Sain sukuhakurin kautta ilmeisen sattumalta aivan loistavaa tietoa. Nyt on koneelleni tallennettuna koko äidinisäni suvun polveilu jostain 1500-luvulta lähtien. Olen mykistynyt. Lisäksi sain historiikkeja, ja varmaan niissä on jotain todellisuusperääkin. Erittäin ällistyttävää. Hienoja henkilöitä, pyytämättä palveluaan ja osaamistaan säästämättömiä näyttää löytyvän nykymaailmastakin.
Minulla on pulma. Olga-isoäitini sukuun liittyy tarinaa eräästä Muhoksella 1800-luvulla leiriytyneestä mustalaisleiristä. Täältä on mahdollisesti peräisin romanien ulkonäköä meillä, mustat silmät ja tukkaa, ja temperamenttia.. :D
Mutta näitä asioita ei ole arkistoissa. Tämän tiedän varmasti. Onko täällä joku joka tietäisi, miten ihmeessä löytäisin perimätietoa tai historiikkia tai jotakin noilta ajoilta ja noilta seuduilta, Muhoksen suunnalta. Tiedän aivan määrätyn romani-henkilön kutsumanimen (en siis varsinaista nimeä vaan sen erään ryhmän tai heimon 'päällikön' kunnioittavan puhuttelunimen, jota nyt en kuitenkaan tänne laita).
En tiedä paljonkaan romanien tavoista, joten en uskalla mennä minnekään kyselemään heiltä itseltään.
Onko ylipäätää soveliasta kysellä tavallaan 'juoruista'? No eivät ne ihan vain juorujakaan ole, mutta en keksi parempaa sanaa. On niin, että romaneita kävi kosioretkellä Viipurista asti (Kemissä) minun lähisukulaista kysymässä sukuunsa takaisin, ja asianaan kuuluttivat, että 'tuo tyttö kuuluu meille'. Hopeahelavaljakolla ja susiturkeissaan olivat talon eteen parkkeeranneet, arvokkaat mies ja vaimo sekä heidän kaunis poika. Luutaa näytettiin heille eikä heistä sen koommin kuultu. Mutta ulkonäkö.. en valita siitä, vaikka meidän lapset saivat kuulla: ootteko mustalaisen lapsia, jäi.. ja merkillinen kaivertava kysymys: keitä he olivat.
Tiedän siis sen yhden kutsumanimen.. Jos löytäisin edes että on mainittu tuon ajan romaneista jossain historiassa. tietäisikö kukaan romanien asutukseen ja muuhun mustalaisten elämään paneutuneitten tutkijoitten nimiä??
Minulla on pulma. Olga-isoäitini sukuun liittyy tarinaa eräästä Muhoksella 1800-luvulla leiriytyneestä mustalaisleiristä. Täältä on mahdollisesti peräisin romanien ulkonäköä meillä, mustat silmät ja tukkaa, ja temperamenttia.. :D
Mutta näitä asioita ei ole arkistoissa. Tämän tiedän varmasti. Onko täällä joku joka tietäisi, miten ihmeessä löytäisin perimätietoa tai historiikkia tai jotakin noilta ajoilta ja noilta seuduilta, Muhoksen suunnalta. Tiedän aivan määrätyn romani-henkilön kutsumanimen (en siis varsinaista nimeä vaan sen erään ryhmän tai heimon 'päällikön' kunnioittavan puhuttelunimen, jota nyt en kuitenkaan tänne laita).
En tiedä paljonkaan romanien tavoista, joten en uskalla mennä minnekään kyselemään heiltä itseltään.
Onko ylipäätää soveliasta kysellä tavallaan 'juoruista'? No eivät ne ihan vain juorujakaan ole, mutta en keksi parempaa sanaa. On niin, että romaneita kävi kosioretkellä Viipurista asti (Kemissä) minun lähisukulaista kysymässä sukuunsa takaisin, ja asianaan kuuluttivat, että 'tuo tyttö kuuluu meille'. Hopeahelavaljakolla ja susiturkeissaan olivat talon eteen parkkeeranneet, arvokkaat mies ja vaimo sekä heidän kaunis poika. Luutaa näytettiin heille eikä heistä sen koommin kuultu. Mutta ulkonäkö.. en valita siitä, vaikka meidän lapset saivat kuulla: ootteko mustalaisen lapsia, jäi.. ja merkillinen kaivertava kysymys: keitä he olivat.
Tiedän siis sen yhden kutsumanimen.. Jos löytäisin edes että on mainittu tuon ajan romaneista jossain historiassa. tietäisikö kukaan romanien asutukseen ja muuhun mustalaisten elämään paneutuneitten tutkijoitten nimiä??
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tuollaista muistitietoa ei juuri ole kirjoissa tai kansissa. Viralliset kunta- tai maakuntahistoriat ovat yleensä kuivaa luettavaa. Aiheeseen liittyviä kertomuksia on ehkä tallentunut sanomalehtiin, harrastelijapohjaisiin kotiseutujulkaisuihin, omakustanteisiin tai yliopistojen opinnäytteisiin.
Joku tuota aluetta paremmin tunteva voi ehkä antaa lisää vinkkejä. Tässä vaiheessa kannattaa kysellä aiheesta lisää vanhemmilta sukulaisiltasi, ehkä löytyy ratkaiseva tiedonjyvä.
Nämä omaan sukuun liittyvät mustalais- tai ulkomaalaistarinat ovat aika tavallisia, mutta yleensä perättömiä. Esimerkiksi oma äitini päätteli ulkonäkönsä ja luonteensa perusteella esi-isissään olevan mustalaisia, mutta sukututkimus ei antanut viitteitä tähän suuntaan.
Mustalaisen tunnistaminen vanhoista kirkonkirjoista ei aina ole helppoa. Monesti heidän kohdallaan on rippikirjassa merkintä zig.
Seurakunnat eivät halunneet mustalaisia vakituisiksi asukkaiksi.
Kysymyksessä oli aina köyhien ihmisten joukko. Seurakuntien olisi pitänyt ruveta huolehtimaan heistä, ja uskon, että monessakin seurakunnassa vakituinenkin asujaimisto oli niin vähävaraista, että lisämenoja ei kerta kaikkiaan ollut mahdollista hyväksyä.
Omienkin köyhäinhoito oli turvatonta. Isompienkin torppien vanhukset saattoivat joutua huutolaisiksi ikäännyttyään. Kerjäläisten määrää yritettiin pitää kurissa antamalla joillekin kerjäyslupa. Muiden oli selviydyttävä miten kuten.
Raaka systeemi mielestäni oli irtolaisuus. Kun joku menetti kotinsa ja joutui maantielle syystä tai toisesta, katsottiin hänet rikolliseksi, johon oli kohdistettava voimatoimet.
Mustalaiset olivat myös tällaisen painostuksen alaisina.
Sen vuoksi lienee harvassa ne seurakunnat, joiden rippikirjojen sivuilta Zig eli mustalaisksi merkittyjä löytyy.
Helppoa tarkastaa Hiski hausta, kirjoittaa vain ammatin kohdalle zig, ilman mitään muita tietoja.
http://www.genealogia.fi/
Voi kirjoittaa Hiski hakuun myös mustalainen ammatiksi, tulee uudempia tietoja. Esim kaikki seurakunnat, näytä 1000 tapahtumaa, ja pelkkä ammatti.
Sosiologian professori (emeritus) Matti Grönfors on tutkinut paljon tuota heimoa. Kai ne tutkimukset löytyvät HYO:lta.