Mitä ohjelmointikieliä teidän ammattilaisten näkökulmasta on järkevä opetella pelkkää ohjelmointia silmällä pitäen?
Onko esim. Visual J# turha?
Onko esim. Visual J# turha?
Käytettävät työkalut?
it-ukkelijoskustulevaisuudessa
91481
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Opettelet olio-ohjelmoinnin läpikotaisin (siis teorian ja periaatteet). Se, mitä kieltä sitten käytät käytännössä, on enemmänkin tilannekohtainen (tarkoituksen mukaan) valinta ja/tai makukysymys.
Voisin ehdottaa, että tsekkaat kielen, jossa joudut tekemään itse paljon asioita ja rinnalle toiseksi kehitin, jossa on valmiiksi paljon rajapintoja / kirjastoja.
mitä kieltä käyttää, kun osaa sen kunnolla.
Se kunnolla osaaminen kehittyy kyllä vasta työelämässä. Koulusta saat perusteet parhaimmillaankin.
Työhön pääsyä auttaa sitten se, että oaat ne perusteet kunnolla jostakin yleisesti käyteetystä kielestä (c , c#, java, jne.)
Myöhemmin työelämässä tulet huomaamaan sen, että kun yhden osaa kunnlla niin on aika kivutonta siirtyä toisesta kielestä toiseen.
Jos haluaisin suuntautua vahvasti ohjelmistotuotantoon ja koodaamiseen niin kannattaisko mennä ennemmin yliopistoon vai ammattikorkeaan. Matematiikka mulla ei meinaan ole mikään huippu.. lukion lyhyestä b.
AMK:ssa tietotekniikassa laskettin vielä joitakin vuosia sitten paljon sähköön ja elektroniikaan liittyviä laskuja. Miten lienee asiat nyt?
YO:ssa pystyy aika vähillä matematiikan kursseilla suorittamaan koko tutkinnon.
Toisaalta AMK:ssa laskemisella oli jokin oikea tarkoitus ja päämäärä. YO:lla ne matematiikan periaatteessa pakollisetkin kurssit hyvin teoreettisia, käytännön elämään ei tunnu olevan yhteyttä ja yhteys matematiikkaan itseensä on joskus häilyvä.
Perusteet saa molemmista kouluista ohjelmointiin, jos opetustaso kunnossa. Riippuu varmaan AMK:sta, mutta ainakin isoissa YO:ssa on monenlaisia, varsin hyviä ohjelmointipainotteisia kursseja. Opetustato on ollut myös melko hyvä YO:n kursseissa mitä olen suorittanut.
Vaan sitten se tosiasia, että AMK:sta valmistut 4 vuodessa ja YO:lla valtaosalla menee se 6-8 vuotta tai yli.
Ja se täytyy muistaa, että koulut pystyvät antamaan parhaimmillaankin vain perustiedot ohjelmoinnista. Kaikki on lopulta siitä kiinni miten työllistyt ja se onkin sitten jo toinen juttu.
Kumpikaan koulu ei automaattisesti takaa mitään.
Kannattaa harkita myös vaihtoehtoisia aloja. Ohjelmoinninkin voi pitää vaikka mukavana harrastuksena, ei siitä ole pakko ammattia itselleen tehdä. Ei tällä alalla työskentely niin herkkua ole ja yhä epävarmemmalta tulevaisuus näyttää. Itse valtisisin toisin, jos olisin nyt opiskelupaikkaa etsimässä.
Uskallan veikata, että jos haluat "rivikoodariksi", AMK on ehdottomasti sopivampi.
Jos puolestaan järjestelmien suunnittelupuoli kiehtoo enemmän, YO voi antaa enemmän, sillä saat samalla koulutuksen myös tietorakenteista, algoritmeistä, optimoinnista ja monesta muusta. Kun otat samaan pakettiin matematiikan ja tilastotieteen, saat tosi hyvät eväät suunnittelupuolelle. Yksittäisiä kieliä yliopistossa opetetaan varsin vähän, minun olessani edes lähellä yliopistoa, siellä käytiin läpi Pascal, Modula-2 (proseduraalisia kieliä), Eiffel (aika puhdas oliokieli) ja Java, ja noista vain yksi oli opetuskielenä. Bonuksena oli lyhyt valinnainen kurssi C :sta.
koskaan joutunut koodaamaan? Ainakaan meillä kaupallis-hallinnollisissa sovelluksissa ei ole ollut mitään tarvetta (Cobol ohjelmointi) yliopiston hienoihin tehokkaisiin titetorakenteet-kurssin oppeihin. Oltuani kahdessa eri firmassa 25 vuotta lähinnä koodaajana LuK:n koulutuksella olen havainnut yliopiston opit aika hyödyttömiksi. Minulla on Cum laudet sekä tilastotieteestä että matematiikasta, mutta valmiina vain approbatur tietojenkäsittelyopista (eli nykyään -'tieteestä').
Kun ei esimiehilläkään ole senkään vertaa koulutusta kuin minulla niin koulutusta ei meillä arvosteta juuri lainkaan. Palkkakin on heikko, koska en voi olla pomon suosikki.
ja tulee halvemmaksi nykyään tehdä vain pikaisesti räpelletty softa (mahdollisimman halpa).
Ei tarvitse muutakuin harvoissa erikoissovelluksissa alkaa optimoimaan/käyttämään huippuunsa hiottuja algoritmejä.
Sulautetuissa kenties ei vielä ole tarpeeksi potkua?
Saat ihan rauhassa arvata, onko valituilla tietorakenteilla ja algoritmeillä jotain merkitystä esim pankkisovelluksessa tai vaikkapa kaupan softassa, joissa käsitellään päivän aikana miljoonia tapahtumia.
Isoissa ympäristöissä kannattaa jo hetki harkita sitä tapaa, joilla se tieto tallennetaan ja käsitellään...
mutta opettele kaks ihmettä mitä ei koulussa opeteta jostain syystä: binääripuut ja sql:n perusteet, noita tarttee joka paikassa.