Mitä mahtaa tarkoittaa seuraava oikeustoimilain 37§ ensimmäinen momentti?
"Jos joku on sen varalta, että hänen tekemänsä sopimus tulisi puretuksi siitä syystä, että hän on jättänyt sopimuksen täyttämättä, sitoutunut sopimuksen purkautumisesta huolimatta suorittamaan sen, mihin hän on sitoutunut, tai sallimaan, että toinen saa pitää sen, mikä on suoritettu, on 36 §:ssä sopimussakosta olevia säännöksiä vastaavasti sovellettava."
"Jos joku on sen varalta, että hänen tekemänsä sopimus tulisi puretuksi siitä syystä, että hän on jättänyt sopimuksen täyttämättä, sitoutunut sopimuksen purkautumisesta huolimatta suorittamaan sen, mihin hän on sitoutunut, tai sallimaan, että toinen saa pitää sen, mikä on suoritettu, on 36 §:ssä sopimussakosta olevia säännöksiä vastaavasti sovellettava."
Vastaukset 15
Vanhimmat
Siis jos tuo todella on suora lainaus lakitekstistä niin voihan vihtu. Eipä ole ihme että lakikouluihin on kuulemma niin vaikea päästä.
Ainakin tuo tarkoittaa, että lainsäätäjä on ihan tarkoituksellisessa mielessä halunnut saada tekstistä vaikeaselkoisen ja monitulkinnallisen.
Meni kans sormi suuhun tuon kanssa. Olen suhteellisen tottunut monimutkaisiin teksteihin, mutta tuon kanssa meni sormi suuhun - en oikeasti ymmärrä mitä siinä koitetaan sanoa.
Kyseinen kohta löytyy suoraan Finlexistä, ja olihan siellä toinen vastaava jota en kuitenkaan (vielä) tänne lähettänyt.
tarkistaa, mitä pykälää tarkoitat. Minulla on tässä edessäni uusin lakikirja, eikä OikTL:n 37 §:ssä tuollaista lue. Ettei sulla vaan ole laki alkuperäisessä mallissa, niin ettei tuo pykälä enää olisi voimassa?
että minun lakikirjassani oikeustoimilain 37 pykälässä sanotaan, jotta "Ehto, jonka mukaan sitoumuksen vakuudeksi annettu pantti tai muu vakuus on menetetty, jos sitoumusta ei täytetä, on tehoton."
Mistähä pirusta tosiaan tuon kopioin :D Luen tässä finlexiä tenttiin ja nyt en enää löydä koko lainkohtaa.
Koitan selvitellä mistä sen oikein kaivoin esiin.
Täältähän se http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1929/19290228
Näköjään ajantasaisessa versiossa on erilailla http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290228
Olen ajatuksissani klikkailut väärästä namiskasta. Voihan nyt "%!"¤. Aivan varmasti on nyt vanhat säädökset palaneet mieleen lähtemättömästi..
kyseessä on laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista 13.6.1929/228
Kyseinen oikeusnormi tarkoittaa, että jos afäärit menee pieleen ja vastapuoli haluaa kuitenkin tehdä sovitun afäärin, niin sakkorahat pitää lyödä pöytään; pelkkä poisvetäytyminen ei riitä.
Monet lakimiehet pyrkivät viisastelemaan lakimiesslangin käyttämisellä ja Kotimaisten kielten tutkimuslaitos on takavuosina antanut tästä tukistamisensa, joka jo hiljalleen on alkanut purra tuomioistuimien tekstiin.
Usein esimerkiksi rakennusalalla tähän törmää.
Tehdään vaikka putkiremonttisopimus ja usein siihen tulee myös purkupykälä (purkamisen syyt voivat olla monenlaiset), niin voidaan tietysti neuvotella jatkosta vaikka sopimus on purettukin tai ottaa uusi mies tilalle, mutta ei tämä vanha voi mennä jo asentamiaan putkia repimään pois. Ja sitten siirrytään toiseen pykälään eli puhutaan rahasta.
ihmetellä, mikä tekee tekstistä vaikeaa, asiahan on sanottu selvästi ja melko yksiselitteisesti.
Siinähän vain kerrotaan tilanteesta johon sovelletaan 36 § sopimussakkoa koskevia säännöksiä.
Ei millään pahalla, mutta kannattaisiko lukea muutakin kuin sarjakuvia tai nettiä.
