Kun ottaa huomioon, että ihmisten oikeusturvaa on jo nyt rikottu huostaanotoissa kirkkaasti, pistää miettimään tämä lainaus:
"Lakivaliokunta myös lainaa suoraan hallituksenkin esitystä ja toteaa, että hallituksen esityksessä todetuin tavoin vaarana on oikeusturvan, yksilöiden hyvinvoinnin ja yritysten kilpailukyvyn heikkeneminen. Kun täällä aikaisemmin ed. Paloniemi sanoi, että huostaanotot tapahtuvat nyt jo liian myöhään - olen asiasta täysin samaa mieltä, tilanne on todella järkyttävä - niin nyt hallituksen esityksessäkin ja tässä teidän ratkaisussanne te ajatte tilanteeseen, jossa on vaarana, että koko oikeusturva, yksilöiden hyvinvointi ja yritysten kilpailukyky heikkenee. Tämä on suoraa tekstiä hallituksen esityksestä ja lakivaliokunnan mietinnöstä. Ja aivan varmasti tulee ainakin käymään niin, että huostaanotot vielä kestävät pidempään. Se on aivan varmaa. Tämä ratkaisu on vastuuton. Resurssipulan takia te ajatte nyt hallinto-oikeudet tilanteeseen, jossa yksinkertaisesti käsittelyajat tulevat pitenemään."
Tahdonvastaisten huostaanottojen ensivaiheen päätöksenteon siirtäminen hallinto-oikeuksiin, josta Braxin mukaan seuraa ... oikeusturvan, yksilöiden hyvinvoinnin ja yritysten kilpailukyvyn heikkeneminen. Yritykset-sana viittaa lastensuojelubisnekseen, jota ei joidenkin mielestä ole olemassakaan. Ja oikeusturvakin vähenee vähenemistään, ennen kuin loppuu kokonaan niiltä, jotka Varpu-projekti on kaikkein köykäisimmäksi pisteyttänyt.
Kuntien järjetön talous on johtanut vielä järjettömämpään euron pyöritykseen lastensuojelussa. Halvempia avohuollontukia jätetään maksamatta kalliimpien huostaanottojen kustannuksella. Mitä mahtanee etiikka sanoa siitä, jos sokean rahantavoittelun takia ajatellaan vain lastensuojeluyritysten kannattavuutta, eikä ihmisten asemaa kansainvälisten sopimustenkin valossa? Yritysten mahdollisimman suurella kannattavuudella yritetään saada raha pyörimään ja ihmisten hyvinvointia nostettua sitä kautta? Ja se tehdään ihmiskaupalla ja lasten kustannuksella.
"Lakivaliokunta myös lainaa suoraan hallituksenkin esitystä ja toteaa, että hallituksen esityksessä todetuin tavoin vaarana on oikeusturvan, yksilöiden hyvinvoinnin ja yritysten kilpailukyvyn heikkeneminen. Kun täällä aikaisemmin ed. Paloniemi sanoi, että huostaanotot tapahtuvat nyt jo liian myöhään - olen asiasta täysin samaa mieltä, tilanne on todella järkyttävä - niin nyt hallituksen esityksessäkin ja tässä teidän ratkaisussanne te ajatte tilanteeseen, jossa on vaarana, että koko oikeusturva, yksilöiden hyvinvointi ja yritysten kilpailukyky heikkenee. Tämä on suoraa tekstiä hallituksen esityksestä ja lakivaliokunnan mietinnöstä. Ja aivan varmasti tulee ainakin käymään niin, että huostaanotot vielä kestävät pidempään. Se on aivan varmaa. Tämä ratkaisu on vastuuton. Resurssipulan takia te ajatte nyt hallinto-oikeudet tilanteeseen, jossa yksinkertaisesti käsittelyajat tulevat pitenemään."
Tahdonvastaisten huostaanottojen ensivaiheen päätöksenteon siirtäminen hallinto-oikeuksiin, josta Braxin mukaan seuraa ... oikeusturvan, yksilöiden hyvinvoinnin ja yritysten kilpailukyvyn heikkeneminen. Yritykset-sana viittaa lastensuojelubisnekseen, jota ei joidenkin mielestä ole olemassakaan. Ja oikeusturvakin vähenee vähenemistään, ennen kuin loppuu kokonaan niiltä, jotka Varpu-projekti on kaikkein köykäisimmäksi pisteyttänyt.
