokaa vain myönteiset asiat. Piste.
Ehken vahingoittaa vähemmän, jos nostaa itse häntänsä kuin jos tallaa toisen maahan tyylillä "sinä olet ihan kelvoton".
tuo empatian puute meissä ihmisissä.Kun tarkastelemme maailmaa omasta maailmankuvastamme, emme pysty ymmärtämään asioita muiden ihmisten kannalta.Jokaisella on oma totuutensa asioista.
Kaipaamme hyväksyntää toisilta ihmisiltä.Nk kiusaajakin itseasiassa pönkittää omaa itseään ja paremmuuttaan,haluaa saada hyväksyntää korostamalla muiden huonoutta.Minä olen hyvä, tuo toinen huono.Niin kiusaajilla kuin kiusatuillakin on oma näkökantansa asioihin, helpottaisi jos vähän yrittäisi ymmärtää asioita toisen kannalta.
kaikilla "tasoilla" ja lähes jokaisessa työyhteisössä tapaa kiusaamista.
Luin lehdestä kuinka Helsingin Rosiksessa on meneillään oikeudenkäynti, missä kolmea Hyksi:n
ylilääkäriä syytetään työtoverinsa, lastenkirirgiaan erikoistuneen henkilön systemaattisesta vuosia jatkuneesta kiusaamisesta.
Kirurgin ei annettu leikata, eikä hänelle puhuttu mitään.
Vakava paikka, sillä ilman pätevää näyttöä syyttäjä ei olisi ottanut asiaa syyteharkintaan, mutta nyt prosessi on jo oikeuskäsittelyssä ja kanteen nostanut kirurgi vaatii 35000:n euron korvausta henkisestä kärsimyksestä, sekä menetetystä palkasta, sillä kirurgihan saa joka operaatiosta pohjapalkkansa lisäksi tuntuvaa lisäansiota.
Kiusaamisena en pidä, jos joku näpäyttää minua jostain asiasta täällä palstakirjoittelussa.
Useimmiten se on aiheellista ja koetan ottaa opikseni, olen jopa kiitollinen heille, jotka neuvovat. Sitä paitsi, itseään ei täällä netissä kannata ottaa haudanvakavasti, eikä yleensäkään, joten sinihelmikille: Hymyä huuleen ja ei kun baanalle!
Onko nyt olosi hyvä, kun sait Sinihelmikin muuttamaan pois palstoiltamme.
Olisin kyllä mielelläni hänen ketjuissaan vastaillut.
Pekka peloton on jollain tavalla...
(en sano mitään)
Ei siis pekka, mikäli sallitaan pikku yksityiskohtiin takertuminen.
Arvaahan mitä minulle tuli mieleeni sinun kirjoituksestasi?
Kuvittelin tilannetta, missä alkanut tulipalo olisi saatu sammumaan, mutta johonkin olisikin jäänyt vielä kytemään pieni liekki, joka olisi ehkä sammunut itsestään, ellei paikalle saapunut 'hiillokseen puhaltaja' olisi ryhtynyt puhaltamaan täysin palkein, tarkoituksenaan nähdä vielä oikein kunnon roihu. Sellaisia pyrömaanin taipumuksia omaava kunnon palosta nauttiva henkilö.
Ihminen, joka mainitsee toisen nimeltä, mutta "enpä sano mitään", sanoo enemmän kuin olisi sanonut kaiken ja vielä vähän lisää.
Sain kerran melko hyvän analyysin hankalaksi kokemastani ihmisestä, kun kysyin erään toisen henkilön mielipidettä tuosta vaikeasta , hankalasta työtoverista.
"Parasta kun en sano mitään", sain vastaukseksi ja vastaajan ilme kertoikin loput.
Pelle jo pyysi anteeksi ajattelematonta lausumaansa, eikä tosiaan ole edes pahasti sanonut. Se ketjukin on mennyt jo takasivulle.
Täällä silti jatketaan polemiikkia, niin kuin se olisi maailman isoin asia. Sinihelmikkikin voisi ottaa herneen pois nenustaan ja jatkaa niin kuin ennenkin.
Noin olen ajatellut minäkin.
Taisin sanoakin, vaikka "helkkaria" en uskaltanut käyttää kuin ajatuksissani.
kannustavia porkkanoita.
Sinulla on aivan ihana nimimerkki Sinihelmikki.Kuulostaa niin lempeältä,niin kiltiltä ja ystävälliseltä.Uskoisin että se kuvaa herkkää ja miellyttävää luonnettasi.
Minulla puolestaan Zirkonia.Ei aito jalokivi, vaan feikki...
sanoistasi, kertovat paljon Sinusta itsestäsi. Lähden nyt fyysisestikin nettien ulottumattomiin ja häippäsen uusiin seikkailuihin. Lopullinen piste.
nyt noin otit nokkiisi, onhan tuota "lokaa" minulle, niin kuin muillekin heitelty.
Se on niin monta mieltä, kuin on kieltä.
Mites se Erkki Liikanen lauleskelikaan?
Tuuthan sie takasi , tuuthan sie vastaki,
tuu, tuu, takasi.