Minusta kyseinen teksti, tai lainsäädäntö, siis normi, tai miksi sitä sitten virallisesti, tahi ehkä oikeammin, kutsutaan, on siinä mielessä, että luonnontieteissä kouluttautunut, tai muutoin tieteelliseen tekstiin tuottamiseen harjaantunut, tai muutoin perehtynyt, tutkija kokee, että sen, siis normin, sisäisen substanssin yksikäsitteinen tulkinta, ainakin kyseisen persoonan osalta, ainakin kohtalaisesssa, tai muuten siihen rinnastettavissa määrin, selkene edes sille tasolle, että kysenen persoona voisi katsoa ymmärtävänsä sen edes säällisesti, niin on kohtuullista valittua esitystapaa rivien välistä, siis ei suoranaisesti, vaan ainoastaan vihjaten, tai vastaavasti, vihjaten, moittia.
"Ei millään pahalla, mutta kannattaisiko lukea muutakin kuin sarjakuvia tai nettiä."
Tässä pikkuiselle euro (1€), juoksepas nyt ostamaan karkkia ja anna aikuisille keskustelurauha.
olen pyytänyt lakitekstiä arvostelleita henkilöitä kirjoittamaan tekstin uudelleen. Lopputulos vastaa sisällöltään yleensä Sinun viestiäsi. No, kyllä sillä hyvin konsulttina pärjää tai AMK:n opettajana.
vanhempi lakiteksti, yleensä sitä vaikeaselkoisempi. Pääasiassa johtunut perinteistä, esim. koko asia haluttiin kirjoittaa yhteen lauseeseen eikä pisteitä ja uuden lauseen aloitusta "suvaittu". Koko pykälä siis oli yhtä pötköä (tällaisia olivat muuten päätöksetkin, oli niissä sivulauseita ja sivulauseen sivulauseita!). Onneksi esim. vanha konkurssisääntö on kumottu (jostain 1800-luvun jälkipuoliskolta), siitä ei ihan oikeasti saanut mitään tolkkua.
Lakitekstin kirjoittaminen on ihan oma taiteenlajinsa, eikä ihan helppo sellainen. Pykälä on saatava niin yleiseen muotoon, että se soveltuisi kaikkiin mahdollisiin vastaisuudessa tuleviin soveltamistilanteisiin. Toisaalta sen pitäisi olla niin yksityiskohtainen, että jokaiseen yksittäiseen tilanteeseen löytyisi ratkaisu. Ja tietenkään ei vahingossa saisi tulla mitään porsaanreikiä. Lisäksi laki ei saisi olla ristiriidassa minkään muun normin kanssa eli kirjoitustapa ei saisi aiheuttaa normiristiriitaa. Siinäpä vaatimuksia!
Olenkin paljon itselleni kirjoitellut uusiksi epäselvimpiä kohtia ihan ymmärtämisen takia. Ihan samalla tavalla olen opetellut matematiikkaakin, yksinkertaisesti kirjoittamalla vihkotolkulla määritelmiä ja käsitteitä auki. Se on hyvää harjoitusta.
Niin, en ole, eikä minusta ole tarkoituskaan tulla, lakimies. Luen lakia vain niiltä osin kuin on tarpeellista vastuideni osalta. Aion pitää päivätyöni, joten älä pelkää :)
Teksti sanoi
"Jos joku on sen varalta, että hänen tekemänsä sopimus tulisi puretuksi siitä syystä, että hän on jättänyt sopimuksen täyttämättä, sitoutunut sopimuksen purkautumisesta huolimatta suorittamaan sen, mihin hän on sitoutunut, tai sallimaan, että toinen saa pitää sen, mikä on suoritettu, on 36 §:ssä sopimussakosta olevia säännöksiä vastaavasti sovellettava."
Minä en ymmärrä (ymmärtänyt) mikä pointti on siinä, että tehdään sopimus, jossa sovitaan, että jos en pidä omaa puoltani sopimuksesta, niin olen kuitenkin sitounut suorittamaan sen mihin olen sitoutunut? Jos "mihin hän on sitoutunut" tosiaan viittaakin sopimuksen siihen osaan, missä on sitoutunut johonkin siinä tilanteessa, että sopimus puretaan hänen syystään, niin tokihan se on pidettävä. Enpä nyt vain sattunut parsimaan tekstiä noin. (tämä on juuri sitä harjaantumista, pitää nähdä hieman tekstin taakse)
Lakitekstien ymmärtämistä helpottaa, jos purkaa tekstin auki visuaalisesti. Valitettavasti editointikeinot ovat tässä kovin rajalliset, mutta toivottavasti idea selvitää.
Jos joku on sen varalta,
----------että hänen tekemänsä sopimus tulisi puretuksi siitä syystä,
---------------että hän on jättänyt sopimuksen täyttämättä,
sitoutunut sopimuksen purkautumisesta huolimatta
---suorittamaan sen, mihin hän on sitoutunut,
---tai
---sallimaan, että toinen saa pitää sen, mikä on suoritettu,
on 36 §:ssä sopimussakosta olevia säännöksiä vastaavasti sovellettava.