sairaanhoitajsn palkkaus
opiskelijako
15809
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Työtaakkaanneko helpottaisi ratkaisevasti suurempi palkka? Eikö kuitenkin perusongelma ole se, että työvoimaa on liian vähän eri hoitolaitoksissa eli yhden työntekijän työmäärä on liiallinen. Tähänhän auttaisi se, että tuolla kuvitellulla korotuksella perustettaisiin lisää työpaikkoja alalle. Molempia ei voi saada eli lisää palkkaa ja lisää alan työpaikkoja, luulisi että tuon työmäärävalituksen perusteella mieluisampi vaihtoehto olisi lukuisten uusien paikkojen perustaminen. Eli ei palkankorotuksia hoitajille vaan huomattavasti lisää työpaikkoja. Siinä paranisi työnlaatukin huomattavasti ja samalla työmäärä saattaisi laskea jopa inhimilliselle tasolle. Toinen juttu on sitten se, että miksi juuri hoitoalan pitäisi saada lisäpalkkaa jos 1500 käteenjäävällä summalla ei Suomessa elä. Monella muulla alalla on sama "ongelma".
Monellako muulla alalla lisääntynyt työntekijätarve kustannetaan työntekijöiden palkkapussista?
Alimitoitetut työntekijäresurssit ja vuosikausia palkkakehityskelkasta jälkeen jäänyt liksa ovat kaksi eri asiaa, eivätkä näin ollen sulje toisiaan pois.
Jatkossa ei töihin saada näitä vähäisiäkään hoitajia, ellei palkkaa nosteta.
Jos työpaikkaasi tulee lisää työntekijöitä, se ei ole sinun palkastasi pois, eikös, mut työtaakka helpottuu. Sitä kait tässä haettiin.
Silloin jos vastakkain asetetaan palkankorotus tai sen sijaan lisää hoitajia, niin tottakai se on työssä olevien palkasta pois - eiväthän he jälkimmäisessä tapauksessa saa palkankorotusta, joka heille muutoin tulisi!?
jos palkasta jää nyt verojen jälkeen käteen n. 1500e (jossa on jo kaikki mahdolliset lisät jne. mukana), niin paljonkos sitä jää käteen jos työntekijöitä olisi enemmän ja olisi vähemmän työtä?
Kuka alan ammattilainen lähtisi enää töihin hoitoalalle jos käteen ei jää mitään.
Kumma käsitys tuloista...
Palkankorotusvaatimuksella on ihan toiset perusteet, kuin se, että sen lisärahan avulla jaksaisi edelleen siinä yhtä vaativassa ja raskaassa työssä paremmin.
Lisää palkkaa sen vuoksi, että nykyinen palkka ei vastaa:
- työn vaativuutta
- koulutuksen pituutta
- muuttunutta työnkuvaa
- yleistä palkkakehitystä (viime "palkankorotus" oli sitä, että yksi ikälisä siirrettiin peruspalkkaan ja johan näyttää tilastossa mukavalle)
Nykyinen palkka ei houkuttele nuoria opiskelemaan hoitoalaa, tulevaisuudessa työntekijätarve kasvaa.
Palkka ei ole kansainvälisesti vertailukelpoinen. Suomalaisten verorahoilla koulutetut hoitajat lähtevät töihin ulkomaille (eivät kaikki, mutta osa kuitenkin).
Varsinkin päivätyötä tekevät sairaanhoitajat ovat huonossa asemassa palkan suhteen, koska peruspalkka on pieni. Muihin aloihin verrattuna myös epäsäännöllisen työn lisät ovat huonot (ilta lisät 15% klo 18-22, lauantai 20%), vaikka näiden vuoksi työntekijä joutuu järjestelemään lastenhoidot ja työmatkatkojen kulkemiset poikkeavasti (ei esim mahdollisuutta käyttää julkisia kulkuneuvoja, vaan pakko hankkia oma auto). Henkilökohtainen palkkakehitys tyssää 10 työvuoteen, jolloin työntekijä saa toisen (viimeisen) ikälisän.
Mitä sitten tulee hoitajien määrän lisäämiseen, niin keskustelun tulisi lähteä siltä pohjalta, että terveydenhuolto-organisaatio ei ole lisännyt työntekijämäärää samassa suhteessa, kuin potilasmäärä on viime vuosina kasvanut. Hoitotakuun paineistamat jonojen purut teetetään paljolti vakihenkilökunnan ylitöinä.
Lääkärien palkankorotukset ja hoitotakuun aiheuttamat kustannukset nipistetään sijais- ja koulutusmäärärahoista. Jos iltavuorosta sairastuu hoitaja, ei ole lupaa soittaa sijaista tai sijaista ei saada (työntekijäpula on oikeasti totta!).
Työntekijä velvoitetaan osallistumaan koulutuksiin ja pitämään yllä ammattitaitoaan. Silti koulutuksiin osallistuvan hoitajan tilalle ei saada sijaista, vaan hän on koulutuspäivänsä ajan pois työntekijävahvuudesta. Toinen vaihtoehto on osallistua koulutuksiin omalla vapaa-ajallaan.
