VIIMEIN
Kuivaat hihallasi kyyneleet, kasvoilta sydämen väsyneen.
Parannat haavat rikkoutuneen, uskoen jälleen huomiseen.
Kosketat kädelläsi vartaloani, ojennat kaipaustasi.
Painat huulesi huuliani vasten, kumarrut syvimpään tunteeseen.
Sielusi koskettaa sieluani,
syttyäkseen uudelleen.
Sydän on löytänyt sydämen,
Viimein aidon rakkauden.
Ja eiliseen,
ovat jääneet kaikki kyyneleet.
-ellu
Kuivaat hihallasi kyyneleet, kasvoilta sydämen väsyneen.
Parannat haavat rikkoutuneen, uskoen jälleen huomiseen.
Kosketat kädelläsi vartaloani, ojennat kaipaustasi.
Painat huulesi huuliani vasten, kumarrut syvimpään tunteeseen.
Sielusi koskettaa sieluani,
syttyäkseen uudelleen.
Sydän on löytänyt sydämen,
Viimein aidon rakkauden.
Ja eiliseen,
ovat jääneet kaikki kyyneleet.
-ellu
Vastaukset 11
Vanhimmat
-kaukana-
Olet siinä, ihan lähelläni.
Silti itkettää, olet niin kaukana.
Katson sinua silmiin, näen kaiken sen rakkauden,
kadonneen.
Otat kädestäni kiinni, mutta en tunne sitä lämpöä,
en tunne sitä kaipausta..
lähden luoltasi pois, sanomatta sanaakaan.
Tulet perääni juoksien, tartut kiinni käteeni, ja
katsot kysyvin silmin,
kyynel vierii poskelleni,
sormellasi pyyhdit sen pois.
Päästän irti kädestäsi, pyydellen anteeksi.
Kuljen pois, sydän tuntuu painavalta, se ei voi hengittää.
Näin sun itkevän, silmäsi katsoivat tyhjää.
Kosketin kasvojasi, hiljaa hivellen.
Käännät pääsi pois päin, näen tuskan sielussasi.
Kyyneleet vierivät poskilleni, huutaen ikävää.
Kumarrun viereesi, hiljaa istun viereesi.
Kylmä seinä polttaa selkääni, hukun kyyneliin.
Otan kädestäsi kiinni, pyydän anteeksi.
Nouset, ja
kävelet pois päin.
Huudan anteeksi, käännyt katsomaan minua.
Silmistäsi huokuu viha ja katkeruus.
"rakastan sinua" sanon hiljaa kuiskaten,
olin pettänyt sydämesi.
ne tempaavat mukaan
niistä ei huoletta pois pääse kukaan
joskus on katse kielteinen
ja seraavassa hetkessä myönteinen
kyyneleet hellästi valuvat ulos
se on heiluvan rakkauden ehdton tulos
Kiva että kirjoitit kiitti van
lisää jatkoa toivotaan HH
KIITOS!
Kiva kuulla että tykkäät.
Kiitos.
Mun mielestä nämä olivat kyllä enemmänkin otteita tarinoista kuin runoja, mutta hienoja joka tapauksessa. Lisääkin mielelläni lukisin, jos jaksat vaan kirjoittaa. :)
Kiitos palautteesta.
Runoja on monenlaisia, nuo on minun tapa runoilla. On riimittelyä, ja sitten runoja joilla ei oo tiettyä kaavaa...
En tykää riimitellä, kirjoitan tunteistani, ja siitä mitä minule on tapahtunu..
Kirjoitan sitä mitä tunnen.
En koskaan tuntenut, en löytänyt.
Rakkaus- oli kaukana, osa suurta maailmaa.
Kunnes saavuit luokseni, avasit sydämesi.
Sielustasi näin peiliin rakkauden,
se hymyilee.
Sen loiste lämmittää kasvojani,
olen löytänyt sen, mistä paljon puhutaan.
Yritän kuvailla sanoin sitä mitä tunnen.
puran sydäntäni kirjoittaen runoja.
Toivottavasti tykkäätte, kertokaa mitä mieltä olette.
Kiitos.
-ellu
Rukoilin enkeliä,
valoa elämääni.
Sain vain suruja,
tuntemattomia kasvoja.
Olin täynnä tuhoa,
tuskaa ja murhetta.
Sitten sinä tulit.
juuri kun olin antamassa periksi,
rakkautesi antoi valon,
valon huomiseen.
Sinä, olet ihme.
Sinä, olet ihme, minulle.
Istun kylmää seinää vasten,
itken surun mustia kyyneleitä.
Oletko tarpeeksi vahva?
yhteen mahdollisuuteen kanssani?
Onko minulla mahdollisuus olla ehjä
jällen?
Tuska sai minut kärsimään koko elämän,
kyyneleet eivät lopu koskaan.
Oletko tarpeeksi vahva?
yhteen mahdollisuuteen kanssani?
tee minusta ehjä jälleen.