Uskonnoton ja nimelliskristitty pari

Eli mieheni kuuluu kirkkoon
ja itse olen kuten ap kirjoittaja kirkosta (jo lapsena) eronnut.
Mieheni toiveesta tuleva(t) lapsemme kastetaan,
ja minä olen vähän ulalla ko. seremoniasta.

Ja mietin miten minuun suhtaudutaan kirkon kannalta ym. käytännön järejestely juttuja...
Tietty siihen järjestelyyn saan apuja,
mutta muuten vastaavaa tilanteessa olevia en tunne/tiedä.

on ensinnäkin koomista että sinä uskonnottomana puhut kastajaisista ja vaimosi uskovana halua apitää ristiäiset. Kastajaiset tai kastejuhla on se kirkollinen toimitu sjosta nyt on kyse ja ristiäiset on jotain muuta, sanaa ei kirkko edes tunne..

Mitäs jos teette niin, että vaimo vie lapsen kirkkoon kastettavaksi ja sinä et mene sinne mukaan lainkaan teeskentelemään? Kotona sitten kahvittelette ja osallistut siihen osaan juhlia sitten ihan rennosti.

Näin toimiessa ei tule tilannetta jossa joudut teeskentelemään ja toimimaan vakaumustasi vastaan. Toisaalta et joudu tavallaan selvästi osoittamaan omassa kodissasi kielteistä suhtautumistasi asiaan. Mummoille yms tilanne on syytä selvittää etukäteen jotta ko päivänä ei tule mitään jupakkaa vaan päivästä tulee lapsen eka oma juhla jossa hän on pääosassa.

Pappi suhtautuu vakaumuksensa mukaan. Meillä ei siis mitenkään sen ihmeemmin, kysyi vain osallistuuko äiti seremoniaan vai ei kun tilanne on toisinpäin. Isäni joka on ateisti pysytteli toisissa huoneissa toimituksen ajan ja osallistui muuten juhlaan kyllä. Papinkin kanssa puhui aina pitkät tovit yhteiskunnallisista asioista kuten kaavoituksesta, rakentamisesta ja vaaleista jne.. Tosin pappia valitess kannattaa heti ottaa asia esiin jotta ei saa mitään tiukkapipoa. Meillä kysyttiin seurakunnasta sopivaa pappia puolipakanalliseen seurueeseen!

Suomi on tupotäynnä samanlaisia tekopyhiä
Jumalan rakastia. Nou hätä pappi katsoo
sormien läpi koska tilastot näyttää Suomi on
luterilainen maa.

Ja paskat.

Jumalaa nähnytkään. Ulos kirkosta niin se alkaa
toimia kuten sen pitäisi!

Suomi on tupotäynnä samanlaisia tekopyhiä
Jumalan rakastia. Nou hätä pappi katsoo
sormien läpi koska tilastot näyttää Suomi on
luterilainen maa.

Ja paskat.

Jumalaa nähnytkään. Ulos kirkosta niin se alkaa
toimia kuten sen pitäisi!

täällä meillä...Kirkko ajatus ei ole kumpaakaan miellyttänyt onneksi vaikka mieheni kuuluukin kirkkoon, mutta haluisi papin kuitenkin kastamaan... Omasta mielestäni ihan turhaa hömpötystä... Kirkossakin rupeaa yleensä vaan naurattamaan :D nytpä yritän taivutella miestäni siihen että pidettäis nimijuhla.. voithan pyytää vaimoasi kertomaan mummoille ja papoille ja muille vanhaan tapaan ajatteleville että tää on tätä nykyaikaa :D Rohkeasti vaan oma mielipide esille!

Jos ei usko ja juhlat kuitenkin järjestetään, silloin uskonnoton voi:

1. Olla pois koko juhlista
2. Olla pois hengellisestä osuudesta, mutta tulla mukaan kahvihetkeen
3. Olla läsnä koko ajan, mutta pidättäytyä aktiivisesta osallistumisesta hengellisessä osuudessa.

Näyttelemistä ja "papin tai isoäidin miellyttämistä" ei toivo kukaan.
Mielenilmaisuja ja provosointia ei toivo kukaan.