Eliniän noustessa ja vanhusten määrän lisääntyessä hoitoon hakeutuu yhä vaikeammin sairaita potilaita. Elintasosairaudet lisääntyvät. Vanhainkotien asukkaat ovat entistä huonompikuntoisia ja vaikeammin hoidettavia. Silti heitä pyritään hoitamaan samoilla, jopa vähemmillä työntekijämäärillä, kuin aikaisemmin.
Hoitotyöntekijät uupuvat työn vaativuuden jatkuvasti lisääntyessä. Myös hoitotyöntekijät ikääntyvät. Sairauslomat lisääntyvät. Ennen kaikkea potilasturvallisuus vaarantuu.
Tässä muutama peruste työntekijäresurssien lisäämiseksi. Yksikään näistä ei lopullisesti kumoa perusteita palkankorotukselle, vaan ovat kaksi aivan erillistä epäkohtaa.
sanoinki ettei se palkka ole sitäkään vertaa mitä se nyt on, jos työt vähenevät! Meinaatko tosiaan että sen jälkeen kovin moni alalle jää?
Ai saatana,
meillä on oikeasti noin huonosti asiat.
Lisäys vielä noihin sijaisiin:
sijainen korvaa vain harvassa tapauksessa vakityöntekijän työpanoksen koska ei hän ei useinkaan tunne osastoa yhtä hyvin kuin vakkari. Lisäksi hyviä sijaisia voi olla välillä vaikea saada ja tulijana voi olla ties mikä sameasilmäinen sukankuluttaja.
Pitää varmaan oikeasti alkaa harkitsemaan alanvaihtoa.
Keskivertohoitsulla palkka on ihan hyvä, tuossa iltalehden hoitsulla jäi bruttotulot sanomatta, joten en purematta niele tuota lehtijuttua.
Olikohan kaikki verovähennykset huomioitu vai tuleeko hänelle muhkeat veronpalautukset, vähennyksiä kun saa siitä asuntolainastakin. Ja todennäköisesti asuu työpaikan lähelläkin, kun noin vähän jää näppiin. Luulisi 100% pyhätuntejakin tulevan jokunen kuukauteen.
Myös olisi ollut kiva tietää miten palkkansa on laskenut, tekeekö täyttä työaikaa, onko ollut äitiyslomalla, onko keskimäärin vähemmän viikonloppuna töissä kuin muut kollegansa ym.
Arvioni: hänen vuosiansionsa on bruttona vähintään 25000-28000euroa. Todennäköisesti yli tuon.
Näissä palkkakeskusteluissa valitetaan ettei palkka riitä. Tuo lehtijutun nainenkin asuu pohjois-suomessa, jos siellä ei tuolla palkalla ja asuntojen hintatasolla pärjää niin kuinka perushoitaja, kirjastonhoitaja, lastentarhan opettaja, perhepäivähoitaja, poliisi jne. pärjäävät pääkaupunkiseudulla?
Ei ihme että suomessa on asunnot kalliita kun ei osata elää tulojensa mukaan. Mitoitetaan lainanmaksukyky oikein ja ei tarvitse valittaa palkoista.
Itselläni on asunto maksettu ja vastikkeeseen menee vajaa 200eur/kk. Mulle tuo 1500eur/kk riittää käteen hyvin, sijoituksiinkin on riittänyt eli kai sitten olen nuuka?
Itse taas olen perheellinen (yksi alle kouluikäinen lapsi) hoitaja. Vuosituloni on n 24 500e (sisältää lisät ja lomarahat), veroprosenttini on 20. Henkilökohtaisen veroprosentin lisäksi palkasta pidätetään vakuutus-, eläke ym. maksut n.5% ja Tehyn jäsenmaksu 1,2%. Teen kolmivuorotyötä erikoissairaanhoidossa ja palkastani käteen jää juuri se n. 1500e.
Mieheni käy töissä ja ansaitsee ammattikoulupohjalta saman verran vuodessa kuin minä (opiskelin lähihoitajatutkinnon jälkeen 3,5v ammattikorkeakoulussa sairaanhoitajaksi). Mieheni ei siihen rahaan todellakaan tarvitse olla töissä viikonloppuisin tai juhlapyhinä. Mielestäni palkkamme ovat epäsuhtaiset työhömme ja koulutuksiimme nähden.
Pakollisten kuukausittaisten menojen jälkeen meillä ei todellakaan jää säästöjä ja kaikkina kuukausina raha ei edes riitä (auto korjaamolla, lapsi sairastuu, tarvitaan uudet talvirenkaat). Eikä elämämme ole mitään luksusta, perusrivari ja 10v. vanha auto, joka on pakko olla, koska itse en pääse töihin julkisilla kulkuneuvoilla.
