Mitä pitäisi tehdä?

sopivan ajan ja juttelet pojan kanssa säännöt selviksi.
Sovitte molempia tyydyttävän mallin minkä mukaan eletään. Älä siis määrää vaan neuvottele.
Kerro , että jos on tarpeeksi vanha mielestään juomaan viinaa ja käymään bileissä niin sitten pitää olla myös tarpeeksi kypsä ottamaan huomioon vanhempien tunteet ja huolen.


Jos maksatte pojan harrastukset, kännykän ym. menot ( siis ei elintärkeät) niin tee selväksi, että ne voi myös menettää.

En osaa neuvoa sinua, mutta saanenhan kertoa oman kokemukseni vastaavan ikäisen kohdalla. Meillä vanhemmat ovat perhehierarkian yläosassa ja nuoriso siinä alapuolella. Niin on ollut aina ja tulee olemaankin niin kauan kun asustavat meidän katon alla.
Nuoren kanssa neuvottelemme, mutta lopulliset kiellot ja päätökset tekevät vanhemmat siitä syystä, että lapsukaiset ovat alle 18-vuotiaita.

Emme kysy, "että, mitä jos tulisit kotiin silloin ja silloin"...tai mitä nyt oikein jos et bilettäisikään joka viikonloppu...ei biletä joka perjantai ja se on sillä selvä! Ei vanhemmille sanota, että "ei kuulu sulle missä olen ja mitä teen"... kenelle se sitten kuuluu jos ei alaikäisen vanhemmille? Täytyy olla auktoriteettia. Meillä muksuilla on vapautta, mutta me vanhemmat kyllä "pomotamme".
Jos olet "voimaton" lapsesi kanssa, mieti ihan tosissasi vaihtoehtojasi. Jos nykyinen linjasi ei tuota toivottua tulosta, muuta sitä ja pysy kannassasi. Sinä olet vastuussa lapsestasi. Hae keskusteluapua vanhemmuutesi tueksi vertaisryhmistä, perheneuvoloista, sossusta tai nuorisoaseman nuorisotyöntekijältä. Selviät kyllä kun keskustelet, perustelet, neuvottelet ja luotat itseesi vanhempana. Tiedän kyllä, että joskus "nappaa" nuorison touhut, mutta itse turvaudun huumoriin ja pyydän nuorta vielä malttamaan muutaman vuoden, niin pääsee kotoa muuttamaan pois ja elämään omillaan ja "bilettämään" jos rahaa riittää. Ennen sitä: "talossa talon tavoin".

itse olen 15-vuotias tyttö ja liikun myös aika paljon noissa "perjantai-illan bileissä."
omalle äidilleni joudun valehtelemaan aina että menen kaverille yöksi, totuus on että nukun varastossamme.
hän ei päästäisi minua, koska ei luota minuun.
ja kyllä varmasti itsekin tiedät, että nuorison bileissä käytetään alkoholia enemmän tai vähemmän.
murrosiässä kaverit alkavat tuntua entistäkin tärkeemmiltä ja jotenkin kaipaa sellaista "yhteenkuuluvuudentunnetta" jota auttaa tutustuminen uusiin kavereihin ja kuuluminen johonkin porukkaan.
olen sitä mieltä että keskustele poikasi kanssa siitä että osaako hän käyttää alkoholia oikein ja kuinka usein käyttää.
en itsekään juo joka viikonloppu ja osaan pitää itsestäni huolta ja käyttää alkoholia kohtuudella.
minusta oman äitini pitäisi luottaa minuun enemmän. olen koittanut jutella hänelle, mutta hän ei edes suostu kuuntelemaan ja tuntuu kuin hän haluaisi ehdoin tahdoin pilata nuoruuteni.
tiedän, että hän välittää minusta ja haluaa suojella, mutta silti tuntuu vain niin väärältä.
no, halusin vain ilmaista kantani nuoren näkökulmasta.