Mielestäni sinun kannattaa antaa vaimosi järjestää ristiäiset, jos ne ovat hänelle tärkeät, oli hänen perustelunsa sitten mikä tahansa, jos vain jotenkin pystyt itse sen tilanteen sumplimaan. Jos sukulaiset ovat vaimollesi tärkeitä ja läheisiä ihmisiä, on ymmärrettävää, että hän ei halua aiheuttaa heille pahaa mieltä jättämällä lapsensa ilman kastetta, vaikka kaste ei hänen itsensä mielestä olisikaan tarpeellinen. Ajattelen niin, että suku on lapsillekin tärkeä, joten suhteita siihen kannattaa vaalia. On tietysti myös niin, että vanhempien pitää voida noudattaa omaa vakaumustaan suvun uhallakin, mutta jos se vakaumus ei ole aivan ehdoton, niin ehkä siitä voi joustaa. Ei välttämättä tarvitse olla mielistelyä, jos tekee toisten mieliksi asioita : )

Ymmärrän, että sinusta tuntuu kiusalliselta ja hankalalta osallistua uskonnolliseen toimitukseen, johon et itse usko. Voitko kuitenkin ajatella niin, että lapselle ei kasteesta ainakaan ole mitään haittaa, ja siksi voit lapsesi kanssa siinä tilaisuudessa turvallisesti olla. Sitä uskomista ja hartautta tms. ei tarvitse yrittää teeskennellä, vaan mukana voi olla myös muuten vain, "muina miehinä". Sinulla on oma luovuttamaton paikkasi tilaisuudessa lapsen isänä, vaikka et esim. lapsen siunaukseen osallistuisikaan.

Vaimosi varmaan kokee kiusallisena kertoa sukulaisilleen, että et kuulu kirkkoon, koska pelkää miten siihen suhtaudutaan ja on siksi sitä kertomista lykännyt. Minusta tuntuu, että ennen ristiäisiä on kuitenkin parasta se kertoa, ainakin silloin jos sinä et siunaa lasta tai vaikka jäät koko uskonnollisesta osuudesta pois. On parempi, että sukulaiset saavat sen asian sulateltua ja päiviteltyä hyvissä ajoin, eikä se tule yllätyksenä pilaamaan ristiäistunnelmaa ja aiheuttamaan ihmettelyä siellä. Myös papille kannattaa asiasta kertoa etukäteen.

Toivottavasti pääsette asiasta yhteisymmärrykseen ja saatte lapsellenne mukavan juhlan järjestettyä. Puhukaa asiasta toisianne kunnioittaen ja yrittäen ymmärtää ja hyväksyä toistenne erilaisuus tässäkin asiassa. Sitten kun olette asian keskenänne sopineet, voitte yhteisessä rintamassa kertoa sukulaisille heille ehkä epämieluisiakin uutisia. Toivottavasti he myös puolestaan osaavat kunnioittaa sinun erilaista näkemystä ja käyttäytyä asiallisesti. Kaikkea hyvää teille koko perheelle!

Kovin kovin monella tuntuu olevan lapsen syntyessä sama ongelma. Joko molemmat vanhemmista eivät kuulu kirkkoon, tai vain toinen. Kummallakaan ei välttämättä ole sen suurempaa halua kuunnella jumalajuttuja, mutta tokihan juhlat pitäisi ja olisi kiva järjestää. Miten tilanteesta selviydytään? Ovatko ristiäiset kirkkollisine virrenveisuineen, pappeineen ja jumalajuttuineen pakko? No eivät.

Ratkaisu on erittäin helppo. Uudelle pienelle ihanuudelle voi järjestää upeat ja juhlavat NIMIÄISET.

Nimiäiset on nimi vauvan omalle juhlalle silloin kun vanhemmat eivät kuulu kirkkoon tai muusta syystä eivät halua järjestää ristiäisiä ja liittää lastaan kirkon jäseneksi. Meille (pariskunta Helsingin seudulta) syntyi ihana pieni tyttövauva kesällä 2005. Molemmat vanhemmista on kastettu ja kuuluneet nuoruutensa kirkkoon. Oman ajattelun myötä molemmat ovat eronneet, en itse koe jumalaa saati kirkollisia asioita lainkaan omakseni. Jos kysytään uskotko jumalaan vai sattumaan, eiköhän se se jälkimmäinen ole :) Lapseni saa päättää aikanaan itse oman näkemyksensä asioihin. Koulussa hän ei-kirkon-jäsenenä osallistuu uskonnon sijaan eettisen elämänkatsomustiedon opetukseen, jossa myös tutustutaan tasapuolisesti kaikkiin maailman uskontoihin, ei tuputeta pohjoista harvinaisuutta evankelisluterilaisuutta, ainoana oikeana.