Hoitajien vaatimus palkankorotuksesta on ihan oikeasti perusteltua, en ymmärrä, miksi sitä edes pitää kenenkään kyseenalaistaa.
Moro
(Tämä on kopio omasta tekstistäni, toisesta viestiketjusta.)
Heti alkuun sanon että pidän työstäni sairaanhoitajana ja ihan oikeasti nautin siitä ja saan siitä onnistumisen ja tyytväisyyden kokemuksia. Meno työpaikalla on aika villiä aina välillä ja kaiken näköistä hässäkkää tulee kyllä vastaan rankan rutiinin ohella.
Mielestäni kyse ei ole niinkään siitä että palkka itsessään olisi huono. Se ei vaan vastaa sitä vastuuta, kiirettä, työolosuhteita ja sitoutumista jossa töitä joudutaan tekemään. Lisäksi tätä taustaa vasten olisi huomioitava koulutus. Itselläni kolmen ja puolen vuoden alempi korkeakoulututkinto.
Viimeisimmän palkkakuitin mukaan nettosin lisien kanssa tammikuussa 2007 1841€. Työpaikkanani on pahasti yliuormitettu päivystyspoliklinikka. Työni on kolmivuorotyötä jonka peruspalkka on 2000e kuussa. Tammikuussa olin kolme viikonloppua töissä ja viikolla usein iltavuorossa. Vapaapäivinäni olivat säännöllisesti keskellä viikkoa. Tästä syystä en pahemmin ehtinyt ystäviä ja sukulaisia näkemään. Avovaimonkin kanssa alkoi olla yhteinen aika vähissä. Lisäksi olin uudenvuodenpyhät töissä. Ei siis juhlimista. Työaikana kiire on jatkuva. Monet potilaat osoittavat myötätuntoa päivittelemällä kiirettämme. Työtehtävät vaihtelevat potilaiden syöttämisestä vaipanvaihtoon, katetrointia, kanylointia, lääkehoitojen toteuttamista, potilaiden tutkimista, ekg:n ottamista, potilaiden tilan tarkkailua, kuolevien ja kriittisesti sairaiden potilaiden elvyttämistä, vainajan laittoa ja paljon paljon muuta.
Työaikanani tammikuussa 2007 jouduin kuukauden aikana kolme kertaa fyysisen väkivallan ja/tai sanallisen uhkailun kohteeksi. Kahdella kertaa soitettiin poliisit paikalle. Kuinka paljon välikohtauksia tapahtui kuukauden aikana, siitä kukaan ei enää viitsi pitää lukua.
Hyvä esimerkki kiireestä on Eiliseltä. Maanantaina 12.02 pääsin aamuvuorossa ensimmäiselle tauolle, joka oli lounastauko, vasta klo 1400. Seitsemän tunnin yhtämittaisen työskentelyn jälkeen ja tunti ennen työajan päättymistä. Työajan päättymisen jälkeen jouduin huilailemaan taukohuoneessa puolisen tuntia pahimmasta väsymyksestä ennen kuin uskalsin lähteä ajamaan kotiin töistä iltapäiväruuhkassa.
Toinen esimerkki kiireestä on uudenvuoden yö 2006/2007. Silloin ensimmäisen tauon pystyin pitämään klo 0430 aamulla. Seitsemän ja puolen tunnin yhtämittäisen työskentelyn jälkeen.
Eli työolosuhteet eivät ole parhaat mahdolliset. Lisäksi työnantaja ei enää järjestänyt joulupuuroa tai henkilökunnan pikkujouluja v.2006 "säästösyistä". Viimeisetkin edut kuten ilmainen kahvimaito ja näkkileipäkin vedettiin työnantajan toimesta pois. Mutta joustoa vaaditaan vastineeksi.
Vaikeimmiksi tekijöiksi työssäni koen jatkuvan kiireen joka uuvuttaa sekä kolmivuorotyön edellyttämän sitoutumisen joka taas näivettää sosiaalisia suhteita. Palkka tulee vasta toisella tai kolmannella sijalla. Mutta koska rahantarvetta on, niin sitä joutuu paikkaamaan lisätöillä joka taas syventää kurimusta.
Erittäin hyvä kirjoitus, eikä todellakaan mitään fictionia.
Jaksamista valitsemallasi uralla :)
Hoitaja, Hoitajaa...
"on tämä ihme paikka kun ei täällä saa ruokaa eikä kahvia. On teillä täällä huono palvelu. Ja milloin lääkäri tulee oikein tutkimaan minut? Olen odottanut jo ainakin puolitoista tuntia! Varmasti kauenmin kuin hän, miksi hänet muka tutkitaan ensin? (Osoittaa pelastuslaitoksen tuomaa potilasta) On tämä törkeää, todella huono palvelu teillä, minä teen tästä kyllä valituksen..."
;)
Eipä keksi tähän kantapeikko eikä inttäjä-idioottikaan mitään (sitä normaalisti itseään toistavaa) järmäämistä.
Tervetuloa tutustumaan hoitotyön todellisuuteen!