Ollessani 8-vuotias muutimme isän työn perässä Ruotsiin (ihanalla 70-luvulla). Äiti oli kovin kaipaillut sinitarraa kiinnitellesään kuvia ja julisteita uuden kotimme seinille. Olin sitten äidin kanssa kaupassa ja näin sinitarrapaketteja seistessämme kassajonossa. Minä nykimään äitiä hihasta, äitiäiti, täällä sitä sinitarraa on. Äiti ei huomaavinaan ja minä kovemmalla äänellä, että äiti hei, täällä on SINITARRAA! Siinä vaiheessa tietenkin ruotsalaiset alkavat katsoa, että mitäs se suomalaislapsi sopottaa äidilleen niin kovasti. Minä vielä intän äidille, että kato ny, TOSSA on sitä sinitarraa ja osoitan tomerasti paketteja hyllyssä. Äiti sihahtaa suupielestään vaan, että olehiljaaeiseolesinitarraa.
Muistan suuttuneeni äidille kovasti, kun ei apuni kelvannut... jälkeenpäin sitten vanhempana ymmärsin äitiä paremmin ..kun olin nähnyt kortsupaketteja kassan lähellä olevissa hyllyissä :) Mahtoi niillä ruotsalaisnaapureilla olla hauskaa, kun eivät ymmärtäneet puhettani...
Muistan suuttuneeni äidille kovasti, kun ei apuni kelvannut... jälkeenpäin sitten vanhempana ymmärsin äitiä paremmin ..kun olin nähnyt kortsupaketteja kassan lähellä olevissa hyllyissä :) Mahtoi niillä ruotsalaisnaapureilla olla hauskaa, kun eivät ymmärtäneet puhettani...
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.