Oon ihan kuses yhteen luokkalaiseeni poikaan. Jätkä on todella söpö ja kiltti, aina puhuu ystävällisesti kaikille ja hymyilee koko ajan. Ja vaikka jätkä kuuluu ns. pahiksiin, nii ei kuitenkaan polta, juo eikä kiroile. Se on tosi suosittu ja semmonen tyyppi, josta kaikki tykkää. Oon itekkin melko suosittu tyttöjen keskuudessa, mutta pojat harvemmin mua vilkasee. Oon lyhyt, en meikkaa muuten kun ripsaril, käytän aina samoja tylsiä vaatteita, saan hyvii numeroita koulust ja oon muutenkin semmonen "kiltti tyttö". Mulla ei oo pokkaa mennä sanomaan pojalle mitään , mikä vihjailis mihinkään suuntaan, koska tiedän, et jätkä ei (vielä) oo musta kiinnostunu ja nolaisin vaan itteni. Eli kysynkin nyt, et miten saisin jätkän huomaamaan mut? Mistä voisin mennä sille puhuu, miten mun kannattaa käyttäytyy sen seurassa tms?
ujo tyttö ihastunut pahaan poikaan
nekkus
81057
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
jos meet sille puhumaan, sä et todellakaan nolaa itseäsi, vaan osoitat rohkeutesi. Jos tulee pakit, voit ainakin olla tyytyväinen itseesi, kun uskaltauduit mennä juttelemaan. Tämä puolestaan antaa itsevarmuutta mennä joskus toiste uudelle ihastukselle juttelemaan/puhua hänen kanssaan ne ekat sanat.
Miksi tytöt aina ihastuvat niihin suosittuihin tai edes alkavat päissään miettimään kuka on suosittu ja kuka ei, eikö tytöillä ole kykyä itsenäiseen ajatteluun ollenkaan?
kuka on suosittu ja kuka ei, ja kenet kukakin käy iskemässä.
Suositus pojat huomaa helpommin. Heitä on helpompi lähestyä, niillä on yleensä jotain ulkonäköä ja luonnollisesti jutut ovat hyviä (eiväthän he huonojen juttujen kanssa suosittuja olisi), ja tästä syystä tytöt heihin ihastuvat.
Semmoi ihmiset kun sinä voi vapaasti miettiä pienessä päässään, mikä itsessään on vikana, jos ei edes noin yksinkertaista asiaa osaa päätellä. =)
Tytöt ovat ehkä laumaeläimiä, mutta ei kukaan heidän puolestaan päätä keneen ihastutaan ja kenet mennään iskemään. Sen ne tytöt päättää aivan itse, mutta kavereilta tietenkin haetaan rohkaisua, ja tästä syystä se tietynlainen "illuusio", etteivät tytöt itse kykenisi asioita tekemään.
Hieman puolueellista varmaankin, mutta näinhän se menee ainakin minun huomatakseni. Tietenkin on niitäkin tyttöjä, jotka eivät kykene omaan ajatteluun vaan kaikki eläminen käy kavereiden mukaan.
Nefru
Sä voit puhua sille mitä tahot. jos se tykkää susta, niin ei ne puheet siihen paljon vaikuta:) ja kuitenkin, kai sen täytyy tajuta sun juttujas, jos alkaisitte seurustella. Mut eleet ne on mikkä vaikuttaa, ei sanat:D so,good luck for ya!
Hih, nää ihastumis jutut on mahtavia =) Tulee itelleen kiva fiilis kun muillakin menee kuitenki ihan kivasti ;P
Hei kuule, tunteekos kukaan sun kavereistas tätä poikaa? Voisit sen varjolla tehdä tuttavuutta tän pojan kanssa, mennä vaikka joku välitunti heittää läppää tai jotain. Tai jos hän on jollain samalla kurssilla/tunnilla kanssasi, hankkiudu ihmeessä johonkin lähistölle ja anna palaa vain!
Noista hammasraudoista. Minulla itselläni oli hammasraudat seiskaluokan loppuun saakka, eikä se minua ainakaan estänyt kivoja kundeja tapaamasta. =) Mie olin silloin kanssa ihan suht "suosittu", tunsin paljon porukkaa ja vientiä olisi ollut, ellen olisi seurustellut silloisen poikaystäväni kanssa. Eli ei ne raudat mitään/ketään haittaa =)
Nefru
Nousi hymy huulille, kun luin viestisi. Olen itse joskus yläasteella ollut samassa tilanteessa ja se ihana, kihelmöivä ihastumisen tunne oli kyllä vertaansa vailla. Joka kerta, kun pojan näin, hymyilin väkisinkin, enkä oikein osannut mitään pojalle sanoa. Tietenkin asiaan vaikutti se, että poika oli suosittu ja siinä iässä en missään nimessä halunnut nolata itseäni. Pelkäsin, että suosioni laskisi ja että kaikki nauraisivat minulle selkäni takana. Juttelin kuitenkin pojan kanssa enemmän (lähinnä koulusta) ja vähitellen uskalsin jo hymyillä hänelle käytävällä ja istua hänen lähelleen tunneilla. Ysin loppupuolella poikakin lopulta huomasi minut ja kevätjuhlan jälkeen hän pyysi minua ulos.
Yritän siis tässä sanoa, että ei sitä tarvitsekkaan heti mennä päätä pahkaa flirttailemaan mahdollisimman avoimesti, vaan voit edetä ihan sitä vauhtia kun haluat. Kyllä poika sinut jossain vaiheessa huomaa!
Rohkaisin itteni ja menin puhuu pojalle. Juteltiin siinä kaikennäköistä eikä kertaakaan meinannu jalat pettää :DD. Pystyin olemaan oma itseni pojan seurassa ja tästä olin hyvin ylpeä ;). Vaihdoimme pari pidempää katsetta (pojan osalta taisi kyllä olla vahinko, mutta mun mieltä se kuitenkin lämmitti) ja yhteistä löytyi! Kummallakin on melko samanlaiset jutut, joten juteltiin aika kauan. Jätkä sanoi, että olen hänelle (vain) hyvä kaveri, mutta tästä se lähtee!