Kuntien järjetön talous on johtanut vielä järjettömämpään euron pyöritykseen lastensuojelussa. Halvempia avohuollontukia jätetään maksamatta kalliimpien huostaanottojen kustannuksella. Mitä mahtanee etiikka sanoa siitä, jos sokean rahantavoittelun takia ajatellaan vain lastensuojeluyritysten kannattavuutta, eikä ihmisten asemaa kansainvälisten sopimustenkin valossa? Yritysten mahdollisimman suurella kannattavuudella yritetään saada raha pyörimään ja ihmisten hyvinvointia nostettua sitä kautta? Ja se tehdään ihmiskaupalla ja lasten kustannuksella.
Vastaukset 5
Vanhimmat
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/ptk_154_2006_ke_2.htm
Tuija Brax:
[quote]Kun täällä aikaisemmin ed. Paloniemi sanoi, että huostaanotot tapahtuvat nyt jo liian myöhään - olen asiasta täysin samaa mieltä, tilanne on todella järkyttävä - niin nyt hallituksen esityksessäkin ja tässä teidän ratkaisussanne te ajatte tilanteeseen, jossa on vaarana, että koko oikeusturva, yksilöiden hyvinvointi ja yritysten kilpailukyky heikkenee. Tämä on suoraa tekstiä hallituksen esityksestä ja lakivaliokunnan mietinnöstä.[/quote]
Mitkä yritykset?
Eivätkö yritykset tuota rahallista voittoa josta maksetaan veroa?
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/stvm_19_2006_p.shtml
"2 §
Hoitopalkkio
Jollei toimeksiantosopimuksessa ole toisin sovittu, perhehoitajalla on oikeus saada hoidosta palkkiota (hoitopalkkio). Hoitopalkkiota maksetaan perhehoidossa olevaa henkilöä kohti kalenterikuukaudessa vähintään 400 euroa.
3 §
Kustannusten korvaaminen
(1 mom. kuten StVM)
Perhehoidossa olevan henkilön hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvista kustannuksista perhehoitajalle maksetaan todellisten kustannusten mukainen korvaus (kulukorvaus), kuitenkin vähintään 400 euroa perhehoidossa olevaa henkilöä kohti kalenterikuukaudessa. Kulukorvaus voidaan erityisestä syystä maksaa myös säädettyä vähimmäismäärää pienempänä."
Verotonta vähintään 400 euroa/lapsi hoitopalkkio harrasterahat 350e/vuosi harkinnanvaraiset kunnista riippuen.
Kotonaan elävän lapsen on puolestaan laskettu pärjäävän 241,10e/kk. Usein sairaalle lapselle tarkoitettu hoitotukikin on kotioloissaan se pienin.
http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/180701083327EH?openDocument
" Hoitotuki/Vammaistuki
79,83 euroa/kk
Korotettu hoitotuki/vammaistuki
186,28 euroa/kk
Erityis- hoitotuki/vammaistuki
361,21 euroa/kk "
Lapset ovat siis eriarvoisessa asemassa keskenään. Kyllä kotona asuvat lapset tarvitsevat yhtälailla rakkauden ja huolenpidon lisäksi myös vaatteita ja ruokaa, harrastuksia ja tarpeen mukaan myös lääkärin hoitoa.
Yritykset, jotka eivät juuri veroja maksa vaan tukiaisilla mennään.
ero on siinä, että perhehoidossa olevat lapset ovat toisten lapsia. Ei sijaisperheetkään saa mistään mitään tukea, ei pennin pätäkkäistä omille lapsille. Ainoastaan yhteiskunta maksaa yhteiskunnan vastuulla olevien lasten hoidosta.
Kaikkihan lähtee siitä, että periaatteessa kaikkien pitäisi itse hoitaa ja kustantaa lastensa elämiset, mutta silloin kun joku toinen joutuu sen tekemään, niin täytyyhän vieraalle siitä maksaa. Ei ole kenenkään ulkopuolisen velvollisuus elättää toisten lapsia. Velvollisuus on vain omilla vanhemmilla. Ei voi verrata noita keskenään.
Jos verrata haluat, niin perhehoidon vaihtoehtona on lapselle ainoastaan laitos, jonka kulut yhteiskunnalle ovatkin aivan toista luokkaa. 100-200 e /vrk, joten halvaksi tulee teettää hoitaminen perheissä.
väärin. Ei hän sanallakaan sano, että kenenkään pitäisi toisten lapsia elättää ja hoitaa ilmaiseksi, vaan kyse on siitä, että miksi VALTIO kustantaa peruselintason lapselle vasta huostaanoton jälkeen.