UPEA NIMIÄISJUHLAMME JA SIVIILIKUMMIT

Järjestimme kotonamme tytöllemme n. 15 hengen juhlat joihin kutsuttiin läheisimmät sukulaiset. Nimesimme kummit (jotka ovat siis siviilikummit), tämä tuttavapariskuntamme ei myöskään ollut kirkon jäsen. Juhlan puhujan pyysimme Pro-Seremonioista:

http://www.pro-seremoniat.fi/palvelut/

Puhuja kävi luonamme ja auttoi tilaisuuden suunnittelussa ja puheen saimme etukäteen katsottavaksemme. Etukäteen kävin hankkimassa vauvalle upean valkean nimiäismekon (Haloselta myydään "ristiäismekkoina") ja kukat nimiäispöytään (olkkarin pieni pöytämme :) Omalla äidilläni oli tallessa omissa ristiäisissäni aikanaan käytetty valkea liina ja kastemaljani. Tilaisuus alkoi vieraiden kerääntymisellä olohuoneeseen (vieraiden saapuessa minä olin vauvan kanssa piilossa makuuhuoneessa) jonne vauvan isä laittoi soimaan cd:ltä kauniin vivaldin kevään jonka soidessa itse kävelin vauva sylissäni olohuoneeseen, jossa vieraat näkivät meidät ensimmäisen kerran. Puhuja piti puheen johon kuului osaksi nimen lausuminen, jonka aikana isä laittoin tytölle ihanan kukkakaupasta tilaamani pikkuruisen kukkaseppeleen. Pöydällä oli lapsuuteni ristiäismalja jonka veteen kummit laskivat kummilupauksen lausuttuaan kädessään olleet kelluvat valkoiset kynttilät (mitään päänkastelu vesikasteita ei siis nimiäisissä tietenkään ole). Tilaisuuden lopuksi lausuin itse lyhyen kauniin runon ja allekirjoitettiin Pro-Seremonioilta tulleet kauniit kummitodistukset joista yksi jäi muistoksi pienelle tulokkaalle. Ja siirryttiin keittiön valkoisella liinalla katetun tarjoilupöydän ääreen :)

Kaikkiaan tilaisuus oli omasta mielestäni kertakaikkiaan upea ja juhlallinen ja parilla vieraista oli jo tippa silmässä kauniista ja liikuttavasta tilaisuudesta, kuten oli kyllä itselläkin. Vinkkejä omien kauniiden nimiäisten järjestämiseen voi katsoa Pro-Seremonioiden sivuilta:

http://www.pro-seremoniat.fi/juhlat/nimiaiset.phtml

MITEN VIRALLINEN PAPERIPUOLI HOIDETAAN?

Vauvan synnyttyä saimme kotiimme kirjeen jossa kysyttiin vauvan tulevaa nimeä. Tähän paperiin kirjoitettiin koko nimi (voi postittaa ennen tai jälkeen nimiäisiä, ei tietenkään liitty siihen mitenkään) ja vahempien allekirjoitus. Paluupostissa tuli tytön kelakortti jossa pysyvä henkilötunnus (synnytyssairaalasta saatava tunnus on siis vain väliaikainen) merkkinä siitä että tyttö on rekisteröity omalla nimellään Suomen väestörekisteriin.

MIKSI VALITA NIMIÄISET RISTIÄISTEN SIJAAN?

Kummien (siviilikummit) ei tarvitse olla kirkon jäseniä. Voivat olla tai olla olematta, ihan sama.
Oman näköinen tilaisuus. Saat järjestää itse juuri sellaiset nimiäiset kuin haluat, et ole pakotettu kirkon vakio ristiäiskaavaan.
Saat valita puhujan itse. Voi olla Pro-Seremonioista, sukulainen, tuttu, kenet itse haluat
Saat vaikuttaa puheeseen itse. Pro-Seremonioiden puheen saat etukäteen tarkistettavaksesi, etkä ole pakotettu kuuntelemaan papin puheen mahdollisesti omistasi paljonkin eroavia mielipiteitä tai asioita.
Vapaa musiikki. Ei tarvitse kuunnella virsiä, voit soittaa ihan mitä kaunista musiikkia ikinä itse haluat cd:ltä tai pyytää paikalle vaikka tutun kitaran, pianon, viulun tms. soittajan.
Kukaan ei vaivannu. Suurin osa suomalaisista vierastaa kirkollista virrenveisuuta, kun asiaan ei uskota itse se tekee olon aavistuksen vaivaantuneksi. Nimiäisissä tätä ongelmaa ei ole.
Lapsesi tulee säästymään kesätöissään kirkollisverolta ja saa aikanaan valita katsomuksensa itse. Vai liitätkö pienen lapsesi hänen mielipidettään kysymättä automaattisesti myös jäseneksi poliittiseen puolueeseen tai muuhun näkemykselliseen järjestöön? Tuskin :)

Toivottavasti tästä nyt olisi vähän apua jollekin ristiäisiä vierastavalle tai asiaa pohtivalle tuoreelle ei-kirkon-jäsen isälle tai äidille :)