Eli, olen rakastunut erääseen samalla luokalla kanssani olevaan tyttöön. Hän on on ilmaissut myös tunteensa minua kohtaan. Olen neljätoistavuotias, ja olen tuntenut hänet vähän yli puoli vuotta ja olemme olleet hyviä ystäviä ennen rakastumistamme. Olemme siis hyviä ystäviä edelleen, tietysti, mutta myös enemmän kuin hyviä ystäviä.
Hän tahtoisi alkaa seurustelemaan kanssani hyvin pian, ja niin minäkin, mutta mieltäni painaa vain se että miten kertoisin asiasta vanhemmilleni? Heidän suhtautumisensa ei pelota minua mutta minun vain täytyisi ottaa itseäni niskasta kiinni ja kertoa. Äiti ja isä eivät kyllä määrää kenestä välitän.
Joten, kuinka aloittaa kertominen? Pitäisikö kysyä heidän mielipidettään vai kertoa vain suoraan että aion alkaa seurustelemaan hänen kanssaan.
Saattaa tuntua teistä maailmaa nähneiltä ja kokeneilta pieneltä jutulta mutta tämä juuri merkitsee minulle paljon.
Hän tahtoisi alkaa seurustelemaan kanssani hyvin pian, ja niin minäkin, mutta mieltäni painaa vain se että miten kertoisin asiasta vanhemmilleni? Heidän suhtautumisensa ei pelota minua mutta minun vain täytyisi ottaa itseäni niskasta kiinni ja kertoa. Äiti ja isä eivät kyllä määrää kenestä välitän.
Joten, kuinka aloittaa kertominen? Pitäisikö kysyä heidän mielipidettään vai kertoa vain suoraan että aion alkaa seurustelemaan hänen kanssaan.
Saattaa tuntua teistä maailmaa nähneiltä ja kokeneilta pieneltä jutulta mutta tämä juuri merkitsee minulle paljon.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tulkoot se heille myöhemmin ilmi ja saakoot itse oivaltaa asian kun olet paljon hänen kanssaan. Siis niin retardeja vanhempia ei voi olla etteivät ymmärtäisi että heidän poikansa seurustelee. Tai että vielä kieltäisivät sen. Eli ei sun tarvii niille mennä sanoo mitää, joskus kun tuot sen himaan niin saavat itse nähdä. Itse ainakin jättäisin sanomatta vanhemmilleni.
Kiitän, juuri tällaista vastausta hain. :) Asiallista ja asiantuntevaa.
Tarviiko sun ees kertoa? Tuot vaan tyttös näytille ja kahvittelette siinä:)