Kun Suomessa elää lapsia EU:n köyhyysrajan alapuolella siitä huolimatta, että vanhemmat eivät käytä vähiä rahojaan väärin, ei heidän asemaansa olla puututtu tarvittavalla tavalla. Mutta huostaanoton jälkeen kyllä on varaa kustantaa lapselle se, mitä hän olisi tarvinnut jo omassa kodissaan eli riittävän perustoimeentulon.
Vanhemmilla on elatusvastuu, mutta on olemassa heistä riippumattomia tilanteita, jossa riittävään elatukseen ei ole mahdollisuutta. Silloin olisi yhteiskunnan tultava vastaan, jos sivistysvaltion nimeä halutaan kantaa ja Suomella olisi varaa siihen, mutta tahto on ollut hukassa.
Yksi esimerkki köyhyydessä elävistä ovat työkyvyttömyyseläkeläiset. Heilläkin on monilla lapsia huollettavanaan, eikä pienimmillä eläkkeillä ei hurrata.
aiheeseen Kotimaa-lehdessä:
"Suomessa on hyvä lastensuojelu, jonka kuuluisi toimia laaja-alaisemmin"
Diakonia-ammattikorkeak oulun rehtori Jorma Niemelä kirjoittaa: "Nyt tarvitaan laaja hallituksenohjelma, jolla on selkeä tavoite tuloköyhyyden lieventämiseksi ja sosiaalisen eheyden vahvistamiseksi." (Jorma Niemelä. Kotimaa, 01 02 07.)
Hän jatkaa: "Köyhyys paikantuu lapsiperheisiin ja yksinhuoltajaperheisiin" Tätä ei vissiin sosiaalitoimiston virkailijat osaa hahmottaa, mitä se käytännössä merkitsee. Kun astuu ovesta köyhiin oloihin tottumaton, järkyttyy.
Ja jatkaa.
Perheessä voi olla työttömyyttä ja sairautta, toivottomuutta ja osattomuutta, joilla on pitkä jatkumo sukupolvesta toiseen ja johtaa lopulta runsaiden päihteiden käyttöön joissakin tapauksissa.
Mitä tulisi tehdä, että tämä köyhyyden ja osattomuuden kierre katkeaisi, kun lapsia syntyy luonnollisesti, ettei tämä kurjuus siirtyisi sukupolvesta toiseen?
Kun tätä keskustelua on seurannut, on tullut huomiotua eräs seikka, että rahaa on miljardieurojen luokkaa. Miksi sitten ei auteta lasten omia vanhempia? Vaan sitten rahaa löytyy, kun ensin lapset on saatu pois kotoaan.(tämä on suuri moka)
Veri on vettä sakeampaa, EI lapset voi unohtaa ero kokemustaan siellä vieraassa kodissa / laitoksessa, vaan heidän sydän kaipaa ja huoli on miten isä ja äiti nyt jaksaa tämän jälkeen.
Turha siinä on odottaa että tämä sureva ja kaipaava lapsi enää kertotaulua jaksaa opetella. Nämä tapaukset tulisi kiireesti purkaa.
Niemelän mukaan, Suomella on taloudelliset edellytykset auttaa köyhyysloukkuun joutuneita sekä perää poliittista tahtoa, ei yksistään minkään sosiaaliministeriön, vaan laajaa hallituksen ohjelmaa, jossa on mukana kaikki ministeriöt, yhteistyössä, tuloköyhyyden ja syrjäytymiskierteen ehkäisemiseksi enää pahemmaksi ja lasten, sekä nuorten normaalielämässä säilymisen turvaamiseksi, vaikka olis vähän köyhempikin.
Lapset kotiin ja apu oikeaan osoitteeseen silloin kun sitä tarvitaan, joille se on mahdollista. Eihän lapset saa olla köyhyyden riskitekijöitä?
Avun kartoittaminen tulisikin antaa diakonia-sosiaalityöntekijöille.
siinä asiassa olen kyllä ihan samaa mieltä. Ihmeesti niitä varoja aina löytyy väärään aikaan ja paikkaan.
Tässä se juuri on se asennemuokkauksen paikka, miten niitä samoja rahoja jaettaisi niin, että niillä saisi maksimaallisen hyödyn. Eli ennalta ehkäisyyn.