(tää on muunnos yhestä käsikirjoituksesta, jonka mä oon kirjoittanut ;) tutut voi tunnistaa)
Janiina käveli reippaasti pienen tyttöporukan luokse.
"moi! hei arvatkaas mitä!? mä pidän bileet!", Janiina kiljahti.
Sanna vilkaisi Janiinaa ikään kuin tarkistakseen, että oli kuullut oikein "jeee! siis jesh vuhuu! oli jo aikakin!", Sanna sanoi hymyillen.
Minna vilkuili hermostuneesti muihin ja murahti ääni väristen "saako sinne kutsuu jotain muitakin tyyppei?".
Janiina naurahti "Tottakai! kunhan jokainen tuo omat juomisensa!".
Miia valahti kalpeaksi "juomat? viinako sä tarkoitat?".
Janiina ja nyökkäsi hymyillen.
Sanna kiljui ja suuntasi sitten katseensa muihin "voinko mä hei viedä nää kutsut?".
Janiina naurahti ja vastasi myönteisesti.
"No Sannalla on ainakin meno päällä", Janiina tuumasi ja katsahti sinisillä silmillään muita.
Oli hiljaista.
Sanna loikki nauraen takaisin porukan luokse "hei kiitti kauheesti Janiina! Voinko mä auttaa sua järjestelyissä?", Sanna kysyi ja katsoi anelevasti Janiinaa.
"Tottakai, mut nähdään sitten huomenna", Janiina sanoi.
Sanna nyökkäsi ja hänen kasvonsa olivat vakavat "mun täytyy nyt mennä, mut soitellaan ja muuta!",Sanna sanoi ja heilautti kättään ja lähti sitten reippain askelin eteenpäin.
Kun Sanna oli kadonnut näkyvistä Minna katsahti epäuskovana Janiinaan "siis ymmärsiks mä oikein? sä annat ton ruipelon tuhota sun himan?".
Janiina murahti "siis jos sä oot sitä mieltä, et mun bestis on ruipelo niin sä saat lähtee vaik hevosen paskaan!" Janiina huusi ja lähti kotiinsa.
Minna tuijotti Miiaa joka näytti olevan ällikällä lyöty.
Janiina käveli reippaasti pienen tyttöporukan luokse.
"moi! hei arvatkaas mitä!? mä pidän bileet!", Janiina kiljahti.
Sanna vilkaisi Janiinaa ikään kuin tarkistakseen, että oli kuullut oikein "jeee! siis jesh vuhuu! oli jo aikakin!", Sanna sanoi hymyillen.
Minna vilkuili hermostuneesti muihin ja murahti ääni väristen "saako sinne kutsuu jotain muitakin tyyppei?".
Janiina naurahti "Tottakai! kunhan jokainen tuo omat juomisensa!".
Miia valahti kalpeaksi "juomat? viinako sä tarkoitat?".
Janiina ja nyökkäsi hymyillen.
Sanna kiljui ja suuntasi sitten katseensa muihin "voinko mä hei viedä nää kutsut?".
Janiina naurahti ja vastasi myönteisesti.
"No Sannalla on ainakin meno päällä", Janiina tuumasi ja katsahti sinisillä silmillään muita.
Oli hiljaista.
Sanna loikki nauraen takaisin porukan luokse "hei kiitti kauheesti Janiina! Voinko mä auttaa sua järjestelyissä?", Sanna kysyi ja katsoi anelevasti Janiinaa.
"Tottakai, mut nähdään sitten huomenna", Janiina sanoi.
Sanna nyökkäsi ja hänen kasvonsa olivat vakavat "mun täytyy nyt mennä, mut soitellaan ja muuta!",Sanna sanoi ja heilautti kättään ja lähti sitten reippain askelin eteenpäin.
Kun Sanna oli kadonnut näkyvistä Minna katsahti epäuskovana Janiinaan "siis ymmärsiks mä oikein? sä annat ton ruipelon tuhota sun himan?".
Janiina murahti "siis jos sä oot sitä mieltä, et mun bestis on ruipelo niin sä saat lähtee vaik hevosen paskaan!" Janiina huusi ja lähti kotiinsa.
Minna tuijotti Miiaa joka näytti olevan ällikällä lyöty.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.