On kai parempi, että saatiin kaikelle viimein piste. Harmittaahan se. Varmasti ajattelen sinua vielä pitkään, olethan mielenkiintoinen ihminen. (Ja Ei, en ollut suhun rakastunut. En. Jos sitä luulet olet väärässä. Olit arvokas toisella tapaa. Tiedä se.) Kukaan ei ole täydellinen, et sinä, en minä. Toivon kaikkea hyvää. Näin on varmasti parempi. Sääli vain, ettemme koskaan tavanneet muissa ympyröissä. Sääli ettemme tavanneet muuten. Ajattelet niin hyvin asioista. Pidän ajatuksistasi. Tiedät mitä tarkoitan. Jäi väärä ja vääristynyt kuva tapahtuneiden pohjalta. Se ei ole totuus. Mutta tiedoksi, pelästyin itsekkin. Pelästyin todellakin! Luuletko että olisin vain kohauttanut tapaukselle olkiani? En todellakaan. Muutenhan olisin tyhmä ja sitä en tahdo olla. Mutta sitähän sinä et taida uskoa. Minäkin poistun nyt. Jos joskus kohtaamme, hymyilen vaikket vastaisikaan siihen. Tervehdin vaikket vastaisi siihenkään. Pärjäile ja toivottavasti muistat jotain hyvääkin. Sait maistaa palan totuuttakin. Toivottavasti muistat senkin.
Leikin loppu
Homo viator
71505
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Tiedän, ettet rakastanut minua (vaikka sanoit sen usein, varsinkin humalassa) mutta tajusin. Tapahtunut vain laukaisi minulla ajatuksen koko asiasta, meistä ja avasi silmät.
Mietin kyllä mitä ajattelit siitä, mutten halunnu rueta tivaamaan enää enempää.
Totta on, että suren ja olen taas kadonnut osittain.
Ja vaikka emme voisi enää olla niin läheisiä ystäviä niin kunnioitan ja arvostan sinua silti.
Ehkä muutan pois kauemmas kesällä. Silti hyvällä ajattelen sinua lopunikääni. Ehkä ostan yhden tauluistasi...
- Jos se olet sinä.
ei uskalla kohdata asiota kasvokkain,vaan kaataa vasuun toisten niskoille.Ei satu lopu pisteeseen,vaan jatkaa elämää. Totuus ei löydy sanoista, vaan tarkoitus niiden takaa.Ei taulu mestaria tee,eikä sen elämää voi kehystää."Elämän kiintopiste"
? Kiinnostaa.
...mitä tapahtui yksikössä ja sitä, mitä tapahtui monikossa. Koko tilannetta. (Asianomainen ymmärtää mistä puhun, viimeistään tästä vihjeestä.) Ei enää koskaan, sen olen itselleni tehnyt nyt harvinaisen selväksi. Heräsin viimein. Ihan ravisteltiin hereille. Oli jo korkea aikakin.
Entäs tästä eteenpäin? Oliko tämä tuttuus nyt tässä?
Pakko asiasta on puhua kun tuut takas. Helpompi olla kun tietää, etten kuvitellutkaan kaikkea ihan täysin
omassa päänupissa.
Ja minähän se kerroin tunteistani ilman että oletin sinun tuntevan sinnepäinkään...varauduin kyllä ja paljon kaikkeen, jopa siihen, etten koskaan enää saisi katsoa sinuunpäinkään.
äh, ei kannata syyllistää itseään. Ethän voinut tietää. Mutta haluaisin silti kuulla olinko vain läheisyyskorvike (vaikka, tiedän kyllä itsekkin) ---
...muttet ole kirjoitukseni henkilö. Valaisen vielä; mitä TEIN yksikössä, mitä TEIN monikossa. Sitä pelästyin. Näin pelästyin viimeksi vuosia sitten josta seurasi pelkkää parempaa. Nyt samoin. Heräsin.
Liippasi liian läheltä toivoin, että olisit ollut hän. Kirjoitus tapasikin oli niin samanlainen ...Kuitenkin kaikkea hyvää sinulle:)
Minä jatkan epätietoisuutta ja tämän kannustamana otan asian puheeksi asianomaisen kanssa.
:)